Päihdeongelmat työympäristössä – näihin tulee aina tarttua matalalla kynnyksellä
Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu puuttua tilanteeseen, jos on syytä epäillä työntekijällä olevan työntekoa haittaava päihdeongelma. Puuttuminen on yksilön hyvinvoinnin lisäksi tärkeää myös organisaation näkökulmasta, sillä runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee työskentelyn tuottavuutta.
Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2018 tehdyssä Numerot puhuvat –tutkimuksessa* laskettiin, että alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Viimeiset kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia on herättänyt paljon huolta työikäisten päihdeongelmien kehittymisestä mittaluokaltaan yhä suuremmaksi.
– Tilastojen valossa näyttää siltä, että meillä on tällä hetkellä vähemmän päihdeongelmista kärsiviä työntekijöitä työterveydessä hoidon piirissä, kuin mitä heidän määräksi voidaan väestötason tutkimusten perusteella ennustaa. Oletamme, että päihdeongelmia jää nyt paljon piiloon, eikä niihin tartuta ajoissa, kertoo Terveystalon päihdeohjelmasta vastaava työterveyslääkäri Matti Palomäki.
– Kun yhteiskuntaan asetetut rajoitukset nyt ovat lieventymässä, myös työpaikoilla tulee ajankohtaiseksi vahvemmin osallistua työyhteisön toimintaan fyysisesti. Etätyön ansiosta piilossa pysyneet päihdeongelmat voivat tulla yllätyksenä esihenkilöille, joiden olisi hyvä olla valmistautunut etukäteen näihin haastaviin tilanteisiin, Palomäki jatkaa
Terveystalossa päihdepotilaiden arviointiin ja hoitoon on kehitetty syksyn 2021 aikana toimintamalli, joka parantaa päihdepotilaiden tunnistamista ja hoitoa. Lisäksi esihenkilöille on laadittu verkkovalmennus, jossa annetaan tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa.
– Reagointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta päihdeongelmien vaikutus sekä työympäristöön, työturvallisuuteen ja yksilön työkykyyn jäisi mahdollisimman pieneksi. Päihdeasioihin tarttuminen on usein esihenkilölle haastavaa kiusallistakin, minkä vuoksi niiden hoitaminen monesti viivästyy. Asioiden kuntoon laittaminen edellyttää selkeää toimintamallia työterveyskumppanilta, minkä lisäksi esihenkilöillä on suuri merkitys hoitopolun käynnistäjänä, Palomäki sanoo.
Katso myös:
- Päihteet ja työelämä - tukea päihdeongelman tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja toiimenpiteisiin
- Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
- Aleksi Miettinen ja Elias Rantapuska: Numerot puhuvat
- Työterveyslaitoksen uudistettu päihdeohjelmatyökalu, jonka avulla voi luoda nykyaikaisen, organisaation tarpeisiin pohjautuvan päihdeohjelman. Työkalun kehittämiseen on osallistunut Terveystalon TTL Matti Palomäki.
Hanki työkalut päihdeongelmiin puuttumiseen – verkkovalmennus esihenkilöille
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.
Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Uudistetut terveystarkastukset käyttöön ensimmäisillä paikkakunnilla jo marraskuusta 2023 alkaen
Terveystalo on sitoutunut jatkuvasti kehittämään ja parantamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tarjotakseen asiakkailleen parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa. Otamme ensimmäisenä työterveystoimijana käyttöömme Suomessa kehitetyn verianalyysiteknologian ja tuomme sen osaksi työterveydessä tehtäviä terveystarkastuksia. Käynnistämme uudistetut terveystarkastukset osassa toimipaikoistamme jo marraskuussa 2023. Verianalyysiteknologian avulla tunnistamme yhdestä verinäytteestä sairastumisriskin kahdeksaan keskeiseen kansantautiin. Näytteenotto on asiakkaalle vaivatonta ja nopeaa.