Näillä täsmäkysymyksillä voit selvittää, miten etätyötä tekevä työntekijäsi jaksaa
Tiedätkö, miten etätyötä tekevä työntekijäsi jaksaa? Oikeat kysymykset auttavat saamaan tähän vastauksen. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Anne Rantala vinkkaa viisi hyvää kysymystä.
Etätyön myötä esihenkilöiden on aiempaa vaikeampi seurata heidän työntekijöidensä jaksamista. Etätyö tulee jatkumaan suuressa osassa organisaatioita vähintäänkin hybridimuodossa. Kun päivittäin tai edes viikoittain ei pääse olemaan kasvotusten työntekijän kanssa, kannattaa työn sujumisesta ja työssä jaksamisesta keskustella myös virtuaalitapaamisissa.
On tärkeää kyetä ennalta ehkäisemään työntekijöiden liikaa kuormittumista, jotta kiire tai väsymys eivät kehity työssä suoriutumista ja jaksamista haittaavalle tasolle – tai pahimmillaan jopa työuupumukseksi tai masennukseksi.
Keskustelussa ei kannata lähteä suoraan liikkeelle kyselemällä työntekijän jaksamisesta, vaan sivuamalla asiaa muilla työhön liittyvillä aihepiireillä. Luonteva työntekijän töiden sujumisen ja jaksamisen kartoittaminen voi edetä esimerkiksi näin:
1. Mitä asioita sinulla on tällä hetkellä työn alla?
Keskustelu on luonteva avata työtehtävien kautta ja kysyä, mitä kaikkea työntekijällä onkaan tällä hetkellä työn alla. Samalla voidaan miettiä tehtävien prioriteettijärjestystä ja tarvittaessa selventää työn tavoitteita. Työtehtävistä selviytyminen edellyttää, että tavoitteet on käsitelty yhdessä – silloin työntekijän on helpompi itsenäisestikin priorisoida töitään.
2. Miten työaikasi riittää meneillään olevien tehtävien tekemiseen?
Kun kokonaistyötilannetta on hahmoteltu, niin voi hyvin kysyä, arveleeko työntekijä normaalin työajan riittävän tehtävien tekemiseen. Samalla voidaan arvioida myös aikataulujen realistisuutta.
3. Tarvitsetko työssäsi apua?
Tässä vaiheessa on luontevaa kysyä, tarvitseeko työntekijä esihenkilöltä tai joltain muulta tukea tai apua tehtävistä selvitäkseen. ”Onko jotain, missä voin auttaa”, tai ”Haluatko, että pyydän myös Erjaa katsomaan tuota Isovuoren casea?”
4. Pystytkö huolehtimaan työn tauotuksesta?
Kysy, ehtiikö työntekijäsi pitämään hengähdystaukoja sekä lounastauon päivittäin. Jatkoksi voi kysyä, kokeeko hän työajan pysyvän kohtuullisena eli pystytäänkö sovitun työajan raameissa. Esihenkilön on toki hyvä katsoa etukäteen työntekijän toteutunutta työaikaa.
5. Mitä muuta kuuluu ja onko huolia?
Yksin kotona ahertavalle työntekijälle kysymys siitä, miten jaksat ja onko sellaisia huolia, jotka minun esihenkilönäsi olisi hyvä tietää, voi olla hyvinkin tervetullut. Kysymykseen jokainen voi vastata haluamallaan tasolla. Yksi voi kertoa työhön liittyvistä kuulumistaan ja huolistaan, ja toinen myös yksityiselämästään riippuen siitä, miten paljon haluaa omasta elämästään avata ja millaiseksi kokee suhteensa esihenkilöön.
6. Luottoextra: Miten jaksat? Palaudutko vapaa-ajalla?
Joskus esihenkilön ja työntekijän välinen suhde on sellainen, että siinä keskustellaan hyvinkin avoimesti terveydestä ja yksityiselämästä. Silloin on hyvä ottaa puheeksi esim. palautuminen vapaa-ajalla: kykeneekö työntekijä irrottautumaan työstä ajallisesti ja ajatuksellisesti ja siten varmistamaan palautumisen.
Työssä jaksamisen haasteet ratkaistaan ensisijaisesti työpaikalla
Kun esihenkilö osoittaa kiinnostusta työntekijän työssä selviytymiseen, tämä madaltaa kynnystä puhua myös jaksamisesta. Työntekijän kertoessa jaksamisongelmistaan, kannattaa ensimmäisenä yhdessä pohtia, millä tavoin työtä ja työolosuhteita voitaisiin muuttaa työntekijän voimavaroja vastaavaksi. Usein työn jäsentäminen ja selkeyttäminen on toimenpide, joka auttaa parhaiten työssä jaksamisen ongelmissa. Toki sen jälkeen on hyvä pohtia, että tarvitaanko tilanteessa myös muunlaista työkyvyn tukea. Silloin on hyvä kääntyä työterveyden puoleen.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.
Kilpailuetua nikotiinittomuudesta
Nikotiinituotteiden käyttö Suomessa on murroksessa. Työikäisistä enää ainoastaan noin joka kymmenes tupakoi päivittäin ja trendi on ollut laskeva jo useamman vuosikymmenen ajan. Vaikka savuttomuus etenee, nikotiiniriippuvuus ei suinkaan ole vähenemässä samalla vauhdilla, sillä perinteisen tupakoinnin tyhjiö on täyttynyt vauhdilla savuttomilla nikotiinituotteilla.
Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.
Ylihammaslääkäri varoittaa: ”Nikotiinipussit ja sähkötupakointi näkyvät jo nyt suun terveydessä”
Nikotiinipussien käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla. Nuorilla puolestaan sähkötupakointi on viidessä vuodessa jopa kolminkertaistunut. Se tiedetään jo, että nikotiinipussit ja sähkötupakat aiheuttavat suussa samankaltaisia muutoksia kuin perinteinen tupakointi. Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindblad varoittaa, että tuotteiden vaikutuksista suun terveyteen nähdään nyt vasta ensimmäiset merkit.
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.