Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
Alkuun on tärkeää ymmärtää, että digitransformaatiossa on kyse toiminnan muutoksesta, vaikka taustalla ovatkin modernit digitaaliset ratkaisut ja niiden käyttäminen. Toiminnan muutosta voidaan saada aikaiseksi monella tavalla: sote-sektorilla yksi yleisimmistä syistä on noudatettava laki ja erilaiset määräykset, joihin organisaatioiden pitää reagoida. Muita, ehkä hieman houkuttelevampia, syitä saada toiminnan muutosta aikaan ovat konkreettiset hyödyt käyttäjille ja organisaatioille sekä parempi laatu. Vaikka kaikki nämä muutosvoimat koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria, karkeasti yleistäen voinee sanoa, että julkista sektoria on ajanut enemmän lakien ja määräysten tuomat paineet, kun taas yksityisellä sektorilla on painottunut halu ja tarve tuottaa hyötyä asiakkaalle. Uskallan väittää, että yksi tärkeimmistä syistä organisaatioiden välisiin eroihin on oikeilla arvoilla johtaminen. Kuulostaa melko suoraviivaiselta väittämältä kompleksiin ongelmaan. Miksi se on mielestäni silti totta? Jaan muutaman esimerkin Terveystalolla tehdyistä arvovalinnoista digitaalisen muutoksen johtamisessa.
Miten arvot liittyvät digitalisaation muutosmatkaan?
Jo yli viisi vuotta sitten valitsimme Terveystalon digikehityksen malliksi ketterää kehittämistä ja asiakaslähtöisyyttä painottavan mallin. Näin ei olisi tapahtunut, jos emme olisi tehneet tietoista arvovalintaa ja pitkäjänteisesti johtaneet muutosta kohti tätä kehityksen mallia. Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta pikkuhiljaa systemaattisen johtamisen ja organisaation ajattelun muovaamisen kautta näin tapahtui. Myös Terveystalon strategian ytimeen nostettiin asiakas ja asiakaskokemus. Tämä näkyy tekemisessämme edelleen: keskitymme kaikessa tekemisessämme asiakkaiden tarpeisiin ja digiratkaisuidemme suositteluhalukkuus on huippulukemissa. Olemme lisäksi panostaneet asiakaslähtöiseen kehittämiseen.
Toinen esimerkki liittyy työskentelytapaamme, joka perustuu luottamukselle. Luottamus voi syntyä vain hyvän johtamisen ja yhteistyön kautta. Kun esihenkilö osoittaa luottamusta, ja asiantuntijat pystyvät aidosti luottamaan toisiinsa, on paljon helpompi kulkea kohti yhteisiä tavoitteita. Luottamuksen ilmapiiri ei rakennu itsestään ja sen voi myös menettää hyvin nopeasti. Siksi on tärkeää, että organisaatiosta löytyy arvojohtajia, jotka jokaisessa kanssakäymisessään luovat luottamuksen ilmapiiriä. Ja kun puhun arvojohtajasta, en tarkoita vain titteleitä, vaan jokaista työntekijää, joka omalla tekemisellään rakentaa oikeanlaista kulttuuria. Organisaatio voi toimia myös ilman luottamusta, mutta muutoksen aikaan saaminen on paljon nopeampaa ja myös mukavampaa kaikille, kun organisaatiossa vallitsee keskinäinen luottamus.
Uskon, että ne toimijat, jotka aidosti johtavat luottamuksen, rohkeuden ja asiakaslähtöisyyden kautta, tulevat digitalisoimaan toimintamalleja nopeammin ja kustannustehokkaammin. ”
Sara Kinnunen
Kolmas esimerkki liittyy rohkeuteen ja kokeilukulttuuriin. Kun digiloikkamme oli vasta alussa, ei todisteita esimerkiksi chat-vastaanottojen tehokkuudesta vielä ollut tarjolla. Tarjolla oli vain vahva hypoteesi ja rohkeutta kokeilla. Parhaat ideat eivät useimmiten ole kustannuslaskelmiltaan aina aluksi niitä houkuttelevimpia tai selkeimpiä, joten johdolta vaaditaan rohkeutta uskoa johonkin näkymättömään. Tämä ei ole helppoa.
Terveystalossa juuri asiakaslähtöisyys, rohkeus ja luottamus ovat kiihdyttäneet ja edesauttaneet liiketoimintaa digitalisaation muutosmatkalla – tämän voi nähdä myös kertomistani esimerkeistä. Tein lyhyen googletuksen kymmenen hyvinvointialueen strategiaan kirjattuihin arvoihin ja ilokseni huomasin useimmista löytyvän arvon asiakaslähtöisyys. Osasta löytyivät myös arvot rohkeus ja luottamus. Vastuullisuus ja yhdenvertaisuus olivat myös yleisiä, kuten toimialallamme tietysti pitää ollakin.
On yksi asia kirjoittaa arvot strategiaan ja täysin toinen asia oikeasti johtaa niiden mukaisesti. Uskon, että ne toimijat, jotka aidosti johtavat luottamuksen, rohkeuden ja asiakaslähtöisyyden kautta, tulevat digitalisoimaan toimintamalleja nopeammin ja kustannustehokkaammin. Siksi oikeilla arvoilla johtaminen on tärkein onnistumisen edellytys sote-sektorin digitalisoinnissa.
Sara Kinnunen vastaa Terveystalolla digitaalisten tuotteistettujen ratkaisujen kehityksestä ja liiketoiminnasta. Sara viihtyy työssään uusien teknologioiden ja innovaatioiden parissa, etenkin kun saa olla viemässä näitä käytäntöön. Vapaa-ajallaan Sara leipoo kakkuja ja muita leivonnaisia läheisilleen sekä pitää huolta omasta terveydestään muun muassa tanssien ja lenkkeillen.
Lue lisää aiheesta
Valinnanvapauskokeilun laajeneminen vahvistaa ikääntyneiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu laajenee 1.7., kun kokeiluun lisätään laaja valikoima laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos parantaa mahdollisuuksia tutkia, diagnosoida ja seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin jo perustasolla. Samalla se voi tukea myös hyvinvointialueita vähentämällä julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa palvelukysyntää.
Ikääntyneiden omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta
Terveystalon ikääntyneiden omalääkärimalli tuo ikääntyneiden perusterveydenhuoltoon jatkuvuutta, ennakoivaa hoitoa ja kohdennettua osaamista. Vaikuttavuusselvitysten perusteella malli vähentää päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja hoitopäiviä – ja samalla tukee hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuutta.
Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun
Digitaaliset asiointialustat hyvinvointialueilla ovat siirtyneet nopeasti suunnitelmista osaksi arjen palvelutuotantoa. Kyse ei ole enää yksittäisestä digikanavasta tai irrallisesta chat-palvelusta, vaan laajemmasta muutoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Digipalvelujen merkitys ei rajoitu fyysisten vastaanottokäyntien korvaamiseen, vaan asiointialustat parantavat palvelujen saatavuutta, vahvistavat hoidon jatkuvuutta, tehostavat ammattilaisten työajan käyttöä ja tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa. Nyt on seuraavien askelten aika.
Hoidon jatkuvuus on tavoite, omalääkäri siihen yksi keino
Omalääkäriydestä puhutaan nyt paljon. Se ei ole päämäärä itsessään, vaan yksi keinoista päästä parempaan hoidon jatkuvuuteen. Omalääkäriydellä tavoitellaan sitä, että kun sinua hoitaa aina sama lääkäri, tämä alkaa tuntea sinua ja muistaa historiaasi, ja siten pystyy hoitamaan paremmin. Syntyy myös luottamussuhde, joka tekee hoidosta helpompaa. Tämä onkin totta hyvin usein.
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.
Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita
Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?