Nauru ystävän kanssa on kuin pikajumppa
Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys sekä mielen että kehon hyvinvoinnille. Ystävän halaaminen ja yhdessä nauraminen tuottavat mielihyvää, parantavat verenkiertoa ja lievittävät stressiä.
Ystävillä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Fokus Mielen johtavan psykologimme Tuija Turusen mukaan ihmiset ovat laumasieluja, joilla on biologinen tarve tulla nähdyksi ja huomatuksi.
– Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tulla huomioiduksi toisen ihmisen taholta. Laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä: laajan porukan sijaan riittää, että on yksi luottoystävä, jonka kanssa löytyy yhteys. Ystävyyden tulisi perustua aitoon vuorovaikutussuhteeseen, jossa kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia.
Ystävyyssuhteita kannattaa Turusen mukaan vaalia viettämällä riittävästi yhteistä aikaa eikä pitää toista itsestään selvyytenä.
– Hyvän ystävän kanssa yhteys säilyy kuitenkin usein pitkienkin hiljaisten kausien yli ja jälleennäkemisen yhteydessä voidaan jatkaa siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty. Hyviä tapoja huomioida ystävä on esimerkiksi toisen keskittynyt kuuntelu, kokemusten jakaminen ja vaikkapa halaaminen. Parisuhteessakaan ei pitäisi olla niin kiire, ettei toista ehdi koskettamaan.
Halaus on vastalääke stressille
Itselle tärkeän ihmisen koskettaminen – kuten halaaminen – lisää hyvinvointia tuomalla muun muassa läheisyyden, kiintymyksen ja turvan tunnetta. Turusen mukaan kosketuksella on lisäksi monia fyysisiä terveysvaikutuksia.
– Halaus on jaettu kokemus, joka sitoo ihmisiä yhteen. Halaaminen vapauttaa kehoon oksitosiinia, joka on rakkaushormoniksikin kutsuttu, mielihyvää tuottava hormoni. Oksitosiini parantaa oloa muun muassa vilkastuttamalla verenkiertoa ja hermoston toimintaa sekä lieventämällä stressiä. Oikeanlainen kosketus ja silittäminen voi vaikuttaa myös kivun sietokykyyn.
Kosketus liittyy vahvasti myös lohduttamiseen. Tukalassa tilanteessa ja kehon ollessa kuormittunut hakeudutaan Turusen mukaan usein jo vaistonvaraisesti toisten ihmisten läheisyyteen.
– Usein lohdutuksen tarpeessa olevaa ihmistä kosketetaan herkästi esimerkiksi ottamalla olalta kiinni. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kenenkään reviirille ei saa mennä pyytämättä.
Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista. ”
Kunnon nauru vapauttaa endorfiineja
Halauksen lisäksi nauraminen ystävien kanssa on Turusen mukaan hyvä keino huoltaa itseään.
– Halauksen tavoin nauraminen lisää myönteistä vuorovaikutusta ystävien kanssa ja lieventää stressiä. Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista.
Vaikka hauskan tv-ohjelman katsominen purkaa samalla tavalla stressireaktiota kehossa, Turunen muistuttaa, että jaettu ilo on aina kaksinkertainen ilo.
– Nauru ja hymy tarttuvat helposti, ja hyvänolon tunteet lähtevät leviämään ventovieraillekin ihmisille. Onkin hyvä välillä pohtia ja testata, millaisia tunteita välittää omilla kasvonilmeillään ja eleillään: vienkö eri tilanteisiin huolta vai iloa ja hyvää oloa? Turunen kehottaa miettimään.
Psykologin vastaanotolta saat apua, jos ihmissuhteet ja niihin liittyvä huolet mietityttävät.
Uusimmat artikkelit
"Riittääkö kävely lihaskunnon ylläpitämiseen vai tarvitsenko myös voimaharjoittelua?"
Fysioterapeutti Suvi Konster vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lihaskunnon ylläpitämisestä.
Saatko sukat jalkaan sujuvasti? Fysioterapeutin 3 helppoa arkivinkkiä liikkuvuuden parantamiseksi
Moni huomaa vuosien verottavan vetreyttä, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kehon liikkuvuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Liikkuvuutta voi ja kannattaa kehittää kaiken ikäisenä – fysioterapeutti Suvi Konster kertoo, miten otat liikkuvuusharjoitukset helposti osaksi jokaista päivää.
Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin
Kun lapsi ajautuu tunnekuohujen valtaan tai kärsii keskittymisvaikeuksista, vanhemmat tuntevat olonsa usein neuvottomaksi. Terveystalon lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo, miten pienetkin muutokset voivat helpottaa perheiden arkea.
"Skaalaa, älä skippaa" – asiantuntijan vinkit energisempään arkeen
Hyvinvointia tukevat elintavat eivät synny täydellisistä suorituksista. Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kertoo, miksi pienet muutokset ovat usein tehokkain tapa kehittää ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa ja vahvistaa hyvinvointia osana tavallista arkea.
Insuliiniresistenssi voi kehittyä huomaamatta – näin purat aineenvaihduntahäiriön
Jos kilot tahtovat kertyä keskivartaloon etkä harrasta liikuntaa, voit olla riskiryhmässä insuliiniresistenssille. Terveystalon ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen kertoo, miten aineenvaihduntahäiriön voi jopa parantaa elämäntapamuutoksilla.
"Jos vähennän lihan syöntiä, mistä saan tarvitsemani proteiinin?"
Ravitsemusterapeutti Tiia Vuorenmaa vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin kasviproteiineista ruokavaliossa.