Päihdeongelmat työympäristössä – näihin tulee aina tarttua matalalla kynnyksellä

7.2.2022

Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu puuttua tilanteeseen, jos on syytä epäillä työntekijällä olevan työntekoa haittaava päihdeongelma. Puuttuminen on yksilön hyvinvoinnin lisäksi tärkeää myös organisaation näkökulmasta, sillä runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee työskentelyn tuottavuutta.

Päihdeongelmat työympäristössä – näihin tulee aina tarttua matalalla kynnyksellä.

Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2018 tehdyssä Numerot puhuvat –tutkimuksessa* laskettiin, että alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Viimeiset kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia on herättänyt paljon huolta työikäisten päihdeongelmien kehittymisestä mittaluokaltaan yhä suuremmaksi.

– Tilastojen valossa näyttää siltä, että meillä on tällä hetkellä vähemmän päihdeongelmista kärsiviä työntekijöitä työterveydessä hoidon piirissä, kuin mitä heidän määräksi voidaan väestötason tutkimusten perusteella ennustaa. Oletamme, että päihdeongelmia jää nyt paljon piiloon, eikä niihin tartuta ajoissa, kertoo Terveystalon päihdeohjelmasta vastaava työterveyslääkäri Matti Palomäki.

– Kun yhteiskuntaan asetetut rajoitukset nyt ovat lieventymässä, myös työpaikoilla tulee ajankohtaiseksi vahvemmin osallistua työyhteisön toimintaan fyysisesti. Etätyön ansiosta piilossa pysyneet päihdeongelmat voivat tulla yllätyksenä esihenkilöille, joiden olisi hyvä olla valmistautunut etukäteen näihin haastaviin tilanteisiin, Palomäki jatkaa

Terveystalossa päihdepotilaiden arviointiin ja hoitoon on kehitetty syksyn 2021 aikana toimintamalli, joka parantaa päihdepotilaiden tunnistamista ja hoitoa. Lisäksi esihenkilöille on laadittu verkkovalmennus, jossa annetaan tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa.

– Reagointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta päihdeongelmien vaikutus sekä työympäristöön, työturvallisuuteen ja yksilön työkykyyn jäisi mahdollisimman pieneksi. Päihdeasioihin tarttuminen on usein esihenkilölle haastavaa kiusallistakin, minkä vuoksi niiden hoitaminen monesti viivästyy. Asioiden kuntoon laittaminen edellyttää selkeää toimintamallia työterveyskumppanilta, minkä lisäksi esihenkilöillä on suuri merkitys hoitopolun käynnistäjänä, Palomäki sanoo.

Katso myös:

Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille

Varmista, että yrityksesi esihenkilöillä on tietoa ja työkaluja puuttua työpaikan päihdeongelmiin varhaisessa vaiheessa.
Terveystalossa on uudistettu päihdeongelmien hoitomalli, jota tukemaan on laadittu myös esihenkilövalmennus, joka opastaa esihenkilöitä puuttumaan työpaikan päihdeongelmiin. Valmennus tarjoaa esihenkilöille tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa. Koulutus sopii kaiken kokoisten työpaikkojen esihenkilöille ja sen voi suorittaa täysin etänä ja itselle parhaiten sopivana ajankohtana. 
Hinta: 100 € / hlö + alv 24%. Kurssin hintaan sisältyy ladattavat materiaalit, joihin voit palata niihin myöhemmin. Valmennus on saatavilla myös englanniksi.

Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin

Artikkeli

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Äiti ja tyttölapsi katselevat sohvalla yhdessä puhelinta Artikkeli

Vanhemmuus on intensiivinen ja tunnepitoinen matka, johon saa kuulua myös haparointia

Kun kantaa vastuuta toisesta, tarvitsee aika ajoin myös itse kannatelluksi ja hoivatuksi tulemista. Psykologi kehottaa tänä äitienpäivänä pysähtyä kuulostelemaan, mitä kaipaisi juuri nyt ja miten voisi olla itselleen armollisempi.

Artikkeli

Sairauspoissaolosuositukset toimitetaan jatkossa sähköisesti

Toukokuussa 10.5. alkaen myös hoitajien, työfysioterapeuttien ja fysioterapian suoravastaanottajien tekemät sairauspoissaolosuositukset toimitetaan automaattisesti asiakkaalle itselleen Terveystalon sovellukseen ja verkkopalveluun. Samalla suositus siirtyy myös työnantajalle silloin, kun työntekijä on sallinut automaattisen tiedonsiirron työnantajalle, jos työnantajalla on käytössä työkyvynjohtamisen järjestelmä Sirius.

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Ihmisiä palaverissa toimistolla Artikkeli

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Iäkäs nainen ja nuori mies työpaikalla Artikkeli

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?

Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.