Näillä täsmäkysymyksillä voit selvittää, miten etätyötä tekevä työntekijäsi jaksaa
Tiedätkö, miten etätyötä tekevä työntekijäsi jaksaa? Oikeat kysymykset auttavat saamaan tähän vastauksen. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Anne Rantala vinkkaa viisi hyvää kysymystä.
Etätyön myötä esihenkilöiden on aiempaa vaikeampi seurata heidän työntekijöidensä jaksamista. Etätyö tulee jatkumaan suuressa osassa organisaatioita vähintäänkin hybridimuodossa. Kun päivittäin tai edes viikoittain ei pääse olemaan kasvotusten työntekijän kanssa, kannattaa työn sujumisesta ja työssä jaksamisesta keskustella myös virtuaalitapaamisissa.
On tärkeää kyetä ennalta ehkäisemään työntekijöiden liikaa kuormittumista, jotta kiire tai väsymys eivät kehity työssä suoriutumista ja jaksamista haittaavalle tasolle – tai pahimmillaan jopa työuupumukseksi tai masennukseksi.
Keskustelussa ei kannata lähteä suoraan liikkeelle kyselemällä työntekijän jaksamisesta, vaan sivuamalla asiaa muilla työhön liittyvillä aihepiireillä. Luonteva työntekijän töiden sujumisen ja jaksamisen kartoittaminen voi edetä esimerkiksi näin:
1. Mitä asioita sinulla on tällä hetkellä työn alla?
Keskustelu on luonteva avata työtehtävien kautta ja kysyä, mitä kaikkea työntekijällä onkaan tällä hetkellä työn alla. Samalla voidaan miettiä tehtävien prioriteettijärjestystä ja tarvittaessa selventää työn tavoitteita. Työtehtävistä selviytyminen edellyttää, että tavoitteet on käsitelty yhdessä – silloin työntekijän on helpompi itsenäisestikin priorisoida töitään.
2. Miten työaikasi riittää meneillään olevien tehtävien tekemiseen?
Kun kokonaistyötilannetta on hahmoteltu, niin voi hyvin kysyä, arveleeko työntekijä normaalin työajan riittävän tehtävien tekemiseen. Samalla voidaan arvioida myös aikataulujen realistisuutta.
3. Tarvitsetko työssäsi apua?
Tässä vaiheessa on luontevaa kysyä, tarvitseeko työntekijä esihenkilöltä tai joltain muulta tukea tai apua tehtävistä selvitäkseen. ”Onko jotain, missä voin auttaa”, tai ”Haluatko, että pyydän myös Erjaa katsomaan tuota Isovuoren casea?”
4. Pystytkö huolehtimaan työn tauotuksesta?
Kysy, ehtiikö työntekijäsi pitämään hengähdystaukoja sekä lounastauon päivittäin. Jatkoksi voi kysyä, kokeeko hän työajan pysyvän kohtuullisena eli pystytäänkö sovitun työajan raameissa. Esihenkilön on toki hyvä katsoa etukäteen työntekijän toteutunutta työaikaa.
5. Mitä muuta kuuluu ja onko huolia?
Yksin kotona ahertavalle työntekijälle kysymys siitä, miten jaksat ja onko sellaisia huolia, jotka minun esihenkilönäsi olisi hyvä tietää, voi olla hyvinkin tervetullut. Kysymykseen jokainen voi vastata haluamallaan tasolla. Yksi voi kertoa työhön liittyvistä kuulumistaan ja huolistaan, ja toinen myös yksityiselämästään riippuen siitä, miten paljon haluaa omasta elämästään avata ja millaiseksi kokee suhteensa esihenkilöön.
6. Luottoextra: Miten jaksat? Palaudutko vapaa-ajalla?
Joskus esihenkilön ja työntekijän välinen suhde on sellainen, että siinä keskustellaan hyvinkin avoimesti terveydestä ja yksityiselämästä. Silloin on hyvä ottaa puheeksi esim. palautuminen vapaa-ajalla: kykeneekö työntekijä irrottautumaan työstä ajallisesti ja ajatuksellisesti ja siten varmistamaan palautumisen.
Työssä jaksamisen haasteet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla
Kun esihenkilö osoittaa kiinnostusta työntekijän työssä selviytymiseen, tämä madaltaa kynnystä puhua myös jaksamisesta. Työntekijän kertoessa jaksamisongelmistaan, kannattaa ensimmäisenä yhdessä pohtia, millä tavoin työtä ja työolosuhteita voitaisiin muuttaa työntekijän voimavaroja vastaavaksi. Usein työn jäsentäminen ja selkeyttäminen on toimenpide, joka auttaa parhaiten työssä jaksamisen ongelmissa. Toki sen jälkeen on hyvä pohtia, että tarvitaanko tilanteessa myös muunlaista työkyvyn tukea. Silloin on hyvä kääntyä työterveyden puoleen.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.
Uutta Terveystalon digitaalisissa asiointikanavissa: Sujuvampaa asiointia työterveydessä työnantajan vapaaehtoisen vakuutuksen avulla
Vakuutusasiakkaiden digitaaliseen asiointiin on tulossa uudistuksia, jotka parantavat asiakaskokemusta ja helpottavat asiointia.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Terveystalo mukana Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishankkeessa työterveysasiakkaille
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Terveystalo on yksi ensimmäisistä hankkeessa mukana olevista työterveystoimijoista. Hanke käynnistyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta keväällä 2025, jonka jälkeen toimintamalli tulee käyttöön vaiheittain Terveystalon työterveysasiakkaille myös muilla hyvinvointialueilla.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.