Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.
Yhteistyöllä vähemmän hoitovelkaa, enemmän vakautta
Hoitovelan purkaminen voidaan hoitaa ainoastaan julkisen ja yksityisen yhteistyöllä. Hoitojonojen purku on pitkälti yksittäisten transaktioiden hoitamista, kuten silmä- ja hammaslääkärikäyntejä, kirurgisia toimenpiteitä ja psykiatrin arviointeja. Tähän työhön tulisi hetkellisesti nostaa koko julkisen ja yksityisen järjestelmämme kapasiteetti maksimiin.
Valtio on myöntänyt hyvinvointialueille 350 miljoonan euron lisärahoituksen, jota pitäisi pystyä käyttämään tähän työhön eli terveydenhuollon nykytilanteen vakauttamiseen. Kriisiä helpottavana toimenpiteenä Kela-korvausten palauttamista entiselle tasolleen tulisi harkita ja hyödyntää laajemmin työterveyshuoltoa reilu 2 miljoonan työssä käyvän työikäisen väestön terveyspalveluiden tuottajana.
Hallitulla hoidolla hallittuja kustannuksia
Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia väestöstä synnyttää noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tässä ryhmässä on tyypillisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita käyttäviä ihmisiä. Hyvinvointialueiden kehitystoimenpiteet tulisi kohdistaa erityisesti tämän asiakasryhmän hoitamiseksi. Koordinoitu hoito tarkoittaa myös kustannusten hallittavuutta ja näkyy erityisesti hallitummassa raskaampien palveluiden käytössä.
Tarvitaan tiukempaa julkista ohjausta vaikuttaviksi todennettujen mallien laajempaan hyödyntämiseen hyvinvointialueilla. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, jossa yksityinen integroituu tiiviimmin julkiseen palvelujärjestelmään, voidaan tuoda hallitumpia hoito- ja palvelupolkuja paljon palveluita käyttävien ihmisten hoitoon. Vaikuttaviksi todettuja malleja on jo olemassa, vastuulääkärimallit ja lähetekeskus pari mainitaksemme. Myös kuntoutus on vielä lähes käyttämätön voimavara hoitojonoissa, kotihoidossa ja jopa asumispalveluissa.
Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä lisää terveitä vuosia
Ikäihmisten määrä kasvaa edelleen: vuosittain eläköityy nyt noin 50 000 ihmistä. Jotta hyvinvointivaltiomme säilyy, ennaltaehkäisyä pitää kohdistaa enemmän eläköityviin, työelämää aloitteleviin nuoriin sekä lapsiin ja heidän perheisiinsä. Näissä ikäryhmissä voimme lisätä terveitä elinvuosia ja siirtää tai ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Velvollisuutemme on varmistaa, että mahdollisimman moni nuori tulee jatkossa työelämään.
Yksityinen voi tukea julkista ottamalla vastuuta tästä työstä, jotta emme hukkaa ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia perusterveydenhuollon ruuhkien vuoksi. Ennaltaehkäisyssä ja erityisesti sen kohdentamisessa ja saavutettavuudessa teknologia ja tiedolla johtaminen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia.
Konkreettisena ennaltaehkäisynä näemme nuorten osalta toimintamallin, jossa oirehtivan nuoren tilannetta arvioi nopeasti työryhmä, jossa on osaamista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasolta. Terveydenhuollossa on vaikeaa ennaltaehkäistä nuorten pahoinvointia, mikä on koko yhteiskunnan asia, mutta voimme tehokkaasti ennaltaehkäistä nuorten palveluiden pirstaloitumista ja väärin kohdennettuja hoitotoimenpiteitä.
Sote 2.0 tarvitsee aitoa ajattelun ja kulttuurin muutosta
Terveydenhuolto on kriisissä. Tulee aloittaa uusia tapoja toimia ja tämä vaatii uskallusta niin poliittiselta ja virkamiestasolta kuin sote-yritysten johtajilta. Teknologiaan tulisi uskaltaa investoida, ja digiratkaisuja sekä muita uusia malleja tulisi pilotoida vaikuttavimpien työtapojen löytämiseksi ja laajentamiseksi. Henkilöstöä ei pidä nähdä vain resurssina tai mitoituslukuna, vaan arvokkaana voimavarana, joka oikeissa paikoissa hyvin johdettuna huolehtii koko Suomen hyvinvoinnista. Lisäksi tarvitaan enemmän vuoropuhelua yksityisen ja julkisen välillä, jotta toisten osapuolten tärkeäksi koetut näkökulmat tulevat huomioiduksi. Sote 2.0 tehdään vain yhdessä.
Miljan sydän sykkii yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle – ja hän myös vastaa juuri tästä hyvinvointialueiden osalta Terveystalossa.
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil johtaa yleislääketieteen erikoisalaa ja toimii asiantuntijana perusterveydenhuollon asioissa. Töiden ulkopuolella Emil pyrkii elämään simppeliä arkea oman perheensä parissa.
Lue lisää aiheesta
Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.