Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
1. Influenssa tarttuu joka toiseen, joista taas joka toinen saa oireita
Influenssa on herkkä tarttumaan kaikkialla, missä ihmisiä on lähekkäin. Kuitenkin vain joka toiselle tartunnan saaneista tauti aiheuttaa oireita.
- Hämmästyttävää on se, että emme edelleenkään tiedä miksi tauti tarttuu toiseen ja toiseen ei. Tai sitä, miksi toinen saa oireita ja toinen ei. Joitakin viitteitä on esimerkiksi siitä, että lapsena sairastettu influenssa voi vaikuttaa siihen, miten keho reagoi tautiin aikuisena. Tiedämme myös, että riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saavat influenssassa rankempia oireita ja useammin vakavia jälkitauteja, kertoo yleislääketieteen erikoislääkärimme Emil Heinäaho.
- Myös koronavirus toimii samalla tavalla: noin kolmannes ihmisistä sairastaa koronan ilman oireita. Ja nyt yritämme tutkia sitä, mitä näiden oireettomien ihmisten kehoissa tapahtuu koronan iskiessä, Heinäaho jatkaa.
2. Kausi-influenssa on joka vuosi erilainen
- Emme voi tietää etukäteen, kuinka raju tai kevyt epidemia on tulossa, Heinäaho kommentoi.
Influenssavirus muuttuu nopeasti, jotta se välttäisi kehomme puolustusmekanismeja.
- Tämän vuoksi influenssarokote valmistetaan käyttämällä niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Viime vuonna otettu rokote ei siis suojaa tulossa olevalta influenssalta.
3. Eniten influenssaa levittävät oireettomat
- Influenssasta tekee erityisen hankalan se, että eniten tautia levittävät tartunnan saaneet, mutta vielä oireettomat ihmiset. Tämä tarkoittaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Miksi näin, syytä emme tarkalleen tiedä. Mutta tämän vuoksi perusterveidenkin on tärkeä ottaa influenssarokote, sillä rokotteella ei suojele vain itseään, vaan esimerkiksi lähipiiriin kuuluvia riskiryhmäläisiä.
Seuraava herkästi tartuttava vaihe on influenssan kolmas oireinen päivä: silloin oireet ovat yleensä pahimmillaan.
4. Influenssaan on vaikea kehittää täsmälääkettä, sillä virukset muuntautuvat
- Yleisesti tauti pitää vain sietää ja sairastaa, sillä tehokasta täsmälääkettä tautiin on edelleen vaikea kehittää. Viruslääkkeitä käytetäänkin hyvin rajallisesti, esimerkiksi silloin, jos henkilö sairastaa puolustuskykyä heikentävää sairautta. Lääkkeiden teho ei kuitenkaan ole hyvä: parhaimmillaan ne vähentävät oireilua päivän tai kaksi, kun lääkityksen aloittaa tarpeeksi ajoissa.
Rokote onkin aivan ylivoimainen taistelussa influenssaa vastaan.
- Vaikka rokote ei suojaa sataprosenttisesti tartunnalta, se kuitenkin lieventää oireita. Mitä suurempi osa väestöä influenssarokotteen ottaa, sen tehokkaampi suojasta tulee, Heinäaho jatkaa.
5. Influenssa aiheuttaa enemmän keuhkokuumetta kuin tavallinen flunssa
- Influenssa aiheuttaa jälkitautina keuhkokuumetta enemmän kuin perusflunssat. Tarkkaa syytä emme tiedä. Influenssa on kuitenkin kunnon rääkki keholle ja mitä huonommassa kunnossa keho on (esimerkiksi tupakoinnin vuoksi), sitä pahempia seurauksia voi tulla.
Yleisimpiä influenssan jälkitauteja keuhkokuumeen lisäksi ovat poskiontelontulehdus, sydänlihastulehdus ja aivokalvontulehdus. Lapsilla puolestaan korvatulehdukset.
6. Influenssaa on vaikea erottaa muista flunssataudeista, mutta lihaskivut kertovat paljon
Influenssaa testataan vastaanotolla loka-marraskuussa, kun selvitetään kausitaudin etenemistä ja yleisyyttä. Kun tautia on jo liikkeellä, ei virusta yleensä enää testata.
- Hoito on aina oireenmukaista, eikä diagnoosi vaikuta hoitoon. Lääkärinä kiinnitän kuitenkin erityisesti huomiota potilaan lihaskipuoireisiin. Todennäköisesti influenssa aiheuttaa enemmän lihaskipua muihin tauteihin verrattuna siksi, että influenssan rankat oireet aktivoivat puolustusjärjestelmää siten, että lihaksistoon tulee tulehduksellinen tila, Heinäaho päättää.
Yritykset – influenssarokotukset henkilöstölle
Jos haluat tarjota rokotteen henkilöstöllesi, ota yhteys omaan työterveystiimiisi, tai lisää rokotukset suoraan työterveyssopimukseen.
Lue lisää aiheesta
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.