Neljä koko perheen rentoutumisharjoitusta joulun kiireisiin
Joulu voi olla lapsiperheissä melkoista vilskettä ja vilinää. Rauhoittumishetket yhdessä perheen kanssa tarjoavat korvaamattoman mahdollisuuden nauttia joulusta.

Paras joululahja itselle ja koko perheelle on taukojen tarpeen tunnistaminen sekä rentoutuminen yhdessä.
- Kun miettii, missä väsymys ja stressi itsessä useimmiten tuntuu, on helpompi tarvittaessa pysähtyä. Toiset kokevat olonsa stressaantuneina enemmän ylivirittyneiksi, toiset taas voimattomiksi ja uupuneiksi. Esimerkkejä tauon tarpeesta ovat esimerkiksi jumissa olevat hartiat, huono uni, kireä pinna tai kokonaisvaltaisesti kierroksilla oleva olo, Terveystalon psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Laine kertoo.
Pienissä lapsissa merkit ovat samankaltaisia.
- Lapset voivat olla levottomia ja villejä, rauhoittuminen voi olla vaikeaa, lasta voi kiukuttaa ja itkettää usein, maha voi olla kipeä tai jokin muu kipu tuntua kehossa. Toisaalta lapset voivat ilmaista myös väsymystä, olla vakavia ja hakeutua makuulle, Laine jatkaa.
Myös pienten lasten kanssa kannattaa tehdä rauhoittumisharjoituksia
Rentoutumishetket opettavat niin aikuisia kuin lapsia kuuntelemaan itseään ja pysähtymään itsen äärelle.
- Turvallisen aikuisen kanssa lapsi oppii hyvää itsesäätelyä. Siinä tärkeänä on myös kyky pysähtyä ja levähtää – taito, joka kantaa läpi elämän.
Lasten kanssa voi tehdä rauhoittumisharjoituksia ikätasoisella tavalla.
- Pienet lapset eivät jaksa keskittyä paikallaan meditointiin tai mielen tyhjentämiseen ilman virikkeitä. He tarvitsevat rauhallisen aikuisen apua rentoutumiseen.
Hyviä rentoutumisharjoituksia koko perheelle
- Niin aikuisen kuin lapsen on helppo keskittyä kosketukseen. Hieronnan antaminen, silittely tai esimerkiksi sulan kuljettaminen pitkin kehon rajoja saa luonnostaan pysähtymään. Aikuinen voi ensin sivellä lasta ja sen jälkeen toisinpäin. Toisen hoivaaminen on usein pikkulapsille mieluisaa ja saa sekin rauhoittumaan.
- Rauhallisen kappaleen kuuntelu yhdessä viltin alla rauhoittaa kehoa ja mieltä.
- Vähän isompien lasten kanssa voi kuunnella yhdessä esimerkiksi ohjatun meditaatioharjoituksen.
- Arkiset rentoutumishetket rauhoittavat myös: yhdessä joulusaunan löylyistä nauttiminen, samalla sohvalla loikoilu ja lukeminen, glögin juonti ja kynttilän tai takkatulen katseleminen.
Rauhoittumishetkillä palautetaan tunneyhteys omaan itseen
Olemme jatkuvan informaatio- ja ärsyketulvan kohteena arjessamme. Tämän seurauksena kadotamme hyvin helposti tunneyhteyden omaan itseen.
- Kun yhteydet ovat katki, emme osaa vastata omiin tarpeisiimme ja hoitaa itseämme parhaalla mahdollisella tavalla. Kun rauhoitumme, kiinnitämme huomiomme ulkomaailman ärsykkeistä omaan kehoon ja mieleen. Parhaimmillaan tämä näkyy konkreettisesti kehossa: lihakset rentoutuvat, nukumme paremmin, pinna kasvaa ja syke sekä verenpaine laskevat, Laine kuvailee.
Panosta jouluna rauhaan: hyvä olo ei synny tekemällä
Elämään liittyy aina sattumanvaraisuutta ja kontrolloimattomuutta. Jos pyrkii täydellisyyteen, pettyy helposti.
- Ja silloinkin kun asiat onnistuvat suunnitellusti, voi sisään jäädä tyhjä olo. Hyvä olo ei välttämättä synnykään tekemällä. Mutta rentoutumisen ja rauhoittumisen palkitsevuus on nopeaa: kun keho rentoutuu ja mieli päästää irti velvollisuuksista, huomaa, ettei oikeastaan tarvitsekaan sen kummempaa tunteakseen olonsa hyväksi, Katri Laine päättää.

Psykologi, Koulutuspsykoterapeutti
Lue lisää aiheesta

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.

Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.

Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.