Nauru ystävän kanssa on kuin pikajumppa
Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys sekä mielen että kehon hyvinvoinnille. Ystävän halaaminen ja yhdessä nauraminen tuottavat mielihyvää, parantavat verenkiertoa ja lievittävät stressiä.
Ystävillä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Fokus Mielen johtavan psykologimme Tuija Turusen mukaan ihmiset ovat laumasieluja, joilla on biologinen tarve tulla nähdyksi ja huomatuksi.
– Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tulla huomioiduksi toisen ihmisen taholta. Laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä: laajan porukan sijaan riittää, että on yksi luottoystävä, jonka kanssa löytyy yhteys. Ystävyyden tulisi perustua aitoon vuorovaikutussuhteeseen, jossa kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia.
Ystävyyssuhteita kannattaa Turusen mukaan vaalia viettämällä riittävästi yhteistä aikaa eikä pitää toista itsestään selvyytenä.
– Hyvän ystävän kanssa yhteys säilyy kuitenkin usein pitkienkin hiljaisten kausien yli ja jälleennäkemisen yhteydessä voidaan jatkaa siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty. Hyviä tapoja huomioida ystävä on esimerkiksi toisen keskittynyt kuuntelu, kokemusten jakaminen ja vaikkapa halaaminen. Parisuhteessakaan ei pitäisi olla niin kiire, ettei toista ehdi koskettamaan.
Halaus on vastalääke stressille
Itselle tärkeän ihmisen koskettaminen – kuten halaaminen – lisää hyvinvointia tuomalla muun muassa läheisyyden, kiintymyksen ja turvan tunnetta. Turusen mukaan kosketuksella on lisäksi monia fyysisiä terveysvaikutuksia.
– Halaus on jaettu kokemus, joka sitoo ihmisiä yhteen. Halaaminen vapauttaa kehoon oksitosiinia, joka on rakkaushormoniksikin kutsuttu, mielihyvää tuottava hormoni. Oksitosiini parantaa oloa muun muassa vilkastuttamalla verenkiertoa ja hermoston toimintaa sekä lieventämällä stressiä. Oikeanlainen kosketus ja silittäminen voi vaikuttaa myös kivun sietokykyyn.
Kosketus liittyy vahvasti myös lohduttamiseen. Tukalassa tilanteessa ja kehon ollessa kuormittunut hakeudutaan Turusen mukaan usein jo vaistonvaraisesti toisten ihmisten läheisyyteen.
– Usein lohdutuksen tarpeessa olevaa ihmistä kosketetaan herkästi esimerkiksi ottamalla olalta kiinni. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kenenkään reviirille ei saa mennä pyytämättä.
Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista. ”
Kunnon nauru vapauttaa endorfiineja
Halauksen lisäksi nauraminen ystävien kanssa on Turusen mukaan hyvä keino huoltaa itseään.
– Halauksen tavoin nauraminen lisää myönteistä vuorovaikutusta ystävien kanssa ja lieventää stressiä. Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista.
Vaikka hauskan tv-ohjelman katsominen purkaa samalla tavalla stressireaktiota kehossa, Turunen muistuttaa, että jaettu ilo on aina kaksinkertainen ilo.
– Nauru ja hymy tarttuvat helposti, ja hyvänolon tunteet lähtevät leviämään ventovieraillekin ihmisille. Onkin hyvä välillä pohtia ja testata, millaisia tunteita välittää omilla kasvonilmeillään ja eleillään: vienkö eri tilanteisiin huolta vai iloa ja hyvää oloa? Turunen kehottaa miettimään.
Psykologin vastaanotolta saat apua, jos ihmissuhteet ja niihin liittyvä huolet mietityttävät.
Uusimmat artikkelit
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Sydämen yleisin rytmihäiriö ei ole vaaraton – erikoislääkäri kertoo, voiko eteisvärinää ehkäistä
Flimmerinäkin tunnettu sydämen eteisvärinä voi erityisesti ikääntyvillä olla täysin oireeton. Sisätautien erikoislääkäri Susanna Halonen kertoo, voiko eteisvärinän tunnistaa itse ja millaisin keinoin sitä voi pyrkiä ehkäisemään.
”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja
Suurin osa työterveyden toimista ei koskaan näy työntekijälle tai liity sairauslomaan. Tämä on merkki onnistumisesta.