Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.
Yhteistyöllä vähemmän hoitovelkaa, enemmän vakautta
Hoitovelan purkaminen voidaan hoitaa ainoastaan julkisen ja yksityisen yhteistyöllä. Hoitojonojen purku on pitkälti yksittäisten transaktioiden hoitamista, kuten silmä- ja hammaslääkärikäyntejä, kirurgisia toimenpiteitä ja psykiatrin arviointeja. Tähän työhön tulisi hetkellisesti nostaa koko julkisen ja yksityisen järjestelmämme kapasiteetti maksimiin.
Valtio on myöntänyt hyvinvointialueille 350 miljoonan euron lisärahoituksen, jota pitäisi pystyä käyttämään tähän työhön eli terveydenhuollon nykytilanteen vakauttamiseen. Kriisiä helpottavana toimenpiteenä Kela-korvausten palauttamista entiselle tasolleen tulisi harkita ja hyödyntää laajemmin työterveyshuoltoa reilu 2 miljoonan työssä käyvän työikäisen väestön terveyspalveluiden tuottajana.
Hallitulla hoidolla hallittuja kustannuksia
Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia väestöstä synnyttää noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tässä ryhmässä on tyypillisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita käyttäviä ihmisiä. Hyvinvointialueiden kehitystoimenpiteet tulisi kohdistaa erityisesti tämän asiakasryhmän hoitamiseksi. Koordinoitu hoito tarkoittaa myös kustannusten hallittavuutta ja näkyy erityisesti hallitummassa raskaampien palveluiden käytössä.
Tarvitaan tiukempaa julkista ohjausta vaikuttaviksi todennettujen mallien laajempaan hyödyntämiseen hyvinvointialueilla. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, jossa yksityinen integroituu tiiviimmin julkiseen palvelujärjestelmään, voidaan tuoda hallitumpia hoito- ja palvelupolkuja paljon palveluita käyttävien ihmisten hoitoon. Vaikuttaviksi todettuja malleja on jo olemassa, vastuulääkärimallit ja lähetekeskus pari mainitaksemme. Myös kuntoutus on vielä lähes käyttämätön voimavara hoitojonoissa, kotihoidossa ja jopa asumispalveluissa.
Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä lisää terveitä vuosia
Ikäihmisten määrä kasvaa edelleen: vuosittain eläköityy nyt noin 50 000 ihmistä. Jotta hyvinvointivaltiomme säilyy, ennaltaehkäisyä pitää kohdistaa enemmän eläköityviin, työelämää aloitteleviin nuoriin sekä lapsiin ja heidän perheisiinsä. Näissä ikäryhmissä voimme lisätä terveitä elinvuosia ja siirtää tai ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Velvollisuutemme on varmistaa, että mahdollisimman moni nuori tulee jatkossa työelämään.
Yksityinen voi tukea julkista ottamalla vastuuta tästä työstä, jotta emme hukkaa ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia perusterveydenhuollon ruuhkien vuoksi. Ennaltaehkäisyssä ja erityisesti sen kohdentamisessa ja saavutettavuudessa teknologia ja tiedolla johtaminen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia.
Konkreettisena ennaltaehkäisynä näemme nuorten osalta toimintamallin, jossa oirehtivan nuoren tilannetta arvioi nopeasti työryhmä, jossa on osaamista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tasolta. Terveydenhuollossa on vaikeaa ennaltaehkäistä nuorten pahoinvointia, mikä on koko yhteiskunnan asia, mutta voimme tehokkaasti ennaltaehkäistä nuorten palveluiden pirstaloitumista ja väärin kohdennettuja hoitotoimenpiteitä.
Sote 2.0 tarvitsee aitoa ajattelun ja kulttuurin muutosta
Terveydenhuolto on kriisissä. Tulee aloittaa uusia tapoja toimia ja tämä vaatii uskallusta niin poliittiselta ja virkamiestasolta kuin sote-yritysten johtajilta. Teknologiaan tulisi uskaltaa investoida, ja digiratkaisuja sekä muita uusia malleja tulisi pilotoida vaikuttavimpien työtapojen löytämiseksi ja laajentamiseksi. Henkilöstöä ei pidä nähdä vain resurssina tai mitoituslukuna, vaan arvokkaana voimavarana, joka oikeissa paikoissa hyvin johdettuna huolehtii koko Suomen hyvinvoinnista. Lisäksi tarvitaan enemmän vuoropuhelua yksityisen ja julkisen välillä, jotta toisten osapuolten tärkeäksi koetut näkökulmat tulevat huomioiduksi. Sote 2.0 tehdään vain yhdessä.
Miljan sydän sykkii yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle – ja hän myös vastaa juuri tästä hyvinvointialueiden osalta Terveystalossa.
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil johtaa yleislääketieteen erikoisalaa ja toimii asiantuntijana perusterveydenhuollon asioissa. Töiden ulkopuolella Emil pyrkii elämään simppeliä arkea oman perheensä parissa.
Lue lisää aiheesta
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Tutkimustulos: Laitevalinnalla on väliä hoidettaessa pienten lasten hengitysvaikeuksia
Kun pienet lapset saapuvat päivystykseen hengitys rohisten, on vanhempien huoli suurta ja terveydenhuollon ammattilaisilla kiire helpottaa lapsen oloa mahdollisimman pian. Selvitimme, että hoitoketjun pieni, lähes huomaamaton osa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin arvaammekaan.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.