Miksi vapaus valita tuo uutta tietoa terveydenhuollon kehittämiseen?
Terveys ja hyvinvointi ovat useimmille meistä äärimmäisen tärkeitä asioita – mahdollistavathan ne jotakin vielä tärkeämpää eli ne kaikkein tärkeimmät asiat elämässä. Ei siis ole yhdentekevää, kenen käsiin terveytemme luotamme. Mahdollisuus valita luotettu ihminen näin tärkeässä asiassa pitäisi olla itsestäänselvyys eikä poikkeus. Monessa Euroopan maassa näin onkin, kirjoittaa Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä blogissaan Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilusta.
Syyskuun alussa käynnistynyt Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on Suomessa täysin uudenlainen avaus perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yleislääkärin vastaanotolle suoraan ilman hoidon tarpeen arviointia ja voivat valita haluamansa lääkärin vapaasti kokeilussa mukana olevista lääkäreistä.
Se, että lääkärin saa valita itse, ei ole pieni asia. Suuri osa yleislääketieteen vaikuttavuudesta nimittäin tulee hyvästä kohtaamisesta. Ammattilaisen ja asiakkaan välinen onnistunut vuorovaikutus tukee tutkimustenkin mukaan asiakkaan sitoutumista hoitoon ja sitä kautta hoidon vaikuttavuutta.
Terveydenhuollon uusilta avauksilta odotetaan ymmärrettävästi mitattavaa näyttöä. Mutta miten hyvää kohtaamista, hoidon jatkuvuutta ja tuloksellisuutta voidaan mitata?
Mitä tyytyväisempi asiakas, sitä todennäköisemmin hoito on ollut vaikuttavaa
Terveystalossa olemme mitanneet ja avoimesti raportoineet näitä jo usean vuoden ajan. Avoin raportointi toimii meillä julkisena lupauksena: näitä asioita pidämme tärkeinä, näissä haluamme loistaa.
Asiakastyytyväisyyden mittarina meillä on loppuvuodesta 2022 alkaen ollut lääkärikohtainen CSAT eli Customer Satisfaction Score, jossa asiakas arvioi tyytyväisyyttään vastaanottoon viisiportaisella asteikolla.
Samassa yhteydessä mittaamme hoidon vaikuttavuutta eli asiakkaan kokemusta pärjäämisestään vastaanottokäynnin jälkeen. Tässä meillä on mittarina PEI eli Patient Enablement Instrument, jota käytetään yleisesti laatumittarina perusterveydenhuollossa Suomessa ja maailmalla. PEI-indeksin avulla mitataan, kokeeko asiakas pärjäävänsä oireensa tai sairautensa kanssa vastaanoton jälkeen paljon paremmin, paremmin, entiseen tapaan vai huonommin.
PEI-indeksi antaa arvokasta tietoa siitä, pystymmekö antamaan vaikuttavaa hoitoa ja ratkaisemaan ongelmia – oliko vastaanotolle tulemisesta siis asiakkaalle hyötyä.
Kysymällä pärjäämisestä mittaamme, oliko vastaanotolle tulemisesta asiakkaalle hyötyä. “
Kun mittaamme sekä asiakastyytyväisyyttä että hoidon vaikuttavuutta, näemme suoraan, miten tyytyväisyys ja hoidon vaikuttavuus korreloivat. Kun asiakas kokee tulleensa vastaanotolla kuulluksi ja kohdatuksi, hän kokee pärjäävänsä asiansa tai oireidensa kanssa vastaanoton jälkeen paremmin. Tämä tukee asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta.
Terveyttä ei muuteta yhdellä tapaamisella
Hoidon jatkuvuutta mittaamme tarkastelemalla, kuinka usein henkilö on käynyt samalla lääkärillä. Mittarina käytämme Continuity of Care -indeksiä (COCI).
Tarkasteluaika on kaksi vuotta. Jos sinä aikana kaikki käynnit ovat olleet samalla ammattilaisella, on hoidon jatkuvuus yksi. Jos on käynyt joka kerran eri lääkärillä, on tuloksena nolla.
Hoidon jatkuvuus on tärkeää erityisesti ikääntyneiden hoidossa. Sen on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Tutkimusten mukaan sekä potilaat että ammattilaiset arvostavat pitkiä hoitosuhteita. “
Useiden tutkimusten mukaan sekä potilaat että ammattilaiset arvostavat pitkiä hoitosuhteita. Potilas pääsee tutulle ammattilaiselle, jolle ei tarvitse kerrata joka käynnillä koko omaa hoitohistoriaa ja elämänkaarta.
Ammattilainen puolestaan näkee hoidon vaikuttavuuden. Pitkissä hoitosuhteissa on ihan eri tavalla mahdollisuus vaikuttaa asioihin – terveyttä ei muuteta yhdellä tapaamisella.
Asiakastyytyväisyyttä ja koettua pärjäämistä voimme mitata jokaisen kohtaamisen päätteeksi. Hoidon jatkuvuuden luotettava mittaaminen vaatii pidempää seurantaa, jotta satunnaisilmiöt eivät vääristä mittausta.
Valinnanvapauskokeilu on onneksi suunniteltu kestämään vuoden 2027 loppuun. Aivan kokeilun loppuvaiheessa saamme siis uutta tietoa myös hoidon jatkuvuudesta.
Terveydenhuollon uudistaminen vaatii muutakin kuin euroja
Suomessa on puhuttu pitkään siitä, että tarvitsemme uusia ratkaisuja perusterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi ja hoitoon pääsyn parantamiseksi. 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilussa testaamme, miten valinnanvapaus toimii.
Olemme puhuneet pitkään myös tarpeesta siirtyä järjestelmäkeskeisyydestä potilaskeskeisyyteen. Käynnissä oleva valinnanvapauskokeilu on merkittävä askel myös tässä mielessä. Kun uusia ratkaisuja arvioidaan, on niiden tuloksia mitattava ja analysoitava objektiivisesti. Euroja on helppoa laskea ja verrata, mutta keskeisiä arviointikriteerejä ovat myös yksittäisen potilaan kannalta tärkeät asiat, kuten kohtaaminen, pärjääminen ja hoitosuhteen jatkuvuus.
Potilaalle tärkeintä on terveys. Ja potilaan tärkeimmän on oltava myös terveydenhuollossa tärkeintä.
Antti-Jussi Ämmälä on psykiatrian erikoislääkäri sekä Terveystalon laatuylilääkäri. Hän vastaa koko Terveystalossa lääketieteellisestä laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa monenlaisia tehtäviä tiedon keräämisestä ja analysoinnista ohjeiden kehittämiseen, poikkeamista oppimiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Tieteellinen tutkimus on yksi Ämmälän intohimoista.