Nukkuuko vauva automaattisesti riittävät unet?

Nukkuuko vauva automaattisesti riittävät unet?

Tähän elimistömme ja aivomme pyrkivät myös kehityksen aikana. Ruuan tarve on vauvan kohdalla tärkeä rytmittäjä. Kuitenkin sairaustilat voivat pienenkin vauvan unta häiritä. Yleisesti tunnettuja syitä ovat esimerkiksi korvatulehdus tai koliikki. Aivan pienen vauvan, alle kolme kuukautta vanhan kuumeeseen on aina suhtauduttava vakavasti – silloin vauva voi olla poikkeuksellisenkin rauhallinen.

Lapseni nukkuu vain yhdeksän tuntia yössä, vaikka on 4-vuotias. Päiväunille hän ei mielellään mene lainkaan, mutta jos nukahtaa, saattaisi nukkua kolmekin tuntia. Miten saisimme varmistettua, että hän nukkuisi pidemmät yöunet ja ennen kaikkea nukkuisi riittävästi? Lapsi herää viikonloppuisinkin aina varttia yli seitsemän itsekseen.

Tämän ikäinen lapsi voi lähteä vähentämään päiväunien osuutta, jos siihen ympäristön puolesta on mahdollisuus. Spontaani herääminen puhuu sen puolesta, että unta on riittävästi. Rytmin pitäminen säännöllisenä on tärkeää.

Pimeänä vuodenaikana kirkasvalo ennen puoltapäivää on tehokkain ulkoinen rytmittäjä. Riittää, kun kirkasvalolamppu on esimerkiksi keittiön hyllyn päällä, huoneessa missä aamiainen syödään. Keinovalon välttäminen nukkumaanmenon yhteydessä auttaa. Hieman aikaisempi nukkumaanmenon ajoitus voi olla paikallaan. Säännölliset iltarutiinit ja iltasatuhetki myös auttavat rytmin ylläpitämisessä. Valoisampana vuodenaikana pimennysverhosta voi olla apua.

Alakoululainen on nähnyt jo useamman vuoden unia, joissa itkee. Lapsi kuulostaa hätääntyneeltä unessaan, saattaa jopa nousta sängystä ja kulkea ympäri kotia. Havahtuu kyllä, kun aikuinen ohjaa hänet sänkyyn takaisin ja nukahtaa nopeasti uudestaan. Arki on pyritty pitämään rutiininomaisena, erityisesti uudet asiat tai liian toiminnalliset illat aiheuttavat selvästi näitä painajaisia. Lapsi ei aamulla muista koko asiaa. Mistä tämä johtuu, mikä avuksi?

Kuvauksen mukaan tilanne voisi sopia myös havahtumishäiriöön, joka nimestään huolimatta on ennemminkin normaali ilmiö, joskin voimakaspiirteinen. Ero havahtumishäiriön ja painajaisunien välillä on se, että havahtumisia ei muisteta eli muistikuvia ei luoda niiden aikana. Painajaiset ja tavallisetkin unet muistetaan herätessä, mutta ne unohtuvat, ellei niitä kerrata mielessä ja kirjata ylös. Unissakävely tarkoittaa tilannetta, jossa ei olla täysin hereillä, ja ulko-ovet ja portaikot ovat tietysti vaaran paikkoja. Melatoniinista voi olla apua, mutta päivärytmin pitäminen säännöllisenä on tässä tärkeää. Yleensä havahtumishäiriöt vähenevät iän myötä.

Mitä tehdä, kun 11-vuotias lapsi heräilee lähes tunnin välein yöllä ja joskus on hankala nukahtaa uudelleen ja on siksi rättiväsynyt aamuisin? Lapsella on ollut jo kuusi vuotta migreeni ja siihen lääkitys. Hänellä on myös levottomat jalat, joita yritetty hoitaa raudalla. Kyseessä todella liikunnallinen hoikka poika. Ongelma alkoi noin kaksi vuotta sitten. Psyykkisesti kaiken pitäisi olla kunnossa ja koulun hoitaa hyvin, mutta sinnitellen väsymyksen takia.

Tässä tilanteessa kokeilisin melatoniinin käyttöä. Se on elimistön luontainen unihormoni, jonka tehtävänä on ilmoittaa aivoille, että nyt on sovelias aika nukkua. Kaikille meistä se toimii rytmittäjänä ja annoksena 1–1,5 milligrammaa noin 30–60 minuuttia ennen nukkumaanmenoa riittää. Kaikki unen huoltoon liittyvät toimet ovat myös keskeisiä. Siksi puhelimen, pelien ja muiden vastaavien laitteiden on syytä ”mennä nukkumaan” viimeistään noin 2–3 tuntia ennen lasta itseään. Unen huoltoon liittyviä ohjeita löytää esimerkiksi uniliiton nettisivuilta.

Hei, lapsemme narskuttelee hampaita välillä unissaan. Missä vaiheessa ja miten tähän kannattaisi hakea apua? 

Runsas narskuttaminen voi olla haitallista hampaistolla. Kun ensimmäiset pysyvät hampaat alkavat ilmaantua, on hyvä aika kysyä hammaslääkäriltä mitä tehdä.

Jos lapsi herätetään päiväunilta 15–30 minuutin kuluttua, onko se hyväksi lapselle?

Tämä riippuu lapsen iästä ja siitä, ollaanko jo siirtymässä pois päiväunista. Mitään erityistä syytä tai hyötyä en näe siinä, että vielä selvästi päiväunia nukkuva ja niitä tarvitseva lapsi herätetään jo 15 minuutin kuluttua. Päiväunista ei erityisesti tarvitse myöskään vieroittaa lasta.

Jos lapsi on jo luonnostaan vähentämässä päiväunia, saattavat lyhyet päiväunet tukea prosessia. Usein ongelmana on päiväkotirytmin erilaisuus eli se, että kotona ei enää tarvitse nukkua päiväunia, mutta tarhassa on ”pakko”. Useimmiten tämä hoituu tarhan väen kanssa keskustellen.

Miksi 4,5-vuotias herättää usein öisellä itkullaan, vaikkei kerro nähneensä pahoja unia?

Syynä voi olla se, että hän on havahtunut vain osittain hereille, jolloin itku voi olla luonnollinenkin tunnereaktio. Toki on myös niin, että aina lapsi ei muista tai osaa sanoittaa millaisia unia on nähnyt.

Havahtumishäiriöitä esiintyy lapsilla paljon.  Ne keskittyvät alkuyöhön ja painajaisia nähdään usein loppuyöstä, jolloin REM-unta on enemmän. Pienemmillä lapsilla unisykli on lyhyempi ja havahtumisia sekä niihin liittyviä havahtumishäiriöitä voi esiintyä pitkin yötä.