Työuupumus eli burn out

Työuupumus eli burn out

15.11.2021 | Päivitetty 16.11.2021

Työuupumus eli burn out kehittyy tilanteessa, jossa työntekijä on altistunut pitkäkestoiselle työstressille. Pelkkä suuri työmäärä harvoin johtaa työuupumukseen. Työuupumukseen usein liittyy lähes aina muitakin työtilanteen ristiriitoja, kuten huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työyhteisön tuen puute tai puutteet esihenkilötyössä. Erityisesti työuupumusta aiheuttaa tilanne, jossa työntekijällä ei ole mahdollisuuksia saada työssään onnistumisen kokemuksia. Työuupunut työntekijä on jatkuvasti hyvin väsynyt, eikä tämä väsymys helpota levolla. Hän kokee, ettei enää selviä työtehtävistään ja häneen kohdistuvista odotuksista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työuupumus tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on toipua kohtuullisessa ajassa ja ehkäistä työuupumukseen liittyvien sairauksien, kuten masentuneisuuden, puhkeaminen.

Yritysasiakkaat

Lue lisää miten voit työterveyspalveluiden kautta edistää henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä ottaa palveluita käyttöön henkilöstöllesi.

Siirry Terveystalon yrityssivustoon

Mitä tarkoittaa työuupumus?

Työuupumus eli loppuunpalaminen on tila, jossa työntekijästä tuntuu siltä, että omat voimat eivät enää riitä työstä selviytymiseen. Ilmaisut burnout ja loppuunpalaminen kuvaavat hyvin sitä kokonaisvaltaista väsymyksen tunnetta, joka on akuutin työuupumuksen tyypillisin oire. Työuupumukselle ominaista on myös kokemus siitä, että aiemmin mielenkiintoinen työ alkaa tuntua yhdentekevältä eikä työllä tunnu olevan merkitystä.

Työuupumus on ihmisen ja työn välisen suhteen pitkäkestoinen häiriötila, jota kuvaa merkittävä epäsuhta työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä. Työuupumus ei siksi ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua esimerkiksi masennukseen tai unihäiriöihin. Pitkään jatkunut työuupumus heikentää kykyä huolehtia omasta terveydestä sekä altistaa sydänperäisille sairauksille ja mielen sairauksille. Pitkään jatkuneena se voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.

Johtuuko työuupumus ihmisen persoonallisuudesta?

Kuten edellä on todettu, työuupumus on pohjimmiltaan työkontekstin häiriötila. Tämä tarkoittaa, että työn kuormitustekijöiden rooli työuupumuksen kehittymisessä on ratkaiseva. Yksilön persoonallisuustekijät, kuten perfektionismi, vaativuus itseä kohtaan tai ylitunnollisuus voivat altistaa työuupumukselle, mutta jos työolosuhteet ovat kunnossa, ei kukaan uuvu työssään.

Työuupumusta aiheuttavat työolosuhteet

Työkuorma:

  • Pitkäkestoinen määrällinen yli- tai alikuormitus, eli liikaa töitä tai liian vähän töitä
  • Pitkäkestoinen laadullinen yli- tai alikuormitus, eli liian vaikeita tai liian helppoja töitä

Vaikutusmahdollisuudet:

  • Vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, työmenetelmiin ja työn tekemisen tapoihin
  • Monimutkainen päätöksenteko tai yletön byrokratia

Palkitsevuus:

  • Epäselvät tai ristiriitaiset tavoitteet ja roolit
  • Työsuoritusta ei arvosteta tai huomata tai työn tulosta on vaikea nähdä
  • Työstä saatavan palkan ja palkkioiden riittämättömyys suhteessa työpanokseen
  • Onnistumisen kokemuksia ei ole mahdollista saada
  • Jatkuva negatiivinen palaute

Yhteisöllisyys:

  • Työyhteisön sosiaalisen rakenteiden mureneminen
  • Sosiaalisen tuen ja avun puuttuminen
  • Yhteistyövaikeudet ja liiallinen sisäinen kilpailu
  • Esihenkilöiden tai työtovereiden huono käytös
  • Tiimien jatkuvat kokoonpanomuutokset (suuri vaihtuvuus, organisaatiomuutokset)
  • Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta

Oikeudenmukaisuus:

  • Päätöksenteon sattumanvaraisuus
  • Epäselvät prosessit
  • Suosikkijärjestelmät

Arvot:

  • Työnantajan ja työntekijän arvokonfliktit

Työuupumuksen oireet

Työuupumuksessa työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät vähitellen. Sen varhaisin merkki on motivaation lasku - työ alkaa turhauttaa. Työuupumuksen ensimmäinen selvä oire on jatkuva voimakas väsymys, johon lepo ei auta.

Toinen tyypillinen oire on kokemus riittämättömyydestä. Ammatillinen itsetunto heikkenee, eikä työntekijä tunne selviytyvänsä tehtävistään. Mitä pidemmälle työuupumus etenee, sitä huonompi osaaja työntekijä kokee olevansa – huonompi kuin muut ja huonompi kuin on aiemmin ollut.

Muita työuupumukselle tyypillisiä oireita ovat tunteiden säätelyn vaikeudet, kuten itkuherkkyys ja ärtymyksen puuskat. Myös kognitiiviset häiriöt, kuten keskittymisvaikeudet, muistivaikeudet, psykomotoristen taitojen hidastuminen ja aivojen toiminnanohjauksen häiriöt voivat kertoa työuupumuksesta. Näiden seurauksena tehokkuus vähenee ja työn hallinta vaikeutuu.

Pitkittyneelle työuupumukselle tyypillinen oire on kyynistyminen, oman työtehtävän merkityksellisyyden ja mielekkyyden katoaminen.

Työuupumus voi aiheuttaa myös somaattisia oireita, kuten päänsärkyä, rintakipuja, vatsaoireita ja lihasjännityksen aiheuttamia kipuja.

Työuupumuksen hoito

Kun työntekijä on huolestunut jaksamisestaan, hänen kannattaa hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolle. Vastaanotolla arvioidaan terveydentilaa, työolojen vaikutusta terveyteen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tavallisesti jatkoselvittelyyn työterveyspsykologin vastaanotolle. Työterveyspsykologin tehtävä on auttaa työntekijää jäsentämään työuupumukseen johtanutta tilannetta ja etsimään reittiä ulos siitä.     

Toipuminen työuupumuksesta edellyttää toimia sekä työntekijän voimavarojen vahvistamiseksi että työperäisten taustatekijöiden korjaamiseksi. Työuupumuksen hoidossa tärkeää on tiivis yhteistyön työuupuneen, hänen esihenkilönsä ja työterveyden asiantuntijoiden välillä.

Mitä työntekijän on hyvä tehdä:

  • Työssä uupuneen henkilön on tärkeää ymmärtää, mistä uupuminen johtuu ja mitä hän voi itse tehdä toipumisen edistämiseksi. Riittävän levon lisäksi tärkeää on elämäntapojen ja elämäntilanteen kartoittaminen ja jaksamista haittaavien tapojen karsiminen.
  • Usein tarvitaan muutoksia myös ajattelu- ja toimintatavoissa, arvoissa ja asenteissa suoriutumista, omaa arvoa ja itsestä huolehtimista kohtaan.
  • Tärkeää on rehellinen keskustelu työterveyshuollon ja oman esihenkilön kanssa.
  • Työuupunut voi hyötyä ammattiavusta, kuten psykoterapeuttisista yksilö- tai ryhmämenetelmistä tarvittavien muutoksen toteuttamiseksi.
  • Sivuillamme on lisätietoa stressistä, sen hallinnasta ja ennaltaehkäisystä.

Mitä työnantaja on hyvä tehdä:

  • Työuupumuksesta toipumiseksi tarvitaan aina työntekijän työkuormituksen ja stressin hallintamahdollisuuksien kartoitusta ja niiden muokkaamista.
  • Työuupumuksesta toipumista voidaan edistää muokkaamalla uupuneen henkilön työnkuvaa. Kuormitustekijöitä tulisi vähentää tai kohtuullistaa ja voimavaratekijöitä puolestaan vahvistaa.
  • Esihenkilön tuki sekä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö ovat tärkeitä. Työterveyshuolto tai esihenkilö voivat tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelun yhdessä työntekijän ja esihenkilön kanssa, jotta löydetään terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jatkamista tukevat ratkaisut. Myös työntekijällä on oikeus kutsua terveys ja työnantajan edustaja neuvotteluun kanssaan.
  • Tehokkaan työkykyjohtamisen avulla voidaan ennakoida, tunnistaa ja ehkäistä myös työuupumukseen liittyviä työkykyriskejä. Tarjoamme työkykyjohtamiseen tieteellisesti validoidut mittarit, laadukkaat digitaaliset palvelut ja Etydi-tekoälyn, joka pystyy aidosti ennakoimaan riskit jo varhaisessa vaiheessa.

Sairaslomalle vai ei?

Akuutti työuupumus merkitsee yleensä psykofysiologista ”sulkutilaa”, jonka purkamiseen tarvitaan lepoa ja sairausloma. Sairausloma ei kuitenkaan ole työuupumuksen hoitomuoto, vaan parhaiten työuupumuksesta toipuu, kun työhön palaa mahdollisimman pian. Työhön paluu kuitenkin edellyttää työuupumusta aiheuttaneiden ristiriitojen purkamista ja aktiivista tukea työhön palaajalle. Samaan tilanteeseen ei pidä palata.

Työterveyslääkäri kykenee parhaiten arvioimaan sairausloman tarpeen. Työuupumus ei yksinään ole sairausloman peruste. Työuupumukseen voi liittyä unettomuutta, masennusta tai ahdistuneisuutta. Nämä sairaudet ovat yleensä hyvin hoidettavissa lyhytpsykoterapialla. Joskus työuupumuksessa auttavat väliaikaiset työjärjestelyt, kuten työn keventäminen tai työajan lyhentäminen. Työuupumuksen yhteydessä tulee aina selvittää, onko henkilöllä samanaikaisesti hoidettavia sairauksia.

Työuupuneen työhön paluu

Työntekijä:

  • Töihinpaluuta ei tarvitse pelätä. Esihenkilön tehtävä on huolehtia siitä, että paluu sujuu jouhevasti.
  • Jos työkaverit haluavat keskustella uupumuksesta, kannattaa olla rohkea ja avoin. Työyhteisössä voi olla muitakin työstä kuormittuneita, jolloin puhuminen auttaa koko työyhteisöä.
  • Työtapoihin ja asenteeseen tulee tehdä muutoksia eikä entiseen liikasuorittamiseen saa palata. Työnantajalta edellytetään, että työuupuneen työn kuormittavuuteen tehdään muutoksia.
  • Työnantajan ja työterveyshuollon palveluja, kuten psykologin vastaanottoa, kannattaa hyödyntää, jotta työ lähtee hyvin käyntiin. Erilaisista nettipalveluista ja sosiaalisen median tarjoamista vertaistukiryhmistä voi myös olla apua.
  • Tärkeintä on uskoa itseensä ja muistaa, että omat taidot ovat vielä tallella ja elämässä on muutakin kuin työ.

Työnantaja:

  • Jos työuupunut joutuu pitkälle sairauslomalle, kannattaa hyödyntää työpaikan mahdollisia työhön paluun tuen toimintamalleja.
  • Työhön paluu on hyvä suunnitella yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työntekijää kuunnellen.
  • Työuupuneen tilannetta kannattaa seurata jonkin aikaa toteutettujen toimenpiteiden jälkeen.

Työuupumuksen ehkäisy

Tehokkainta työuupumuksen ehkäisyä on työn kehittäminen ja hyvien työolosuhteiden vaaliminen. Samalla tavoin kuin rakennustyömaiden telineiden kaiteet varmistavat, ettei kukaan putoa, täytyy työssä olla ”henkiset” kaiteet.

Työntekijä voi kuitenkin myös itse tehdä paljon. Mitä aikaisemmin liiallinen kuormittuminen tunnistetaan, sitä paremmin työuupumusta voidaan ehkäistä. Tärkeää on tunnistaa liialliseen kuormittumiseen vaikuttavat tekijät ja puuttua niihin.

Liiallisen stressin ehkäisyssä tärkeintä on huolehtia palautumisesta. Kovakaan paine työssä ei ole haitallista, kun siitä palautuu riittävästi.

Keinoja työuupumuksen ennalta ehkäisyyn:

  • oman työn tuunaaminen itselle mahdollisimman hyvin sopivaksi
  • hyvä kalenterin hallinta, riittävästi puskuriaikaa
  • riittävä, hyvälaatuinen uni
  • riittävä palautuminen: tarpeeksi taukoja työpäivän aikana, työpäivien pituuden pitäminen kohtuullisena, riittävä työstä irrottautuminen vapaa-aikana ja lomien pitäminen ajallaan (vähintään kolmen viikon yhtäjaksoinen loma joka vuosi)
  • terveellinen ravinto ja vain kohtuullinen alkoholin käyttö
  • itselle mieleinen liikunta
  • itsestä huolehtiminen
  • henkisen tasapainon etsiminen: ei liikaa itseen kohdistuvia vaatimuksia, ei täydellisyyden tavoittelua eikä vertailua muiden suorituksiin
  • reilusti aikaa läheisille, ystäville sekä mieluisille harrastuksille
  • jos työuupumisen oireita ilmaantuu, apua kannattaa hakea ajoissa ottamalla yhteys omaan työterveystiimiin

Työuupumuksen kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Jos tunnistat itselläsi työuupumuksen oireita, ota yhteyttä omaan työterveystiimiisi.


Parempi työkyky ja mielen hyvinvointi

Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme: Työterveyden lyhytpsykoterapiaan ja Mielen chat ja sparriin. Ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.

Tutustu Mielen hyvinvoinnin palveluihimme