Oletko sinä tiimisi dynamo?
Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron mukaan koko tiimin hyvinvoinnin ja menestyksen paras tae on johtaja, joka osaa kolme asiaa.
Työtiimi voi hyvin, jos johtaja on omaksunut palvelevan johtajan kolme kultaista sääntöä:
- Ole rohkea
- Luo turvallisuutta
- Kuuntele
Ensimmäinen sääntö eli rohkeus on itse asiassa kaikkein tärkein. Nyt ei puhuta yltiöpäisestä näyttämisen- tai seikkailunhalusta vaan nöyrästä, sisäisestä rohkeudesta. Englanniksi rohkeudelle on kaksi sanaa: bravery ja courage. Palveleva johtaja toteuttaa jälkimmäistä.
Rohkea johtaja panee itsensä likoon. Hän on tarvittaessa kuin puskutraktori, joka raivaa tilaa muille. Hän uskoo visioonsa eikä anna vastavoimien nujertaa. Hän saa tiiminsä mukaan, koska hän tuottaa vahvaa motivaatiota koko porukkaan. Tällaista johtajaa uskotaan ja seurataan.
Rohkea johtaja ei ole kiltti poika tai tyttö. Hän ei tee työtään ensisijaisesti miellyttääkseen omaa esihenkilöään. Sen sijaan hän ajattelee organisaationsa päämäärää ja asiakkaiden parasta.
Tietenkin rohkean toiminnan taustalla on kirkas analyysi siitä, että päämäärä on oikea. Jos johtaja tekee virheen, hän uskaltaa myös myöntää sen. Onhan hän henkisesti kypsä aikuinen.
Turvallisuutta, mutta ei lepsuilua
Turvallisuuden luominen on välttämätöntä, jotta tiimi saa keskittyä ydintehtäväänsä. Psykologinen turvallisuus osoittautui esimerkiksi Googlen ”täydellisen tiimin” tärkeimmäksi menestystekijäksi.
Mitä turvallisuus sitten tarkoittaa? Se ei tarkoita paapomista tai pehmoilua; itse asiassa johtajan liiallinen lepsuilu tuottaa pikemminkin turvattomuutta. Alaisista voi tällöin tuntua, ettei johtajalla pysy langat käsissä ja toiminnan suunta on kateissa.
Oikealla tavalla turvallisessa ilmapiirissä tiimin kaikki jäsenet tietävät, mitä ovat tekemässä ja miksi. Johtaja on ennustettava ja johdonmukainen, hän ei käyttäydy arvaamattomasti.
Turvallisen johtajan kaikkein tärkein ominaisuus on oikeudenmukaisuus. Tasapuolinen kohtelu luo tiimissä hyvinvointia, kun taas päinvastaisen käytöksen – epäreilun ja ennakoimattoman – on osoitettu lisäävän muun muassa sydänsairauksia ja unihäiriöitä.
Kun työrauha on taattu, tiimin jokainen jäsen uskaltaa olla avoin ja oma itsensä. Kaikki voivat luottaa siihen, että tiimin jäsenet tukevat toisiaan, ja myös pielessä olevista asioista uskalletaan puhua. Olennaista on myös tiedon avoin jakaminen; kun tiimin jäsenillä on käytettävissään kaikki tarvitsemansa tieto, heillä on parhaat edellytykset toimia.
Tiedon jakaminen on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Kun organisaatiossa on meneillään vaikkapa yt-neuvottelut, luottamuksen ilmapiiriä koetellaan. Johtajan pitää olla läsnä ja käytettävissä ja jakaa kaikki se tieto, jonka hän voi kertoa. Yksi palvelevan johtajan tärkeä tehtävä on auttaa ihmisiä eteenpäin elämässä ja työurallaan – silloinkin kun tiet vievät eri suuntiin.
Kuunteleminen on oppimista
Kuunteleminen kuulostaa yksinkertaiselta tehtävältä, mutta ei aina ole sitä. Ensinnäkin johtajan pitää oikeasti keskittyä kuuntelemaan. Jos hajauttaa huomiotaan muualle, ei oikeasti kuule, mitä toinen yrittää kertoa. On myös tärkeää osoittaa, että kuuntelee. Tämä ihan yksinkertainen viestinnän perussääntö ei aina toteudu arkisissa työtilanteissa. Katso silmiin, nyökyttele, kysy lisää.
Kaikkeen ei tarvitse pystyä vastaamaan heti. Itse asiassa maltti on todella tärkeää, sillä johtajan on hyvä opetella hillitsemään impulsiivisuuttaan. Johtajan ei pidä myöskään selittää pois asioita, joita hänen eteensä tuodaan. Etenkin monimutkaisissa kysymyksissä kannattaa palata asiaan sitten, kun on ensin harkinnut.
Kuuntelemisen pitää olla tasapuolista. Hovin ylläpitäminen aiheuttaa ongelmia kaikissa työyhteisöissä. Kannattaa olla tarkkana, että kuuntelee ja kuulee myös epätodennäköisiä keskustelukumppaneita. Heiltä saattaa saada parhaat ideat ja tärkeimmän tiedon.
Lue lisää aiheesta
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Tekoäly tulevaisuuden työelämässä
Generatiivinen tekoäly, kuten Chat GPT, on tuonut tekoälyn uuteen valoon viime aikoina. Erityisesti sen vaikutus työelämään on kuluvan vuoden aikana puhututtanut niin Suomessa kuin maailmallakin. Terveystalon digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt jakoi näkemyksensä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista Terveystalon tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa.
Tulevaisuuden työelämässä teknologia on mahdollistaja ja tiimien ongelmanratkaisukyky resepti menestykseen
Elämme aikakautta, joka on täynnä epävarmuutta ja nopeaa teknologista kehitystä. Generatiivinen tekoäly on noussut 2023 vuoden aikana kaikkien tietoisuuteen ja organisaatioissa mietitään millä tavalla tekoäly muuttaa työtä ja tekemisen tapoja. Teknologian nopea kehitys asettaa haasteita, mutta luo samaan aikaan mahdollisuuksia. Terveystalon Tulevaisuuden työelämän tekijät -tapahtumassa Maria Ritola, teknologiavaikuttaja ja Iris.ai:n perustaja, jakoi näkemyksiään siitä, miten rakentaa hyvää työelämää ja valjastaa teknologia työn tekemisen apuriksi.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Uudistetut terveystarkastukset käyttöön ensimmäisillä paikkakunnilla jo marraskuusta 2023 alkaen
Terveystalo on sitoutunut jatkuvasti kehittämään ja parantamaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tarjotakseen asiakkailleen parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa. Otamme ensimmäisenä työterveystoimijana käyttöömme Suomessa kehitetyn verianalyysiteknologian ja tuomme sen osaksi työterveydessä tehtäviä terveystarkastuksia. Käynnistämme uudistetut terveystarkastukset osassa toimipaikoistamme jo marraskuussa 2023. Verianalyysiteknologian avulla tunnistamme yhdestä verinäytteestä sairastumisriskin kahdeksaan keskeiseen kansantautiin. Näytteenotto on asiakkaalle vaivatonta ja nopeaa.