Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.
Yhteistyöllä vähemmän hoitovelkaa, enemmän vakautta
Hoitovelan purkaminen voidaan hoitaa ainoastaan julkisen ja yksityisen yhteistyöllä. Hoitojonojen purku on pitkälti yksittäisten transaktioiden hoitamista, kuten silmä- ja hammaslääkärikäyntejä, kirurgisia toimenpiteitä ja psykiatrin arviointeja. Tähän työhön tulisi hetkellisesti nostaa koko julkisen ja yksityisen järjestelmämme kapasiteetti maksimiin.
Valtio on myöntänyt hyvinvointialueille 350 miljoonan euron lisärahoituksen, jota pitäisi pystyä käyttämään tähän työhön eli terveydenhuollon nykytilanteen vakauttamiseen. Kriisiä helpottavana toimenpiteenä Kela-korvausten palauttamista entiselle tasolleen tulisi harkita ja hyödyntää laajemmin työterveyshuoltoa reilu 2 miljoonan työssä käyvän työikäisen väestön terveyspalveluiden tuottajana.
Hallitulla hoidolla hallittuja kustannuksia
Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia väestöstä synnyttää noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tässä ryhmässä on tyypillisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita käyttäviä ihmisiä. Hyvinvointialueiden kehitystoimenpiteet tulisi kohdistaa erityisesti tämän asiakasryhmän hoitamiseksi. Koordinoitu hoito tarkoittaa myös kustannusten hallittavuutta ja näkyy erityisesti hallitummassa raskaampien palveluiden käytössä.
Tarvitaan tiukempaa julkista ohjausta vaikuttaviksi todennettujen mallien laajempaan hyödyntämiseen hyvinvointialueilla. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, jossa yksityinen integroituu tiiviimmin julkiseen palvelujärjestelmään, voidaan tuoda hallitumpia hoito- ja palvelupolkuja paljon palveluita käyttävien ihmisten hoitoon. Vaikuttaviksi todettuja malleja on jo olemassa, vastuulääkärimallit ja lähetekeskus pari mainitaksemme. Myös kuntoutus on vielä lähes käyttämätön voimavara hoitojonoissa, kotihoidossa ja jopa asumispalveluissa.
Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä lisää terveitä vuosia
Ikäihmisten määrä kasvaa edelleen: vuosittain eläköityy nyt noin 50 000 ihmistä. Jotta hyvinvointivaltiomme säilyy, ennaltaehkäisyä pitää kohdistaa enemmän eläköityviin, työelämää aloitteleviin nuoriin sekä lapsiin ja heidän perheisiinsä. Näissä ikäryhmissä voimme lisätä terveitä elinvuosia ja siirtää tai ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Velvollisuutemme on varmistaa, että mahdollisimman moni nuori tulee jatkossa työelämään.
Yksityinen voi tukea julkista ottamalla vastuuta tästä työstä, jotta emme hukkaa ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia perusterveydenhuollon ruuhkien vuoksi. Ennaltaehkäisyssä ja erityisesti sen kohdentamisessa ja saavutettavuudessa teknologia ja tiedolla johtaminen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia.
Konkreettisena ennaltaehkäisynä näemme nuorten osalta toimintamallin, jossa oirehtivan nuoren tilannetta arvioi nopeasti työryhmä, jossa on osaamista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasolta. Terveydenhuollossa on vaikeaa ennaltaehkäistä nuorten pahoinvointia, mikä on koko yhteiskunnan asia, mutta voimme tehokkaasti ennaltaehkäistä nuorten palveluiden pirstaloitumista ja väärin kohdennettuja hoitotoimenpiteitä.
Sote 2.0 tarvitsee aitoa ajattelun ja kulttuurin muutosta
Terveydenhuolto on kriisissä. Tulee aloittaa uusia tapoja toimia ja tämä vaatii uskallusta niin poliittiselta ja virkamiestasolta kuin sote-yritysten johtajilta. Teknologiaan tulisi uskaltaa investoida, ja digiratkaisuja sekä muita uusia malleja tulisi pilotoida vaikuttavimpien työtapojen löytämiseksi ja laajentamiseksi. Henkilöstöä ei pidä nähdä vain resurssina tai mitoituslukuna, vaan arvokkaana voimavarana, joka oikeissa paikoissa hyvin johdettuna huolehtii koko Suomen hyvinvoinnista. Lisäksi tarvitaan enemmän vuoropuhelua yksityisen ja julkisen välillä, jotta toisten osapuolten tärkeäksi koetut näkökulmat tulevat huomioiduksi. Sote 2.0 tehdään vain yhdessä.
Miljan sydän sykkii yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle – ja hän myös vastaa juuri tästä hyvinvointialueiden osalta Terveystalossa.
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil johtaa yleislääketieteen erikoisalaa ja toimii asiantuntijana perusterveydenhuollon asioissa. Töiden ulkopuolella Emil pyrkii elämään simppeliä arkea oman perheensä parissa.
Lue lisää aiheesta
Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa
Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Tekoäly tulee – olemme valmiina
Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?