Päihdeongelmat työympäristössä – näihin tulee aina tarttua matalalla kynnyksellä
Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu puuttua tilanteeseen, jos on syytä epäillä työntekijällä olevan työntekoa haittaava päihdeongelma. Puuttuminen on yksilön hyvinvoinnin lisäksi tärkeää myös organisaation näkökulmasta, sillä runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee työskentelyn tuottavuutta.
Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2018 tehdyssä Numerot puhuvat –tutkimuksessa* laskettiin, että alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Viimeiset kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia on herättänyt paljon huolta työikäisten päihdeongelmien kehittymisestä mittaluokaltaan yhä suuremmaksi.
– Tilastojen valossa näyttää siltä, että meillä on tällä hetkellä vähemmän päihdeongelmista kärsiviä työntekijöitä työterveydessä hoidon piirissä, kuin mitä heidän määräksi voidaan väestötason tutkimusten perusteella ennustaa. Oletamme, että päihdeongelmia jää nyt paljon piiloon, eikä niihin tartuta ajoissa, kertoo Terveystalon päihdeohjelmasta vastaava työterveyslääkäri Matti Palomäki.
– Kun yhteiskuntaan asetetut rajoitukset nyt ovat lieventymässä, myös työpaikoilla tulee ajankohtaiseksi vahvemmin osallistua työyhteisön toimintaan fyysisesti. Etätyön ansiosta piilossa pysyneet päihdeongelmat voivat tulla yllätyksenä esihenkilöille, joiden olisi hyvä olla valmistautunut etukäteen näihin haastaviin tilanteisiin, Palomäki jatkaa
Terveystalossa päihdepotilaiden arviointiin ja hoitoon on kehitetty syksyn 2021 aikana toimintamalli, joka parantaa päihdepotilaiden tunnistamista ja hoitoa. Lisäksi esihenkilöille on laadittu verkkovalmennus, jossa annetaan tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa.
– Reagointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta päihdeongelmien vaikutus sekä työympäristöön, työturvallisuuteen ja yksilön työkykyyn jäisi mahdollisimman pieneksi. Päihdeasioihin tarttuminen on usein esihenkilölle haastavaa kiusallistakin, minkä vuoksi niiden hoitaminen monesti viivästyy. Asioiden kuntoon laittaminen edellyttää selkeää toimintamallia työterveyskumppanilta, minkä lisäksi esihenkilöillä on suuri merkitys hoitopolun käynnistäjänä, Palomäki sanoo.
Katso myös:
- Päihteet ja työelämä - tukea päihdeongelman tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja toiimenpiteisiin
- Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
- Aleksi Miettinen ja Elias Rantapuska: Numerot puhuvat
- Työterveyslaitoksen uudistettu päihdeohjelmatyökalu, jonka avulla voi luoda nykyaikaisen, organisaation tarpeisiin pohjautuvan päihdeohjelman. Työkalun kehittämiseen on osallistunut Terveystalon TTL Matti Palomäki.
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"
Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.
Terveystalon Niko Laaksosesta vuoden 2025 Tulevaisuuden Työterveyshoitaja
Perjantaina 14.11.2025 Terveystalon työterveyshoitaja Niko Laaksonen sai Suomen Työterveyshoitajaliiton vuoden 2025 Tulevaisuuden Työterveyshoitaja -tunnustuksen. Palkinto on osoitus Nikon vahvasta ammatillisesta osaamisesta, innovatiivisesta otteesta sekä halusta kehittää työterveyshuoltoa yhdessä asiakkaiden ja kollegoiden kanssa.
Auttaako hieronta lievittämään stressiä? – Kosketus palauttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä
Stressi ei aina näy ulospäin, mutta keho kyllä kertoo, kun kuormitus kasvaa. Terveystalon Rela-hierojien koulutettu hieroja Lassi Ylösen mukaan keho viestii stressistä usein hienovaraisin merkein.
Vahva panostus osaamisen kehittämiseen on tehnyt Terveystalon työterveyspsykologeista organisaatioiden muutoksen mahdollistajia
Terveystalossa käynnistyi alkuvuodesta 2025 Kasvaminen organisaatiopsykologiksi –ohjelma, missä talon pitkän linjan työterveyspsykologian ammattilaiset ovat kasvattaneet osaamistaan organisaatiotason ongelmanratkaisusta. Ensimmäinen ohjelma on juuri tullut päätökseen ja vahvistanut Terveystalon ammattilaisten osaamista koko Suomen alueella. Positiivisten kokemusten myötä ohjelma on saamassa jatkoa myös vuonna 2026.
Ylilääkäri Tuomo Oikarainen: tekevätkö diagnooseja vuonna 2035 lääkärit vai tekoäly?
Lääkärin työ on murroksessa ja harva näkee muutoksen yhtä läheltä kuin yleis- ja työterveyslääkäri Tuomo Oikarainen. Hän on uransa aikana kehittänyt terveydenhuollon teknologiaa ensin sarjayrittäjänä, sen jälkeen Terveystalon digiylilääkärinä ja nyt vastaanottojen ylilääkärinä.
Recuror on osa Terveystaloa 1.12.2025
Recuror fuusioituu Terveystalon kanssa 1.12.2025. Yhdistymisen myötä toimipisteisiin ja ajanvaraukseen tulee asiointiin liittyviä muutoksia 1.12.2025 alkaen.