Hybridityötä tulee johtaa inhimillisen tehokkaasti

Koronapandemian aikana etätyöstä tuli normi lähes yhdessä yössä. Nyt johtamisessa ollaan pandemian taitekohdassa, sillä useassa organisaatiossa pohditaan kuinka palata takaisin työpaikoille ja yhdistää etätyö ja lähityö inhimillisen tehokkaaksi hybridityöksi.

Moni voi miettiä täytyykö pandemian jälkeen edes palata takaisin työpaikoille, vai tulisiko jatkaa pääsääntöisesti etätöissä. Terveystalossa huhtikuussa 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan etätyöllä on ollut vaikutusta työhyvinvointiin, joka puolestaan korreloi tehokkuuteen.

– Etätyössä on paljon hyvää, ja olemme viimeisen vuoden aikana huomanneet, kuinka se on ainakin hetkellisesti lisännyt tuottavuutta ja tehokkuutta monella alalla. Tutkimuksemme mukaan pinnan alla on kuitenkin monia merkkejä, joihin työnantajien tulisi reagoida ja aktiivisesti suunnitella etätyön ja lähityön yhdistämistä hybridityöksi, valottaa Terveystalon organisaatiopsykologi Outi Ikonen.

Inhimillisesti tehokkaan hybridityön neljä osa-aluetta

Ikosen mukaan inhimillisesti tehokas hybridityö koostuu neljästä osa-alueesta, joiden kaikkien tulisi olla tasapainossa. Näitä ovat yhteenkuuluvuus ja luottamus, rakenteet ja koordinointi, tehokas kommunikaatio ja edellä mainitut mahdollistava onnistunut esihenkilötyö.

Terveystalon huhtikuussa 2021 teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa viidesosa vastaajista kokee merkittäviä puutteita kyseisissä osa-alueissa, mikä kertoo että hybridityön menestyksekkääseen johtamiseen kaivataan tehostetusti tukea.

– Kaikkein suurin vastuu työn uudelleen muotoilussa ja uusien käytäntöjen implementoinnissa on esihenkilöillä. Vaikka muutos edellyttää aina kaikkien panosta, on esihenkilöiden tehtävä johtaa muutosta. Organisaatioiden tulisi tarjota tehostetusti tukea esihenkilöille, jotta he eivät jäisi tässä kriittisessä tehtävässään yksin, Ikonen muistuttaa.

Terveystalon tutkimuksen mukaan myös esihenkilöiltä kaivataan enemmän tukea sekä palautetta, joka ohjaa tekemään ja keskittymään organisaation kannalta merkityksellisiin ja oikeisiin asioihin. Tätä indikoi tutkimuksessa esiin noussut ilmiö, jonka mukaan vastaajaorganisaatioissa yli viidesosalla työn rakenteet ja koordinointi on huonontunut viimeisen vuoden aikana. 

– Vastaajista joka neljäs koki, että oma jaksaminen sekä henkisesti että fyysisesti on heikentynyt samalla kun työmäärä, sekä työhön liittyvät keskeytykset ja häiriötekijät ovat kasvaneet, Ikonen kertoo.

– Hybridityö edellyttää, että löydämme keinot pitää työtahti sopivana. Yksi konkreettinen keino on määrittää organisaatioon säännöt kuinka usein ja kuinka nopeasti kommunikoidaan. Mitkä ovat ne rajat, joita koko organisaatiossa sitoudutaan kunnioittamaan?

Avoin ja tehokas kommunikaatio on yksi hybridityön menestyselementeistä. 

– Viestinnän tulee olla riittävää, muttei kuormittavaa. Avointa, muttei ainoastaan rakentavaa. Osa kommunikoinnista tulisi onnistua organisoimaan kasvotusten tapahtuvaksi, koska on olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että innovointi heikkenee ilman kohtaamisia, Ikonen linjaa.

Terveystalon tutkimuksen mukaan poikkeustilan aikana myös monen työpaikan yhteisöllisyys on heikentynyt.

– Organisaatioissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota vuorovaikutusta lisääviin työyhteisötaitoihin ja näitä olisi hyvä kouluttaa aktiivisesti. Samoin esihenkilöiden tulisi kiinnittää huomiota erityisesti ristiriitatilanteiden asialliseen käsittelyyn ja suojella tiimiä kielteiseltä käytökseltä. Näin onnistumme ylläpitämään yhteisöllisyyttä, joka taas näkyy suoraan parempana työmotivaationa ja tuloksellisuutena, Ikonen sanoo.

Terveystalon huhtikuussa 2021 teettämään kyselytutkimukseen osallistui 502 työterveysasiakasta, joista 43 % työskenteli pääsääntöisesti etätöissä.