Miten vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin? Näin vastaa neurologi

Naisista jopa 33 prosentin on arvioitu sairastavan migreeniä jossain vaiheessa elämäänsä. Vaihdevuodet koskettavat heistä jokaista. Neurologimme Markku Nissilä kertoo, miten vaihdevuodet voivat vaikuttaa sairauteen.

Migreeni on neurologinen sairaus, jonka tunnistaa voimakkaasta, jyskyttävästä tai sykkivästä päänsärystä, johon liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Hormonaalinen migreeni puolestaan liittyy kuukautisiin. Se on tyypillisesti auraton migreeni, joka alkaa kaksi vuorokautta ennen tai jälkeen ensimmäisen vuotopäivän. Todennäköisin hormonaalisen migreenin laukaiseva tekijä on estrogeenitason lasku, minkä vuoksi moni nainen huomaa oireidensa voimistuvan tiettyyn ikään tullessaan.

– Hormonaalinen migreeni voi riehaantua vaihdevuosissa, vahvistaa neurologimme Markku Nissilä.

– Hormonaalinen migreeni on nimensä mukaisesti hormoniriippuvainen, ja kun vaihdevuosissa hormonitasot alkavat heitellä aiempaa voimakkaammin, migreeni voi ikään kuin ottaa loppukirin. Jopa 60 % migreenistä on hormonaalista, joten ongelma on yleinen. Tähän törmää vastaanotolla melko usein, hän jatkaa.

Estrogeenitasot voivat saada migreenin villiintymään niin, että migreenikohtauksia voi alkaa esiintyä aiempaa tiheämmin, minkä lisäksi yksittäiset kohtaukset voivat olla totuttua voimakkaampia. Migreenioireet lähtevät usein pahenemaan noin 50 vuoden kieppeillä.

Hormonaalinen migreeni voi riehaantua vaihdevuosissa: hormonitasojen alkaessa heitellä aiempaa voimakkaammin, migreeni voi ikään kuin ottaa loppukirin.

Markku Nissilä

Toinen vaihdevuosi-ikään liittyvä ilmiö on aiemmin aurattoman migreenin muuttuminen auralliseksi. Auroilla tarkoitetaan ennen päänsärkyä esiintyviä oireita, kuten näköhäiriöitä, raajojen puutumista tai puheen vaikeutumista.

– Aurojen ilmaantumisen lisäksi auran yhteys särkyvaiheeseen voi katketa, eli voi alkaa tulla pelkkiä auroja ilman särkyä. Aurat ovat usein visuaalisia: esimerkiksi näkökentässä ensin näkyvä pieni piste lähtee sahalaitaisena laajenemaan. Kohtaus kestää tyypillisesti 20–30 minuuttia.

Intensiivisimmän auraoireilun vaihe sijoittuu tyypillisimmin yli 60 vuoden ikään, eli nainen ei tässä vaiheessa välttämättä ole enää työelämässä. Tuolloin moni kuitenkin elää aktiivisimpia eläkevuosiaan, joten kyse on arkea haittaavasta vaivasta.

– Kohtaus pakottaa ihmisen usein keskeyttämään sen, mitä hän sattuukin olemaan silloin tekemässä – ja näin voi käydä useamman kerran päivässä, Nissilä kertoo.

Intensiivisimmän auraoireilun vaihe sijoittuu tyypillisimmin yli 60 vuoden ikään.

Markku Nissilä

Miten hormonaalista migreeniä voidaan hoitaa?

Hormonaalinen migreeni on siitä haastava hoidettava, että tavanomaiset tai biologisetkaan lääkkeet eivät useinkaan tepsi siihen hyvin. Hormonikorvaushoidosta voi olla apua oireisiin, koska ne tasaavat hormonin vaihtelua. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tutkittu paljoa. 

Jos kyseessä on aurallinen migreeni, se voi asettaa estrogeenihoidolle joitakin rajoituksia, sillä isot estrogeeniannokset voivat lisätä migreeniauroja. Tällöin pyritään tasaisiin hormoniannoksiin ja estrogeeni annostellaan mieluiten ihon kautta.

– Jos kyseessä on tiheästi esiintyvä aurallinen migreeni, estrogeenihoitoa ei voida antaa, sillä se nostaa aivoinfarktin riskiä. Myös silloin, jos aiemmin auraton migreeni alkaa vaihdevuosi-iässä oireilla kivusta riippumattomina auroina, on estrogeenihoidon kanssa oltava erityisen varovainen, Nissilä linjaa.

Jos hormonihoito ei ole vaihtoehto, hormonaalista migreeniä voidaan yrittää ehkäistä ennaltaehkäisevästi viikon kuureina syötävällä täsmälääkkeellä. Lääkitys ei välttämättä estä migreenikohtauksia, mutta voi lievittää niiden oireita. Elintapahoito ei hormonaaliseen migreeniin valitettavasti tehoa, vaikka siitä muihin vaihdevuosioireisiin ja ei-hormonaaliseen migreeniin onkin apua.

Hormonaalisen migreenin oireet häviävät usein viimeistään menopaussin jälkeen.

Asiantuntija
Markku Nissilä
Markku Nissilä

Neurologian erikoislääkäri

Olen erittäin kokenut päänsärkyjen hoitoihin ja harvinaistenkin päänsärkyjen diagnostiikkaan perehtynyt neurologi. Urani päänsärkyjen parissa alkoi Turun Päänsärkykeskuksessa vuonna 1992. Migreeniin liittyviä lääketutkimuksia olen tehnyt yli 100. Viimeisen 10 vuoden aikana tutkimukset ovat liittyneet biologisiin estolääkkeisiin ja gepantteihin. Olen toiminut tutkimuksesta vastaavana henkilönä Suomessa noin kahdessakymmenessä migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyvässä tutkimuksessa. Migreeniin liittyvä tieteellinen tutkimuskokemukseni alkaa migreenin aiheuttamasta tautitaakasta päätyen migreenin genetiikkaan. Migreenin hoidossa käytän tavanomaisten kohtaus- ja estolääkkeiden lisäksi Botoxia, biologisia lääkkeitä ja gepantteja. Olen ajan tasalla muidenkin päänsärkyjen hoitomenetelmistä. En ole perehtynyt ADHD/ADD-diagnostiikkaan, enkä niiden lääkkeisiin.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Tästä on kyse – 5 faktaa esivaihdevuosista

Mistä esivaihdevuodet tunnistaa ja voiko niille tehdä jotain? Gynekologimme Paula Turtiainen kertoo, mitä jokaisen 35 vuotta täyttäneen naisen kannattaa asiasta tietää.

Artikkeli

Miten vaihdevuosi-ikäisen tulisi treenata? Fysioterapeutti korostaa yhtä asiaa

Keski-iän kieppeillä moni nainen havahtuu lihas- ja nivelkipuihin, joita harva kuitenkaan osaa yhdistää vaihdevuosiin. Vastaava fysioterapeuttimme Sonja Toivola kertoo, miksi vaihdevuosi-ikäisen kannattaisi panostaa lihaskuntotreeniin.

Artikkeli

”Luulin, että vaihdevuodet alkavat viisikymppisenä”

Riikka Mäkinen alkoi saada ensimmäisiä vaihdevuosioireita 40-vuotiaana. Hoito auttoi vaikeisiin oireisiin ja toi elämänilon takaisin.

Artikkeli

Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää

Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.

Artikkeli

”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan

Moni nainen yllättyy ja järkyttyy, kun univaikeudet ovatkin ensimmäinen merkki vaihdevuosista. Aivan suotta, sanoo unilääkäri Eeva Löfgren. Oireisiin on tehokas hoito, eikä se ole unilääke.

Piirroskuva naisista vaihdevuosioireiden kanssa ja ilman Artikkeli

Se tuntematon diagnoosi: Moni nainen jää turhaan ilman hoitoa

Naisten vaikeitakaan oireita ei välttämättä osata yhdistää vaihdevuosiin. Nyt aiheeseen on havahduttu. Miksi edes lääkärit eivät aina tunnista vaihdevuosia, vaikka asia koskee puolta väestöstä?