Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Terveydenhuoltojärjestelmän keskeisin potilasryhmä on se 10 %:n osuus väestöstä, joka synnyttää 80 % kuluista. Tässä ryhmässä olevat ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, joten heidän hoitonsa toteutumistaan ei voida seurata yksittäisen sairauden seurannan mittarilla. Jos esimerkiksi seuraamme BDI-kysellyllä (Beck Depression Inventory) masennuksen hoitoa, saamme kohtalaisen hyvän kuvan masennuksen hoidon tuloksista, mutta antaako tämä yksittäinen mittari kuvaa muista ongelmista ja sairauksista? Entä onko hoito toteutettu kustannusvaikuttavasti?
Sairauskeskeisessä ajattelussa ongelma on myös se, että mittareiden määrä nousee hallitsemattoman suureksi, jos mittaamme joka sairauden erikseen. Lopputulema on, että kokonaiskuva ihmisestä ja hoidosta häviää mittareiden sekaan.
Hoidon jatkuvuus sopii erinomaisesti laatumittariksi etenkin, kun hoidamme ihmisiä, joilla on useita samanaikaisia ongelmia. Jatkuvuus ei ole tae vain lääketieteellisestä laadusta, vaan myös tehokkuudesta. Tämä on osoitettu esimerkiksi norjalaisessa rekisteritutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2022¹. Tutkimus kattaa liki koko Norjan väestön ja siinä on selvitetty miten hoidon jatkuvuus vaikuttaa siihen, miten usein kansalainen käy päivystyksessä tai on hoidettavana päivystysosastolla, sekä muutoksiin kuolleisuudessa.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että hoidon jatkuvuus vähintään kahden vuoden ajan vähentää päivystyskäyntejä ja päivystysosastojen käyttöä reilu 10 %. Samaan aikaan myös kuolleisuus vähenee. Toisin sanoen sairauksien hoitotasapaino paranee (kuolleisuus laskee) ja toiminta on kustannusvaikuttavampaa (kallis päivystyksellinen hoito vähenee).
Jatkuvuuden kohentaminen nostaa perusterveydenhuollon menoja hetkellisesti, kunnes kalliin erikoissairaanhoidon vähenemä tuottaa merkittävästi isommat säästöt. Myös muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja arvioitu, että potilaan hoidon kokonaiskustannukset vähenevät jatkuvuuden myötä jopa kolmanneksella.
Näiden tulosten valossa on esitetty, että hoidon jatkuvuus olisi kustannusvaikuttavin toimenpide terveydenhuollossa. Yksittäisissä sairauksissa voidaan löytää hyvin kustannustehokkaita toimia, mutta hoidon jatkuvuus tuo kustannusvaikuttavuutta koko väestön tasolla. Täten sen hyödyt ovat myös suurimmat.
On luotava puitteet, joissa jatkuvuus pyritään turvaamaan
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmää uudistetaan parasta aikaa. Hoidon jatkuvuuden kohentaminen koko väestön tasolla ei tässä hetkessä ole mahdollista. Olemme kuitenkin Terveystalossa lähestyneet tätä ongelmaa siten, että tarjoamme julkiselle sektorille toimintamalleja, joissa hoidon jatkuvuutta hyödynnetään kohdennetusti. Kuten aiemmin kirjoitin, on osoitettu, että 10 % sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä käyttää 80 % resursseista. Tämän väestöryhmän hoidossa jatkuvuuden on oltava yksi interventioista.
Toimintamallimme kulkee nimellä Oma tiimi. Tiimejä on erilaisia riippuen kohdeväestöstä. Kohdeväestöjä ovat esimerkiksi hoivan piirissä olevat iäkkäät sekä avun tarpeessa olevat lapset ja nuoret perheineen. Oma tiimien toiminnan ytimessä on se, että tiimillä on kyky hoitaa laajalla otteella kohdeväestön ongelmia, ja hoidon toteutusta seurataan systemaattisesti. Kun hoidamme monimutkaisia asioita, on vääjäämätön tosiasia, että kaikki hoitosuunnitelmat eivät toteudu suunnitellusti. Tiivis seuranta ja vastuunotto ovat ratkaisu tähän. Ajan saatossa tiimi löytää jokaiselle yksilölle toimivimmat ratkaisut ja saa täten aikaan parhaat hoitotulokset.
Viittaamassani tutkimuksessa on vielä yksi merkittävä löydös: hoidon jatkuvuuden hyödyt lisääntyvät ajan saatossa. Kuten nähdään, jo kahdessa vuodessa saadaan merkittäviä tuloksia aikaan. Päivystyskäyntien määrä väheni noin 12 %, mutta yli viisitoista vuotta kestäneissä hoitosuhteissa käyntien määrä on 30 % vähäisempi suhteessa verrokkeihin.
Jos jatkuvuuden hyödyt halutaan maksimoida, se vaatii pitkäjänteisyyttä ammattilaisilta – mutta myös koko järjestelmältä. On luotava puitteet, joissa jatkuvuus pyritään turvaamaan. Kun puhutaan palveluiden hankinnasta jatkuvuuden näkökulmasta, hankintojen kestolla on iso merkitys. Jos käytämme viitattua tutkimusta ohjenuorana, alle viideksi vuodeksi hankittu palvelu ei ehdi tuottaa kaikkia jatkuvuuden hyötyjä.
¹) Tutkimus: Sandvik H, Hetlevik Ø, Blinkenberg J, Hunskaar S. Continuity in general practice as predictor of mortality, acute hospitalisation, and use of out-of-hours care: a registry-based observational study in Norway. Br J Gen Pract. 2022 Jan 27;72(715):e84-e90. doi: 10.3399/BJGP.2021.0340. PMID: 34607797; PMCID: PMC8510690
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho johtaa yleislääketieteen erikoisalaa ja toimii asiantuntijana perusterveydenhuollon asioissa. Töiden ulkopuolella Emil pyrkii elämään simppeliä arkea oman perheensä parissa.
Lue lisää aiheesta
Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa
Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Tekoäly tulee – olemme valmiina
Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?