Artikkeli Mielenterveys

Miten vahvistaa mielen hyvinvointia, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta?

Pitkittynyt epävarma maailmantilanne näkyy ahdistuksen yleistymisenä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Nyt jokaisen kannattaa pitää erityisen hyvää huolta myös mielenterveydestään. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä taukoja, kehittämällä tunne- ja stressinsäätelytaitoja ja kuuntelemalla tarinoita.

Potilas psykologin vastaanotolla.

Yhä useampi ottaa nyt mielenterveyspalveluihin ja auttaviin puhelimiin yhteyttä ahdistuneisuuden vuoksi. Onneksi, Tuija Turunen sanoo.  

”Pandemian myötä mielenterveyden kuormitusta on myös niillä, joilla ei ole ollut sitä aiemmin ja jotka eivät kuulu riskiryhmään. Maailmantilanteen epävarmuus koskettaa meitä kaikkia. Toisaalta yhteydenotot Terveystalon mielenterveyspalveluihin ja Mieli ry:n auttavaan puhelimeen tarkoittavat, että ihmiset osaavat hakea apua eivätkä jää yksin.” 

Omaa mielenhyvinvointiaan kannattaa nyt vaalia. Sota- ja kriisiuutiset kulkevat kännyköissä mukana kaikkialle. Niistä ei silti välttämättä ole tarpeellista olla aivan jatkuvasti tietoinen, Turunen vinkkaa. 

”Uutisvirta koukuttaa ja helposti tuntuu, että pitää olla koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Yksi tavoista, joilla voi säädellä omaa kuormitusta, on tarkastella media-altistustaan. Miten paljon käyttää ja miksi sitä käyttää? Voisiko päivässä olla myös hetkiä, joina ei seuraisi uutisvirtaa?” 

Kiinnostu omasta voinnistasi 

Nyt kannattaa myös vahvistaa resilienssiään eli psyykkistä sopeutumis-, joustamis- ja palautumiskykyä. Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta. Resilienssi vahvistuu, kun on kiinnostunut omasta voinnistaan ja huomaa niin hyvät kuin hankalammatkin olot se sen, että on selvinnyt jostain hankalasta vaiheesta.  

”Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että tunnistaa ja hyväksyy tunteitaan eikä vaadi itseltään mahdottomia. Kun on kiinnostunut itsestään, jaksaa olla kiinnostunut myös muista.” 

Kuten fyysinen kestävyys, henkinenkin kestävyys vaatii palautumista. Päivään kannattaa siis lisätä tietoisesti taukoja ja palautumisen hetkiä.  

”Toisin sanoen elämä ei saisi olla pelkkää suorittamista.” 

Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta.

Etsi toimivat keinot säädellä stressiä 

Omassa voinnissaan kannattaa tarkkailla merkkejä siitä, onko stressaantunut, alavireinen tai ahdistunut. Merkit vaihtelevat eri ihmisillä, mutta niitä saattavat olla esimerkiksi ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, vatsakivut ja uniongelmat. 

”Näihin tunteisiin ei pidä edes yrittää tottua eikä turtua. Jos merkkejä huomaa, kannattaa käyttää toimiviksi havaitsemiaan stressinsäätely- ja tunnetaitojaan. Valikoima on rajaton, ja uusia keinoja voi oppia jatkuvasti esimerkiksi keskustelemalla niistä muiden kanssa.” 

Monilla toimiviksi keinoiksi ja taidoiksi ovat osoittautuneet luonnossa liikkuminen, liikunnan harrastaminen, ystävien tapaaminen, lukeminen, laulaminen tai vaikkapa tanssi. Jos ajatukset pyörivät päässä ja ahdistaa, voi kokeilla esimerkiksi hengitysharjoituksia, ajatusten tietoista suuntaamista muualle ja huolihetkiä, joiden aikana ahdistavat asiat kirjataan paperille.  

”Eri elämäntilanteissa toimivat eri keinot. Toisinaan tarvitaan hikilenkkiä, joskus joogaa. Välillä ystävien seura auttaa, ja välillä on hyvä olla yksin. Itseään pitää kuunnella, koska vain itse voi tietää, mikä toimii.” 

Resilienssiä kehittävät myös tarinat, kertomukset ja muistelut siitä, mikä on auttanut aiemmin.  

”Esimerkiksi isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot. Ne kiinnostavat nyt uudella tavalla ja auttavat ymmärtämään, että tämäkin on vaihe, mikä synnyttää kollektiivista resilienssiä eli uskoa siihen, että löydämme yhdessä tavat selviytyä.”  

Isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot.

Älä jää yksin kivun kanssa 

Suuretkin kriisit, olivat ne sitten henkilökohtaisia, kansallisia tai globaaleja, helpottavat jossain vaiheessa.  Niiden keskellä on tärkeää säilyttää toivo ja luottamus siihen, että elämään palaa vielä mieli, Turunen kertoo. 

”Suurin osa ihmisistä kokee jossain vaiheessa elämäänsä jotain tosi kamalaa, ja se kuuluu elämään. Vaikeidenkin hetkien keskellä voi luottaa siihen, että jonain päivänä on helpompaa. Tärkeintä on, ettei jää psyykkisenkään kivun kanssa yksin.” 

Mielenterveyttä tukee myös se, että osaa pyytää apua matalalla kynnyksellä. 

”Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä, jos tulee sellainen olo, että on tarve puhua. Tämä tarkoittaa sellaisia ajatuksia kuin: pitäisikö minun, mikähän minun on, en saa nukuttua. Se riittää. Jos esimerkiksi ihmissuhteissa jokin tuntuu pahalta tai on toistuvia riitoja, on tärkeää ymmärtää pysähtyä ja pyrkiä avaamaan solmuja ennen kuin niistä muodostuu umpisolmuja. Avun ei aina tarvitse olla pitkäaikaista, jo muutama keskustelukerta auttaa usein.” 

Erityisesti hankalina aikoina on tärkeää huomata myös hyvät asiat ympärillä ja se, milloin oma olo on hyvä tai neutraali, Turunen muistuttaa. 

”Toivoa on aina, siihen voi luottaa.” 

 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.


Yritysasiakkaat

Lue lisää miten voit työterveyspalveluiden kautta edistää henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä ottaa palveluita käyttöön henkilöstöllesi.

Siirry Terveystalon yrityssivustoon

Lue lisää aiheesta

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla. Artikkeli

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa

Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.

Artikkeli

Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn

Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.