”Nyt kaduttaa vain, etten mennyt aiemmin” – yläluomileikkaus teki Ninan päänsäryistä historiaa

Kun roikkuvat silmäluomet hankaloittivat jo työntekoa, Nina Soikkeli ymmärsi, että asialle oli tehtävä jotain.

– Jännitin jatkuvasti otsaa, jotta sain pidettyä silmiä auki, mikä aiheutti päänsärkyjä. Niiden lievittämiseksi aloin istua koneella pää takakenossa. Silloin pystyin katsomaan ruutua silmät puoliummessa, mistä seurasi sitten niskakipuja, hän nauraa.

Tuolloin 39-vuotias Soikkeli tiesi, että ongelmaan tarvittaisiin parempi ja pysyvämpi ratkaisu. 

Raskaat silmäluomet kulkevat Soikkelilla suvussa. Hänen äitinsä oli käynyt onnistuneesti yläluomileikkauksessa ja kannusti tytärtäänkin operaatioon. Soikkeli kuitenkin epäröi, sillä ajatus silmien alueen leikkauksesta pelotti. Sitten työkaveri kehui Terveystalon silmäluomi- ja kyyneltiekirurgiaan erikoistunutta lääkäriä Tiina Leivoa.

– Mietin, aionko jahkailla tätä loppuelämäni vai tehdä asialle jotain. Kun sain Tiinan nimen, ajattelin, että voin ainakin mennä tapaamaan häntä. Eihän se vielä tarkoita, että on pakko mennä leikkaukseen. 

Töihin jo seuraavana päivänä

Terveystalolla on 17 sairaalaa ympäri Suomen. Yläluomileikkauksia tekevät plastiikkakirurgien lisäksi myös silmälääkärit, ja leikkaukseen onkin mahdollista päästä kaikkiaan kahdessakymmenessä Terveystalon toimipaikassa. Leikkauspäivänä Kampin sairaalaan astuessaan Soikkeli sai huomata, että pelot ja huolet olivat olleet turhia.

– Hoitajat olivat superihania. He näkivät, että jännitin, ja tulivat juttelemaan kanssani ennen operaatiota.

Itse toimenpide kesti vain puolisen tuntia. Ainoaksi epämiellyttäväksi vaiheeksi Soikkeli nostaa puudutusaineen laittamisen, joka sekin vain nipisti.

– Tunnelma operaatiohuoneessa oli tosi hyvä, siellä oli musiikki päällä ja juteltiin niitä näitä. Siinä minä pötköttelin ja puudutusaineen laittamisen jälkeen Tiina leikkasi luomeni nips naps. Sitten pääsinkin lepohuoneeseen, Soikkeli kuvailee. 

Muutaman tunnin levättyään Soikkeli sai jo lähteä kotiin.

Toipuminen luomileikkauksesta on aina yksilöllistä. Usein on hyvä varautua noin viikon toipumisaikaan. Soikkeli selvisi lievällä turvotuksella ja lähes huomaamattomilla mustelmilla ja palasi töihin heti seuraavana päivänä. Minimoidakseen mustelmat ja turvotuksen Soikkeli piti silmien päällä ensimmäisinä päivinä ahkerasti kylmäkääreitä.

– Olin kyllä suunnitellut päivän varmuudeksi niin, että minulla ei ollut palavereja tai voisin ainakin pitää kameran kiinni! hän nauraa. 

Toipuminen oli nopeaa. Tikit poistettiin viikon kuluttua leikkauksesta, ja kuukautta myöhemmin Soikkeli kävi Tiina Leivon luona jälkitarkastuksessa.

– On upea tunne, että silmät pysyvät auki eikä tarvitse kohotella otsaa tai taittaa niskaa taakse. Arvet ovat hyvin pienet ja vaaleat, eikä niitä meinaa nähdä, jos ei tiedä mistä katsoa, Soikkeli kertoo.

Leikattujen luomien ansiosta koneella istuminen sujuu nyt helposti ja kivuttomasti. Myös ulkonäkö on Soikkelille mieluinen: näköä haitanneet ”lörpät” ovat poissa, mutta peilistä katsoo tuttu ihminen.

Operaatio maksoi hieman alle kolmisen tuhatta euroa. Hinnassa on mukana arvonlisävero, sillä luomet eivät roikkuneet vielä riittävästi, jotta leikkaus olisi luokiteltu toiminnalliseksi, jolloin arvonlisäveroa ei olisi tarvinnut maksaa. 
Soikkeli ei kuitenkaan halunnut odottaa pahenevien särkyjen kanssa vielä vuosia.

– Leikkaus oli todellakin rahan arvoinen. 

Kaikkia roikkuvista silmäluomista kärsiviä Soikkeli kannustaa hakeutumaan rohkeasti lääkärin pakeille. Hän toivoo, että olisi itse mennyt leikkaukseen jo paljon aikaisemmin eikä vain sinnitellyt kipujen kanssa. Soikkelin esimerkistä rohkaistuneena myös hänen siskonsa uskaltautui operaatioon.

– Leikkaus on totta kai jännittävä juttu, mutta sitä on oikeasti turha pelätä. Ennemminkin kannattaa miettiä, mitä leikkauksesta hyötyy ja millaista elämä on, jos siihen jättää menemättä. 

Lue lisää yläluomileikkauksista