Työkyky, työkykyarvio ja työkykyneuvottelu käytännössä

15.11.2021 | Päivitetty 16.11.2021

Työntekijä todennäköisesti ajattelee työterveyttä vasta, kun jotain menee pieleen. Sairastuessa tärkeintä on, että avun saa nopeasti ja helposti. Moni unohtaa, että suurempi osa työterveyttä on itse asiassa sairastumisten estäminen. Tässä artikkelissa kuvataan työterveyden avaintehtäviä, joilla pidetään huolta työntekijän työkyvystä.

Työkyky

Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Terveys ja ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Oma asenne työntekoon vaikuttaa työkykyyn merkittävästi: työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työyhteisössä erityisesti johtamisella on suuri merkitys työkyvylle ja sille, koetaanko työ mielekkääksi. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa, ja työkyky säilyy kun ne tukevat toisiaan.

Työkyvyn seuranta ja edistäminen

Työkyvyn seuranta ja edistäminen on työnantajan ja työterveyden yhteistyötä, jolla ehkäistään työkyvyttömyyttä työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn seuranta ja edistäminen perustuu kirjalliseen toimintakäytäntöön, joka on suunniteltu työnantajan tarpeiden mukaan. Se sisältää sairauspoissaolojen seurannan, varhaisen tuen mallin ja työterveyden tehtävät työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Jos organisaation työntekijöitä on vähintään 20, toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan. Alle 20 henkilön organisaatioissa toimintakäytäntö sisällytetään työpaikkaselvitysraporttiin. 

Työkykyjohtamisella ylläpidät kokonaisvaltaisesti työntekijöidesi terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä sekä kehität työyhteisön terveyttä strategisesti. Terveystalon työkykyjohtamisessa yhdistyvät lääketieteellinen asiantuntijuus, edistyneet digitaaliset ratkaisut ja tieteellisesti validoidut mittarit, jotka yhdessä mahdollistavat työkykyriskien luotettavan ennakoinnin ja ehkäisyn sekä pitävät työntekijäsi pelikunnossa pitkällä tähtäimellä.

Data-analytiikkatyökalumme kokoavat tietoa organisaation nykytilasta auttaen tekemään perusteltuja päätöksiä ja tuntemaan työntekijöidesi tarpeet syvemmällä tasolla. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi vertailla tiimi- ja osastokohtaista tietoa sairauspoissaoloista ja työkykyriskeistä, ja kohdentaa toimenpiteet sinne missä niillä on eniten tarvetta.

Työkykyneuvottelu

Työkykyneuvottelua hyödynnetään tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on jo heikentynyt tai työolosuhteissa on tunnistettu sitä uhkaavia tekijöitä. Työkykyneuvottelun tavoitteena on löytää keinoja, joilla työpaikka voi tukea työntekijää jatkamaan työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta tai palaamaan töihin pitkältä sairauslomalta toipumista vaarantamatta. Työkykysneuvottelussa voidaan myös auttaa työnantajaa puuttumaan työntekijän hyvinvointia ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin työpaikalla. Jos työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässään, voidaan etsiä ratkaisua hänen sijoittamisekseen uusiin tehtäviin. Käytännössä työkykyneuvottelussa voidaan sopia muutoksista tehtäviin, työprosesseihin, aikaan tai -ympäristöön. Työkykyneuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyden edustaja(t). Työntekijän toiveesta neuvotteluun voi osallistua myös luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu.

Työpaikkaselvitys

Työterveyden toiminta suunnitellaan työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja työyhteisön aiheuttamia terveyshaittoja ja kuormitustekijöitä. Työterveys täydentää organisaation toimialaan liittyvää tietoa työpaikkakäynnillä, jossa tutustutaan työpaikan ja työn olosuhteisiin. Tavoitteena on selvittää muun muassa työn fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista biologisille, kemiallisille, fysikaalisille ja ergonomisille haitoille sekä tapaturmille. Työpaikkaselvityksestä tehdään kirjallinen raportti, joka on työpaikalla kaikkien nähtävillä. Työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein.

Toimintasuunnitelma

Työnantajalla täytyy olla työterveydestä kirjallinen toimintasuunnitelma, joka on tehty yhdessä työterveyden palvelutarjoajan kanssa. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyden tavoitteet, työpaikan tarpeet ja niihin perustuvat toimenpiteet. Suunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.

Työterveystarkastukset

Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Tarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen työterveyssuunnitelma yhdessä työntekijän kanssa. Terveystarkastukset perustuvat työpaikan tarpeisiin. Esimerkiksi toimiala, ikä-, sukupuoli- ja ammattirakenne sekä työn kuormitus ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat terveystarkastusten sisältöön ja tiheyteen. Terveystarkastusten toteuttamisesta sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Tietojen anto ja neuvonta

Työterveys antaa työnantajalle ja työntekijöille tietoa, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä työntekijöiden terveydestä. Tavoitteena on lisätä työkykyä edistäviä tietoja, taitoja ja hyviä toimintatapoja työpaikalla. Neuvonta voi koskea esimerkiksi työperäisiä sairauksia, työpaikalla esiintyviä terveyshaittoja, työyhteisön kehittämistä sekä terveellisiä ja turvallisia työtapoja. Neuvontaa annetaan yrityksen edustajalle ja työntekijöille yksilöllisesti tai ryhmissä. Neuvonta voi tapahtua osana työterveyden muita toimintoja tai tarpeen mukaan erillisenä toimintana.

Työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus

Työterveys arvioi työpaikkaselvityksen perusteella, mitä ensiapuvalmiuksia työpaikalla tarvitaan, ja tekee suositukset esimerkiksi ensiapukoulutuksesta ja -välineistä.

Työperäinen sairaus ja ammattitauti

Työterveys pyrkii ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia ja tukemaan sairastuneen ihmisen työkykyä, jotta työssä jatkaminen olisi mahdollista. Työperäisiin sairauksiin kuuluvat ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden syntyyn työhön liittyvillä tekijöillä on osuutta. Ammattitaudit on määritetty ammattitautilaissa. Niillä tarkoitetaan sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä.

Kuntoutus

Kuntoutusta harkitaan, kun ihmisen työkyky on heikentynyt eikä sen syytä ole pystytty ratkaisemaan työpaikalla. Kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, neuvontaa, koulutusta tai apuvälineiden tarjoamista. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaus kuuluu työterveyden ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Vaikka itse kuntoutus tapahtuu usein työterveyden ulkopuolella, työterveys vastaa toimenpiteiden koordinoinnista niin, että työssä jatkaminen tai työhön paluu olisi mahdollista.

Lääkinnällinen kuntoutus on fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä parantavaa ja ylläpitävää kuntoutusta, jota annetaan lääketieteellisissä tutkimuksissa todetun vamman tai sairauden perusteella. Lääkinnällistä kuntoutusta käytetään esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksissa.

Ammatillinen kuntoutus tukee työntekijän mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. Sitä annetaan, kun ihmistä uhkaa työkyvyttömyys. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien kartoitusta, työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta tai apuvälineitä.

Työkykyvalmennus on Terveystalon palvelu tilanteisiin, joissa ihminen ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tai palaamaan nykyiseen työhönsä. Työkykyvalmennuksessa pyritään löytämään työntekijän kannalta paras ratkaisu, joka mahdollistaa työelämässä pysymisen.

Tilapäiset työjärjestelyt ja korvaava työ

Kun ihmisen työkyky on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia. Työkyvyn palautumista voidaan tukea esimerkiksi työaikajärjestelyillä, rajaamalla työtehtäviä, säätämällä työkuormitusta tai lisäämällä joustomahdollisuuksia. Jos työntekijä ei voi sairauden tai tapaturman takia tehdä varsinaista työtään, hän voi väliaikaisesti tehdä työpaikallaan jotain muuta työtä. Se ei kuitenkaan saa haitata toipumista. Korvaava työ hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijälle korvaava työ on mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin työkyvyttömyydestä saatava sosiaalietuus. Työnantajalle on parempi pitää työntekijä töissä kuin sairauslomalla.

Työterveyspainotteinen sairaanhoito

Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan niin äkillisten kuin pitkäaikaissairauksien vaikutus työntekijän terveyteen ja työkykyyn kokonaisvaltaisesti. Työntekijälle sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyspalveluihin nopeuttaa hoidon aloittamista ja työhön paluuta. Jos työntekijällä on pitkäaikaissairaus, sen säännöllinen seuranta työterveydessä edistää hyvää hoitotasapainoa ja auttaa säilyttämään paremman työkyvyn. Työnantajaa sairaanhoitopalvelut helpottavat sairauspoissaolojen seurannassa ja työkyvyn tukitoimien käynnistämisessä mahdollisimman varhain. Lisäksi ne parantavat työterveyden mahdollisuuksia tukea työhön paluuta tehokkaammin.

Palvelujen tarkempi sisältö ja laajuus sovitaan aina työnantajan kanssa. Palvelut sisältävät sairausvastaanotto- ja tutkimuspalveluita. Palvelut voivat sisältää myös erikoislääkäri-, leikkaus ja hoitotoimenpiteitä.

Tule asiakkaaksemme

Työterveyden kumppanina autamme kokonaisvaltaisesti terveen, turvallisen ja hyvinvoivan työpaikan rakentamisessa. Tarjoamme ennakoivaa työkykyjohtamista ja vaikuttavaa työterveyttä. Työntekijäsi saavat luotettavaa ja laadukasta palvelua, nopean hoitoon pääsyn ja sujuvat hoitopolut. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja ota yhteyttä.

Tutustu työterveyspalveluihin