Neljä koko perheen rentoutumisharjoitusta joulun kiireisiin

Paras joululahja itselle ja koko perheelle on taukojen tarpeen tunnistaminen sekä rentoutuminen yhdessä. 

- Kun miettii, missä väsymys ja stressi itsessä useimmiten tuntuu, on helpompi tarvittaessa pysähtyä. Toiset kokevat olonsa stressaantuneina enemmän ylivirittyneiksi, toiset taas voimattomiksi ja uupuneiksi. Esimerkkejä tauon tarpeesta ovat esimerkiksi jumissa olevat hartiat, huono uni, kireä pinna tai kokonaisvaltaisesti kierroksilla oleva olo, Terveystalon psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Laine kertoo.

Pienissä lapsissa merkit ovat samankaltaisia.

- Lapset voivat olla levottomia ja villejä, rauhoittuminen voi olla vaikeaa, lasta voi kiukuttaa ja itkettää usein, maha voi olla kipeä tai jokin muu kipu tuntua kehossa. Toisaalta lapset voivat ilmaista myös väsymystä, olla vakavia ja hakeutua makuulle, Laine jatkaa.

Myös pienten lasten kanssa kannattaa tehdä rauhoittumisharjoituksia

Rentoutumishetket opettavat niin aikuisia kuin lapsia kuuntelemaan itseään ja pysähtymään itsen äärelle.

- Turvallisen aikuisen kanssa lapsi oppii hyvää itsesäätelyä. Siinä tärkeänä on myös kyky pysähtyä ja levähtää – taito, joka kantaa läpi elämän.

Lasten kanssa voi tehdä rauhoittumisharjoituksia ikätasoisella tavalla. 

- Pienet lapset eivät jaksa keskittyä paikallaan meditointiin tai mielen tyhjentämiseen ilman virikkeitä. He tarvitsevat rauhallisen aikuisen apua rentoutumiseen. 

Hyviä rentoutumisharjoituksia koko perheelle

1. Niin aikuisen kuin lapsen on helppo keskittyä kosketukseen. Hieronnan antaminen, silittely tai esimerkiksi sulan kuljettaminen pitkin kehon rajoja saa luonnostaan pysähtymään. Aikuinen voi ensin sivellä lasta ja sen jälkeen toisinpäin. Toisen hoivaaminen on usein pikkulapsille mieluisaa ja saa sekin rauhoittumaan.
2. Rauhallisen kappaleen kuuntelu yhdessä viltin alla rauhoittaa kehoa ja mieltä.
3. Vähän isompien lasten kanssa voi kuunnella yhdessä esimerkiksi ohjatun meditaatioharjoituksen.
4. Arkiset rentoutumishetket rauhoittavat myös: yhdessä joulusaunan löylyistä nauttiminen, samalla sohvalla loikoilu ja lukeminen, glögin juonti ja kynttilän tai takkatulen katseleminen.

Rauhoittumishetkillä palautetaan tunneyhteys omaan itseen

Olemme jatkuvan informaatio- ja ärsyketulvan kohteena arjessamme. Tämän seurauksena kadotamme hyvin helposti tunneyhteyden omaan itseen. 

- Kun yhteydet ovat katki, emme osaa vastata omiin tarpeisiimme ja hoitaa itseämme parhaalla mahdollisella tavalla. Kun rauhoitumme, kiinnitämme huomiomme ulkomaailman ärsykkeistä omaan kehoon ja mieleen. Parhaimmillaan tämä näkyy konkreettisesti kehossa: lihakset rentoutuvat, nukumme paremmin, pinna kasvaa ja syke sekä verenpaine laskevat, Laine kuvailee. 

Panosta jouluna rauhaan: hyvä olo ei synny tekemällä

Elämään liittyy aina sattumanvaraisuutta ja kontrolloimattomuutta. Jos pyrkii täydellisyyteen, pettyy helposti.

- Ja silloinkin kun asiat onnistuvat suunnitellusti, voi sisään jäädä tyhjä olo. Hyvä olo ei välttämättä synnykään tekemällä. Mutta rentoutumisen ja rauhoittumisen palkitsevuus on nopeaa: kun keho rentoutuu ja mieli päästää irti velvollisuuksista, huomaa, ettei oikeastaan tarvitsekaan sen kummempaa tunteakseen olonsa hyväksi, Katri Laine päättää.