Päihdeongelmat työympäristössä – näihin tulee aina tarttua matalalla kynnyksellä
Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu puuttua tilanteeseen, jos on syytä epäillä työntekijällä olevan työntekoa haittaava päihdeongelma. Puuttuminen on yksilön hyvinvoinnin lisäksi tärkeää myös organisaation näkökulmasta, sillä runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee työskentelyn tuottavuutta.
Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2018 tehdyssä Numerot puhuvat –tutkimuksessa* laskettiin, että alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Viimeiset kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia on herättänyt paljon huolta työikäisten päihdeongelmien kehittymisestä mittaluokaltaan yhä suuremmaksi.
– Tilastojen valossa näyttää siltä, että meillä on tällä hetkellä vähemmän päihdeongelmista kärsiviä työntekijöitä työterveydessä hoidon piirissä, kuin mitä heidän määräksi voidaan väestötason tutkimusten perusteella ennustaa. Oletamme, että päihdeongelmia jää nyt paljon piiloon, eikä niihin tartuta ajoissa, kertoo Terveystalon päihdeohjelmasta vastaava työterveyslääkäri Matti Palomäki.
– Kun yhteiskuntaan asetetut rajoitukset nyt ovat lieventymässä, myös työpaikoilla tulee ajankohtaiseksi vahvemmin osallistua työyhteisön toimintaan fyysisesti. Etätyön ansiosta piilossa pysyneet päihdeongelmat voivat tulla yllätyksenä esihenkilöille, joiden olisi hyvä olla valmistautunut etukäteen näihin haastaviin tilanteisiin, Palomäki jatkaa
Terveystalossa päihdepotilaiden arviointiin ja hoitoon on kehitetty syksyn 2021 aikana toimintamalli, joka parantaa päihdepotilaiden tunnistamista ja hoitoa. Lisäksi esihenkilöille on laadittu verkkovalmennus, jossa annetaan tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa.
– Reagointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta päihdeongelmien vaikutus sekä työympäristöön, työturvallisuuteen ja yksilön työkykyyn jäisi mahdollisimman pieneksi. Päihdeasioihin tarttuminen on usein esihenkilölle haastavaa kiusallistakin, minkä vuoksi niiden hoitaminen monesti viivästyy. Asioiden kuntoon laittaminen edellyttää selkeää toimintamallia työterveyskumppanilta, minkä lisäksi esihenkilöillä on suuri merkitys hoitopolun käynnistäjänä, Palomäki sanoo.
Katso myös:
- Päihteet ja työelämä - tukea päihdeongelman tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja toiimenpiteisiin
- Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
- Aleksi Miettinen ja Elias Rantapuska: Numerot puhuvat
- Työterveyslaitoksen uudistettu päihdeohjelmatyökalu, jonka avulla voi luoda nykyaikaisen, organisaation tarpeisiin pohjautuvan päihdeohjelman. Työkalun kehittämiseen on osallistunut Terveystalon TTL Matti Palomäki.
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Tiesitkö jo tämän valinnanvapauskokeilusta? 4+1 tärkeää yksityiskohtaa
Kelan valinnanvapauskokeilu avaa 65 vuotta täyttäneille uusia mahdollisuuksia päästä yksityisen lääkärin vastaanotolle joustavasti ja edullisesti. Tiedätkö jo, mistä kokeilussa on kyse?
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.