Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Terveydenhuoltojärjestelmän keskeisin potilasryhmä on se 10 %:n osuus väestöstä, joka synnyttää 80 % kuluista. Tässä ryhmässä olevat ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, joten heidän hoitonsa toteutumistaan ei voida seurata yksittäisen sairauden seurannan mittarilla. Jos esimerkiksi seuraamme BDI-kysellyllä (Beck Depression Inventory) masennuksen hoitoa, saamme kohtalaisen hyvän kuvan masennuksen hoidon tuloksista, mutta antaako tämä yksittäinen mittari kuvaa muista ongelmista ja sairauksista? Entä onko hoito toteutettu kustannusvaikuttavasti?
Sairauskeskeisessä ajattelussa ongelma on myös se, että mittareiden määrä nousee hallitsemattoman suureksi, jos mittaamme joka sairauden erikseen. Lopputulema on, että kokonaiskuva ihmisestä ja hoidosta häviää mittareiden sekaan.
Hoidon jatkuvuus sopii erinomaisesti laatumittariksi etenkin, kun hoidamme ihmisiä, joilla on useita samanaikaisia ongelmia. Jatkuvuus ei ole tae vain lääketieteellisestä laadusta, vaan myös tehokkuudesta. Tämä on osoitettu esimerkiksi norjalaisessa rekisteritutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2022¹. Tutkimus kattaa liki koko Norjan väestön ja siinä on selvitetty miten hoidon jatkuvuus vaikuttaa siihen, miten usein kansalainen käy päivystyksessä tai on hoidettavana päivystysosastolla, sekä muutoksiin kuolleisuudessa.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että hoidon jatkuvuus vähintään kahden vuoden ajan vähentää päivystyskäyntejä ja päivystysosastojen käyttöä reilu 10 %. Samaan aikaan myös kuolleisuus vähenee. Toisin sanoen sairauksien hoitotasapaino paranee (kuolleisuus laskee) ja toiminta on kustannusvaikuttavampaa (kallis päivystyksellinen hoito vähenee).
Jatkuvuuden kohentaminen nostaa perusterveydenhuollon menoja hetkellisesti, kunnes kalliin erikoissairaanhoidon vähenemä tuottaa merkittävästi isommat säästöt. Myös muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja arvioitu, että potilaan hoidon kokonaiskustannukset vähenevät jatkuvuuden myötä jopa kolmanneksella.
Näiden tulosten valossa on esitetty, että hoidon jatkuvuus olisi kustannusvaikuttavin toimenpide terveydenhuollossa. Yksittäisissä sairauksissa voidaan löytää hyvin kustannustehokkaita toimia, mutta hoidon jatkuvuus tuo kustannusvaikuttavuutta koko väestön tasolla. Täten sen hyödyt ovat myös suurimmat.
On luotava puitteet, joissa jatkuvuus pyritään turvaamaan
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmää uudistetaan parasta aikaa. Hoidon jatkuvuuden kohentaminen koko väestön tasolla ei tässä hetkessä ole mahdollista. Olemme kuitenkin Terveystalossa lähestyneet tätä ongelmaa siten, että tarjoamme julkiselle sektorille toimintamalleja, joissa hoidon jatkuvuutta hyödynnetään kohdennetusti. Kuten aiemmin kirjoitin, on osoitettu, että 10 % sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä käyttää 80 % resursseista. Tämän väestöryhmän hoidossa jatkuvuuden on oltava yksi interventioista.
Toimintamallimme kulkee nimellä Oma tiimi. Tiimejä on erilaisia riippuen kohdeväestöstä. Kohdeväestöjä ovat esimerkiksi hoivan piirissä olevat iäkkäät sekä avun tarpeessa olevat lapset ja nuoret perheineen. Oma tiimien toiminnan ytimessä on se, että tiimillä on kyky hoitaa laajalla otteella kohdeväestön ongelmia, ja hoidon toteutusta seurataan systemaattisesti. Kun hoidamme monimutkaisia asioita, on vääjäämätön tosiasia, että kaikki hoitosuunnitelmat eivät toteudu suunnitellusti. Tiivis seuranta ja vastuunotto ovat ratkaisu tähän. Ajan saatossa tiimi löytää jokaiselle yksilölle toimivimmat ratkaisut ja saa täten aikaan parhaat hoitotulokset.
Viittaamassani tutkimuksessa on vielä yksi merkittävä löydös: hoidon jatkuvuuden hyödyt lisääntyvät ajan saatossa. Kuten nähdään, jo kahdessa vuodessa saadaan merkittäviä tuloksia aikaan. Päivystyskäyntien määrä väheni noin 12 %, mutta yli viisitoista vuotta kestäneissä hoitosuhteissa käyntien määrä on 30 % vähäisempi suhteessa verrokkeihin.
Jos jatkuvuuden hyödyt halutaan maksimoida, se vaatii pitkäjänteisyyttä ammattilaisilta – mutta myös koko järjestelmältä. On luotava puitteet, joissa jatkuvuus pyritään turvaamaan. Kun puhutaan palveluiden hankinnasta jatkuvuuden näkökulmasta, hankintojen kestolla on iso merkitys. Jos käytämme viitattua tutkimusta ohjenuorana, alle viideksi vuodeksi hankittu palvelu ei ehdi tuottaa kaikkia jatkuvuuden hyötyjä.
¹) Tutkimus: Sandvik H, Hetlevik Ø, Blinkenberg J, Hunskaar S. Continuity in general practice as predictor of mortality, acute hospitalisation, and use of out-of-hours care: a registry-based observational study in Norway. Br J Gen Pract. 2022 Jan 27;72(715):e84-e90. doi: 10.3399/BJGP.2021.0340. PMID: 34607797; PMCID: PMC8510690
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho johtaa yleislääketieteen erikoisalaa ja toimii asiantuntijana perusterveydenhuollon asioissa. Töiden ulkopuolella Emil pyrkii elämään simppeliä arkea oman perheensä parissa.
Lue lisää aiheesta
Valinnanvapauskokeilun laajeneminen vahvistaa ikääntyneiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu laajenee 1.7., kun kokeiluun lisätään laaja valikoima laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos parantaa mahdollisuuksia tutkia, diagnosoida ja seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin jo perustasolla. Samalla se voi tukea myös hyvinvointialueita vähentämällä julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa palvelukysyntää.
Ikääntyneiden omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta
Terveystalon ikääntyneiden omalääkärimalli tuo ikääntyneiden perusterveydenhuoltoon jatkuvuutta, ennakoivaa hoitoa ja kohdennettua osaamista. Vaikuttavuusselvitysten perusteella malli vähentää päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja hoitopäiviä – ja samalla tukee hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuutta.
Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun
Digitaaliset asiointialustat hyvinvointialueilla ovat siirtyneet nopeasti suunnitelmista osaksi arjen palvelutuotantoa. Kyse ei ole enää yksittäisestä digikanavasta tai irrallisesta chat-palvelusta, vaan laajemmasta muutoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Digipalvelujen merkitys ei rajoitu fyysisten vastaanottokäyntien korvaamiseen, vaan asiointialustat parantavat palvelujen saatavuutta, vahvistavat hoidon jatkuvuutta, tehostavat ammattilaisten työajan käyttöä ja tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa. Nyt on seuraavien askelten aika.
Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.