Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.
Esimerkiksi Terveystalon lääkärit toimivat omalääkäreinä yli 25 000 kotihoidossa tai asumispalveluissa olevalle ikäihmiselle Suomessa. Kun lääkäri oppii tuntemaan asiakkaan tilanteen, ja näissä tapauksissa myös koko ajan paikalla olevat hoitajat lääkärin, syntyy hyvä suhde, jolla on tuloksia. Esimerkiksi turhia ja asiakkaita kuormittavia matkoja terveyskeskuksen päivystykseen pystytään välttämään. Viime syksyn selvityksen* mukaan Terveystalon omalääkärimalli ikääntyneiden kotihoidossa madalsi OmaHämeessä ikäihmisten terveydenhuollon kustannuksia 17 % ja vähensi kodin ulkopuolisten hoitopäivien tarvetta 27 %.
Omalääkäri voi kuitenkin vaihtua, olla lomalla tai kiireinen, jolloin tiedot asiakkaasta ovat poissa. Vielä tärkeämpää onkin, että tiedot asiakkaan aiemmasta hoidosta ja hänen tilanteestaan sekä suunnitelma hänen hoidostaan on hyvin dokumentoitu, tallessa ja saatavilla. Useissa tilanteissa kuka tahansa lääkäri tai ammattilainen voi siis olla omalääkäri, kun hänellä on asiakkaan tiedot oikein jäsennettynä käytettävissään.
Hoidon jatkuvuus syntyy tiedosta, ei titteleistä
Hoidon jatkuvuudella onkin kolme ulottuvuutta, joista henkilökohtainen hoidon jatkuvuus, eli ”omalääkäriys” on vain yksi. Lisäksi hoidon jatkuvuus on tiedon jatkuvuutta ja hoitosuunnitelman jatkuvuutta. Kaikissa tilanteissa ei edes tarvita ensimmäistä. Pelkkä omalääkärin nimeäminen jokaiselle suomalaiselle ei vielä sinänsä paranna hoidon jatkuvuutta.
Perinteisesti yksityissektorilla, jossa asiakas voi valita lääkärinsä itse, myös henkilökohtainen hoidon jatkuvuus on erittäin korkealla tasolla. Ihminen yleensä haluaa valita häntä viimeksi hoitaneen lääkärin, jos kaikki on sujunut hyvin. Tämä kannustaa myös lääkäreitä. Terveystalossa meillä on myös mekanismeja, jotka tukevat henkilökohtaisen hoidon jatkuvuutta: asiakas löytää esimerkiksi helposti tiedot häntä aiemmin hoitaneista ammattilaisista. Lisäksi olemme panostaneet siihen, että tieto asiakkaista sekä asiakkaan hoitosuunnitelma ovat aina hoitavien ammattilaisten saatavilla, vaikka he eivät olisi aiemmin kohdanneet kyseistä asiakasta.
Terveystalossa kehitämme hoidon jatkuvuutta ja omalääkärimalleja myös hyvinvointialueille
On oikein hyvä, että omalääkäriyttä aletaan nyt kokeilla hyvinvointialueilla, käynnistyvän kokeilurahoituksen turvin. Alueet voivat kehittää eri malleja, eikä onneksi vielä ole päätetty yhtä, joka tulisi koko maahan. Hyvinvointialueet voivat käyttää myös yksityisiä palveluntuottajia hoidon jatkuvuuden kehittämisessä. Olemme Terveystalossa pohtineet ja tehneet kehitystyötä teeman ympärillä varsin paljon ja meillä on useita toteuttamiskonsepteja valmiina. Voimme tuoda kaikkiin näihin malleihin myös osaamistamme ja kokemustamme tiedon ja hoitosuunnitelmien jatkuvuudesta omalääkärin lisäksi. On hyvä muistaa, että hoidon jatkuvuutta voi kehittää myös esimerkiksi työterveyshuollon ja hyvinvointialueen perusterveydenhuollon välillä sekä digitaalisin ja teknologisin ratkaisuin. Olemme kehittäneet myös näitä ratkaisuja Terveystalossa varsin pitkälle, ja voimme tarjota niitä myös hyvinvointialueille.
Nyt alkavassa kokeilussa puolet 40 miljoonan euron rahoituksesta on korvamerkitty ammatinharjoittajapohjaisiin malleihin. Tämä on minusta tervetullutta. Kun omalääkäri toimii ammatinharjoittajana eli yrittäjänä, hän voi vaikuttaa työaikoihinsa ja vastaanoton rytmiin huomattavasti enemmän kuin hyvinvointialueen palkkasuhteisena lääkärinä. Tämä jousto antaa lääkärille mahdollisuuden sovittaa työn määrää ja aikatauluja yhteen muun elämän ja arjen tarpeiden kanssa — esimerkiksi perhetilanteen. Mahdollisuus hallita omaa työrytmiä tekee ammatinharjoittajuudesta monelle selvästi houkuttelevamman työskentelytavan.
Marja-Leena toimii Terveystalossa johtavana yleislääketieteen erikoislääkärinä, kehittäen ja ylläpitäen palveluita, jotka tukevat asiakkaiden kokonaisvaltaista ja korkealaatuista hoitoa. Hänelle on tärkeää, että yleislääkärin sekä vaikuttava sairauksien hoito että ennaltaehkäisevä työote kytkeytyvät osaksi Terveystalon palvelukokonaisuuksia moniammatillisen yhteistyön avulla.
Marja‑Leena saa inspiraatiota työhönsä seuraamalla lääketieteen ja yhteiskunnan kehitystä, saaden näkökulmia myös kulttuurista ja eri tieteenaloilta. Hyvinvointiaan hän vaalii erityisesti liikkumalla, lajeista sydäntä lähellä on erityisesti uinti. Hän arvostaa arjessa myös luonnon rauhaa ja läheisten kanssa vietettyä aikaa.
Lue lisää blogikirjoituksia
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.
Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita
Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?
Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.