Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita
Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?
Sote-toimialan muutosvoimat, kuten osaajapula sekä ikääntyvä väestö, tuovat monia haasteita. Lisäksi palvelut pitäisi saada tuotettua tehokkaammin. Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuita, mutta onneksi paljon on kuitenkin tehtävissä.
Tänä keväänä käynnistimme Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa kunnianhimoisen hankkeen, jonka tavoitteena on 35 prosentin digiasiointiaste vuoden 2025 aikana. Tämä yhteistyö pohjaa käyttäjälähtöiseen ketterään kehittämiseen sekä aitoon osallistavaan yhteistyöhön, joka tuo mukanaan paljon muutosta. Mitä tämä muutos käytännössä vaatii? Tässä kirjoituksessa avaan muutamia ajatuksia siitä, mitkä asiat organisaatiossa täytyy olla paikallaan, jotta muutoksessa voidaan onnistua.
Onnistumisen kolme edellytystä
Kuten totesin alussa, digitaaliset palvelut eivät ole itsessään ratkaisu sote-alan haasteisiin, mutta ne ovat ehdoton mahdollistaja. Aidot ratkaisut tulevat siitä, kun yhdessä mietitään, miten asiat voisi tehdä hieman helpommin tai tehokkaammin – ja usein digitaaliset innovaatiot ovat osa tätä ratkaisua. Uusien toimintamallien käyttöön ottaminen vaatii kuitenkin aina muutosta ihmisten suhtautumisessa ja käyttäytymisessä.
Muutoksen ytimessä on empatia. Jokainen yksilö kokee muutoksen hieman eri tavalla, jolloin kuuntelemisen ja osallistamisen tärkeys korostuu. Jos johtajat päättävät, että nyt osa ammattilaisista alkaa tehdä chat-vastaanottoja, voi olla täysin varma siitä, että kaikki eivät hyväksy päätöstä. Jos taas otetaan ammattilaiset mukaan pohtimaan, miten työtä organisoimalla ja digitaalisia ratkaisuita käyttämällä voitaisiin tehdä asiat tehokkaammin, alkaa osa ammattilaisista toden totta pitää chat-vastaanottoa mielellään. Usein tämä saa ne vastarannan kiisketkin pohtimaan, voisiko tämä sittenkin toimia.
Alla nostan esiin kolme elementtiä, jotka parantavat organisaation edellytyksiä viedä läpi isoja toimintamallien muutoksia esimerkiksi digiratkaisuiden avulla
1. Aika
Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se vaatii aikaa. Jos joku vielä uskoo, että mittavassa sote-palveluiden tuotantoa koskevassa muutoksessa on saatavilla pikavoittoja, voi hän olla oikeassakin – jos on tunnistettu selkeä ja hyvin rajattu muutoskohde. Noin muuten pikavoitot ovat valitettavan harvassa. Muutosta johdetaan päivä kerrallaan, lause kerrallaan ja ihminen ihmisille. Se vie aikaa.
2. Luottamus
Muutos vaatii uudella tavalla ajattelevia ihmisiä, jotka uskaltavat ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti toimia muutoksen eteen. Näiden henkilöiden löytäminen ja sitouttaminen vaatii luottamusta ja uskoa heihin ja heidän tekemiseensä. Meillä on paljon hypoteeseja siitä, miten digitaaliset ratkaisut voivat parantaa julkisen sote-sektorin tehokkuutta. Hypoteesien lisäksi meille on jo kertynyt dataakin, mutta kaikkien uusien toimintamallien tai ratkaisuiden vaikuttavuudesta emme vielä tiedä. Ihmisiin luottamisen lisäksi organisaatioissa pitääkin olla myös luottamusta ja rohkeutta kokeilla uusia ratkaisua ja hyväksyä, että kaikki kokeilut eivät onnistu. Epäonnistunut kokeilu on parhaimmillaan kustannussäästö. Onko meillä varaa olla tekemättä mitään, vai olisiko parempi kuitenkin rohkeasti kokeilla ja luottaa?
Onko meillä varaa olla tekemättä mitään – vai olisiko parempi kuitenkin rohkeasti kokeilla ja luottaa? “
3. Oikeat tavoitteet
Oikeat tavoitteet mahdollistavat muutoksen. On hyvin tavallista, että suoriutumistamme mitataan erilaisilla tehokkuusmittareilla tai taloudellisilla luvuilla. Näistä johdetut tavoitteet on hyvin tärkeitä, mutta se voi myös johtaa lyhyen aikavälin optimointiin. Kun puhumme aikaa vievistä ja luottamusta vaativista toimintamallimuutoksista, täytyy tavoitteet asettaa niin, että ne mahdollistavat pitkäjänteisen tekemisen ja kokeilut. Mitä jos tehokkuus- ja talousmittareiden rinnalle tulisi tehtyjen kokeilujen määrä tai tiettyjen uusien toimintamallien jalkauttamisen aste? Tällaisten tavoitteiden asettaminen vaatii uudenlaista rohkeaa päätöksentekoa. Pahinta mitä voidaan tehdä, on päättämättä jättäminen. Päätöksiä usein vältellään hyvistä syistä: ei esimerkiksi haluta kuormittaa henkilöstöä jatkuvilla muutoksilla. Uskon kuitenkin, että empaattisella johtamisella ihmisten motivaatio muutokseen löytyy helposti.
Muutos tulee vain tekemällä
Aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita. Kaikki nämä elementit tarvitsevat oikeanlaista johtamista, ja tarkemmin sanottuna oikeilla arvoilla johtamista. Tämä kirjoitus on blogisarjani ensimmäinen osa. Blogisarjassa käsittelen suurta digitaalista muutosta, johon ammennan oppejani ja kokemuksiani (sekä toivottavasti myös kokeiluja ja epäonnistumisia) muun muassa Terveystalon ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteistyöstä. Oikeilla arvoilla johtamisen teemaan pureudun tarkemmin seuraavassa kirjoituksessani.
Terveystalon ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kumppanuus
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue valitsi Terveystalon kumppanikseen tuottamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden digialustan. OmaEP:ksi nimetty alusta näkee päivänvalon keväällä 2024. Alustan tavoitteena on sujuvoittaa asukkaan asiointia ja helpottaa sekä tehostaa ammattilaisten työtä.
- HyvaEP kilpailutti loppuvuonna 2022 sähköisen asiointialustan ja siihen liittyvän kehitys- ja toimitusprojektin. Kilpailutuksen kohteena on digitaalinen alustaratkaisu, joka yhdistää asukkaan digitaalisen asioinnin sekä mahdollistaa tehokkaan digiasioinnin palvelutuotannon ja uudet entistä tehokkaammat työskentelytavat HyvaEP:n ammattilaisille. Konkreettisemmin: tämän palvelun kautta asukkaat voivat esimerkiksi asioida sote-ammattilaisen etävastaanotolla sekä vastata erilaisiin kyselyihin tai kommunikoida ammattilaisten kanssa kiireettömin viestein.
- Terveystalon Digialusta-tuote on kehitetty nimenomaisesti tätä tarvetta vastaavaksi SaaS-ratkaisuksi hyvinvointialueiden käyttöön.
Sara Kinnunen vastaa Terveystalolla digitaalisten tuotteistettujen ratkaisujen kehityksestä ja liiketoiminnasta. Sara viihtyy työssään uusien teknologioiden ja innovaatioiden parissa, etenkin kun saa olla viemässä näitä käytäntöön. Vapaa-ajallaan Sara leipoo kakkuja ja muita leivonnaisia läheisilleen sekä pitää huolta omasta terveydestään muun muassa tanssien ja lenkkeillen.
Lue lisää aiheesta
Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta
Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?
“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella
Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.
Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.
Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä
Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.