Nauru ystävän kanssa on kuin pikajumppa
Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys sekä mielen että kehon hyvinvoinnille. Ystävän halaaminen ja yhdessä nauraminen tuottavat mielihyvää, parantavat verenkiertoa ja lievittävät stressiä.
Ystävillä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Fokus Mielen johtavan psykologimme Tuija Turusen mukaan ihmiset ovat laumasieluja, joilla on biologinen tarve tulla nähdyksi ja huomatuksi.
– Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tulla huomioiduksi toisen ihmisen taholta. Laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä: laajan porukan sijaan riittää, että on yksi luottoystävä, jonka kanssa löytyy yhteys. Ystävyyden tulisi perustua aitoon vuorovaikutussuhteeseen, jossa kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia.
Ystävyyssuhteita kannattaa Turusen mukaan vaalia viettämällä riittävästi yhteistä aikaa eikä pitää toista itsestään selvyytenä.
– Hyvän ystävän kanssa yhteys säilyy kuitenkin usein pitkienkin hiljaisten kausien yli ja jälleennäkemisen yhteydessä voidaan jatkaa siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty. Hyviä tapoja huomioida ystävä on esimerkiksi toisen keskittynyt kuuntelu, kokemusten jakaminen ja vaikkapa halaaminen. Parisuhteessakaan ei pitäisi olla niin kiire, ettei toista ehdi koskettamaan.
Halaus on vastalääke stressille
Itselle tärkeän ihmisen koskettaminen – kuten halaaminen – lisää hyvinvointia tuomalla muun muassa läheisyyden, kiintymyksen ja turvan tunnetta. Turusen mukaan kosketuksella on lisäksi monia fyysisiä terveysvaikutuksia.
– Halaus on jaettu kokemus, joka sitoo ihmisiä yhteen. Halaaminen vapauttaa kehoon oksitosiinia, joka on rakkaushormoniksikin kutsuttu, mielihyvää tuottava hormoni. Oksitosiini parantaa oloa muun muassa vilkastuttamalla verenkiertoa ja hermoston toimintaa sekä lieventämällä stressiä. Oikeanlainen kosketus ja silittäminen voi vaikuttaa myös kivun sietokykyyn.
Kosketus liittyy vahvasti myös lohduttamiseen. Tukalassa tilanteessa ja kehon ollessa kuormittunut hakeudutaan Turusen mukaan usein jo vaistonvaraisesti toisten ihmisten läheisyyteen.
– Usein lohdutuksen tarpeessa olevaa ihmistä kosketetaan herkästi esimerkiksi ottamalla olalta kiinni. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kenenkään reviirille ei saa mennä pyytämättä.
Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista. “
Kunnon nauru vapauttaa endorfiineja
Halauksen lisäksi nauraminen ystävien kanssa on Turusen mukaan hyvä keino huoltaa itseään.
– Halauksen tavoin nauraminen lisää myönteistä vuorovaikutusta ystävien kanssa ja lieventää stressiä. Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista.
Vaikka hauskan tv-ohjelman katsominen purkaa samalla tavalla stressireaktiota kehossa, Turunen muistuttaa, että jaettu ilo on aina kaksinkertainen ilo.
– Nauru ja hymy tarttuvat helposti, ja hyvänolon tunteet lähtevät leviämään ventovieraillekin ihmisille. Onkin hyvä välillä pohtia ja testata, millaisia tunteita välittää omilla kasvonilmeillään ja eleillään: vienkö eri tilanteisiin huolta vai iloa ja hyvää oloa? Turunen kehottaa miettimään.
Psykologin vastaanotolta saat apua, jos ihmissuhteet ja niihin liittyvä huolet mietityttävät.
Uusimmat artikkelit
Totta vai tarua: Flunssan voi ehkäistä vitamiineilla
Tarua. Vitamiinien käytöstä flunssan ehkäisyssä ei ole tieteellistä näyttöä. Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus kertoo, miten flunssalta voi sen sijaan oikeasti suojautua.
Totta vai tarua: mitä enemmän unta sen parempi
Voiko ihminen nukkua liikaa? Jos voi, miksi ja mitä siitä seuraa? Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa kysymyksiin.
Terveystalon digitaalisille palveluille on myönnetty kansainvälisesti arvostettu tietoturvasertifikaatti ISO27001
Terveystalon tietoturvakäytännöt, prosessit ja riskienhallinta vastaavat kansainvälisiä parhaita käytäntöjä.
”Nyt kaduttaa vain, etten mennyt aiemmin” – yläluomileikkaus teki Ninan päänsäryistä historiaa
Roikkuvat silmäluomet pakottivat Nina Soikkelin työskentelemään hullunkurisessa asennossa ja aiheuttivat särkyjä. Leikkaus oli ohi puolessa tunnissa ja Soikkeli työkunnossa jo seuraavana päivänä.
Punainen Risti Ensiavun Ensiapubarometri 2025: Yritysten ensiapuvalmius vaatii tekoja ja rohkeutta
Ensiaputaidot nostavat resilienssiä, mutta tuore lokakuussa julkaistu suomalaisten organisaatioiden ensiapuvalmiuksia kartoittava barometri paljastaa, että koulutettujen määrä on huolestuttavan alhainen.
”Oletko varma”, kysyi kirurgi – Katrilta leikattiin molemmat polvet kerralla
Polvien nivelrikko aiheutti Katri Kurroselle paitsi kovaa kipua myös unettomuutta ja väsymystä. Leikkauksen jälkeen hän iloitsee jälleen liikkumisesta ja ihmettelee, miten nopeasti kuntoutuminen on käynyt.