Neljä koko perheen rentoutumisharjoitusta joulun kiireisiin
Joulu voi olla lapsiperheissä melkoista vilskettä ja vilinää. Rauhoittumishetket yhdessä perheen kanssa tarjoavat korvaamattoman mahdollisuuden nauttia joulusta.
Paras joululahja itselle ja koko perheelle on taukojen tarpeen tunnistaminen sekä rentoutuminen yhdessä.
- Kun miettii, missä väsymys ja stressi itsessä useimmiten tuntuu, on helpompi tarvittaessa pysähtyä. Toiset kokevat olonsa stressaantuneina enemmän ylivirittyneiksi, toiset taas voimattomiksi ja uupuneiksi. Esimerkkejä tauon tarpeesta ovat esimerkiksi jumissa olevat hartiat, huono uni, kireä pinna tai kokonaisvaltaisesti kierroksilla oleva olo, Terveystalon psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Laine kertoo.
Pienissä lapsissa merkit ovat samankaltaisia.
- Lapset voivat olla levottomia ja villejä, rauhoittuminen voi olla vaikeaa, lasta voi kiukuttaa ja itkettää usein, maha voi olla kipeä tai jokin muu kipu tuntua kehossa. Toisaalta lapset voivat ilmaista myös väsymystä, olla vakavia ja hakeutua makuulle, Laine jatkaa.
Myös pienten lasten kanssa kannattaa tehdä rauhoittumisharjoituksia
Rentoutumishetket opettavat niin aikuisia kuin lapsia kuuntelemaan itseään ja pysähtymään itsen äärelle.
- Turvallisen aikuisen kanssa lapsi oppii hyvää itsesäätelyä. Siinä tärkeänä on myös kyky pysähtyä ja levähtää – taito, joka kantaa läpi elämän.
Lasten kanssa voi tehdä rauhoittumisharjoituksia ikätasoisella tavalla.
- Pienet lapset eivät jaksa keskittyä paikallaan meditointiin tai mielen tyhjentämiseen ilman virikkeitä. He tarvitsevat rauhallisen aikuisen apua rentoutumiseen.
Hyviä rentoutumisharjoituksia koko perheelle
- Niin aikuisen kuin lapsen on helppo keskittyä kosketukseen. Hieronnan antaminen, silittely tai esimerkiksi sulan kuljettaminen pitkin kehon rajoja saa luonnostaan pysähtymään. Aikuinen voi ensin sivellä lasta ja sen jälkeen toisinpäin. Toisen hoivaaminen on usein pikkulapsille mieluisaa ja saa sekin rauhoittumaan.
- Rauhallisen kappaleen kuuntelu yhdessä viltin alla rauhoittaa kehoa ja mieltä.
- Vähän isompien lasten kanssa voi kuunnella yhdessä esimerkiksi ohjatun meditaatioharjoituksen.
- Arkiset rentoutumishetket rauhoittavat myös: yhdessä joulusaunan löylyistä nauttiminen, samalla sohvalla loikoilu ja lukeminen, glögin juonti ja kynttilän tai takkatulen katseleminen.
Rauhoittumishetkillä palautetaan tunneyhteys omaan itseen
Olemme jatkuvan informaatio- ja ärsyketulvan kohteena arjessamme. Tämän seurauksena kadotamme hyvin helposti tunneyhteyden omaan itseen.
- Kun yhteydet ovat katki, emme osaa vastata omiin tarpeisiimme ja hoitaa itseämme parhaalla mahdollisella tavalla. Kun rauhoitumme, kiinnitämme huomiomme ulkomaailman ärsykkeistä omaan kehoon ja mieleen. Parhaimmillaan tämä näkyy konkreettisesti kehossa: lihakset rentoutuvat, nukumme paremmin, pinna kasvaa ja syke sekä verenpaine laskevat, Laine kuvailee.
Panosta jouluna rauhaan: hyvä olo ei synny tekemällä
Elämään liittyy aina sattumanvaraisuutta ja kontrolloimattomuutta. Jos pyrkii täydellisyyteen, pettyy helposti.
- Ja silloinkin kun asiat onnistuvat suunnitellusti, voi sisään jäädä tyhjä olo. Hyvä olo ei välttämättä synnykään tekemällä. Mutta rentoutumisen ja rauhoittumisen palkitsevuus on nopeaa: kun keho rentoutuu ja mieli päästää irti velvollisuuksista, huomaa, ettei oikeastaan tarvitsekaan sen kummempaa tunteakseen olonsa hyväksi, Katri Laine päättää.
Psykologi, Koulutuspsykoterapeutti
Lue lisää aiheesta
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.