Miten vahvistaa mielen hyvinvointia, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta?
Pitkittynyt epävarma maailmantilanne näkyy ahdistuksen yleistymisenä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Nyt jokaisen kannattaa pitää erityisen hyvää huolta myös mielenterveydestään. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä taukoja, kehittämällä tunne- ja stressinsäätelytaitoja ja kuuntelemalla tarinoita.
Yhä useampi ottaa nyt mielenterveyspalveluihin ja auttaviin puhelimiin yhteyttä ahdistuneisuuden vuoksi. Onneksi, Tuija Turunen sanoo.
”Pandemian myötä mielenterveyden kuormitusta on myös niillä, joilla ei ole ollut sitä aiemmin ja jotka eivät kuulu riskiryhmään. Maailmantilanteen epävarmuus koskettaa meitä kaikkia. Toisaalta yhteydenotot Terveystalon mielenterveyspalveluihin ja Mieli ry:n auttavaan puhelimeen tarkoittavat, että ihmiset osaavat hakea apua eivätkä jää yksin.”
Omaa mielenhyvinvointiaan kannattaa nyt vaalia. Sota- ja kriisiuutiset kulkevat kännyköissä mukana kaikkialle. Niistä ei silti välttämättä ole tarpeellista olla aivan jatkuvasti tietoinen, Turunen vinkkaa.
”Uutisvirta koukuttaa ja helposti tuntuu, että pitää olla koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Yksi tavoista, joilla voi säädellä omaa kuormitusta, on tarkastella media-altistustaan. Miten paljon käyttää ja miksi sitä käyttää? Voisiko päivässä olla myös hetkiä, joina ei seuraisi uutisvirtaa?”
Kiinnostu omasta voinnistasi
Nyt kannattaa myös vahvistaa resilienssiään eli psyykkistä sopeutumis-, joustamis- ja palautumiskykyä. Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta. Resilienssi vahvistuu, kun on kiinnostunut omasta voinnistaan ja huomaa niin hyvät kuin hankalammatkin olot se sen, että on selvinnyt jostain hankalasta vaiheesta.
”Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että tunnistaa ja hyväksyy tunteitaan eikä vaadi itseltään mahdottomia. Kun on kiinnostunut itsestään, jaksaa olla kiinnostunut myös muista.”
Kuten fyysinen kestävyys, henkinenkin kestävyys vaatii palautumista. Päivään kannattaa siis lisätä tietoisesti taukoja ja palautumisen hetkiä.
”Toisin sanoen elämä ei saisi olla pelkkää suorittamista.”
Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta. ”
Etsi toimivat keinot säädellä stressiä
Omassa voinnissaan kannattaa tarkkailla merkkejä siitä, onko stressaantunut, alavireinen tai ahdistunut. Merkit vaihtelevat eri ihmisillä, mutta niitä saattavat olla esimerkiksi ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, vatsakivut ja uniongelmat.
”Näihin tunteisiin ei pidä edes yrittää tottua eikä turtua. Jos merkkejä huomaa, kannattaa käyttää toimiviksi havaitsemiaan stressinsäätely- ja tunnetaitojaan. Valikoima on rajaton, ja uusia keinoja voi oppia jatkuvasti esimerkiksi keskustelemalla niistä muiden kanssa.”
Monilla toimiviksi keinoiksi ja taidoiksi ovat osoittautuneet luonnossa liikkuminen, liikunnan harrastaminen, ystävien tapaaminen, lukeminen, laulaminen tai vaikkapa tanssi. Jos ajatukset pyörivät päässä ja ahdistaa, voi kokeilla esimerkiksi hengitysharjoituksia, ajatusten tietoista suuntaamista muualle ja huolihetkiä, joiden aikana ahdistavat asiat kirjataan paperille.
”Eri elämäntilanteissa toimivat eri keinot. Toisinaan tarvitaan hikilenkkiä, joskus joogaa. Välillä ystävien seura auttaa, ja välillä on hyvä olla yksin. Itseään pitää kuunnella, koska vain itse voi tietää, mikä toimii.”
Resilienssiä kehittävät myös tarinat, kertomukset ja muistelut siitä, mikä on auttanut aiemmin.
”Esimerkiksi isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot. Ne kiinnostavat nyt uudella tavalla ja auttavat ymmärtämään, että tämäkin on vaihe, mikä synnyttää kollektiivista resilienssiä eli uskoa siihen, että löydämme yhdessä tavat selviytyä.”
Isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot. ”
Älä jää yksin kivun kanssa
Suuretkin kriisit, olivat ne sitten henkilökohtaisia, kansallisia tai globaaleja, helpottavat jossain vaiheessa. Niiden keskellä on tärkeää säilyttää toivo ja luottamus siihen, että elämään palaa vielä mieli, Turunen kertoo.
”Suurin osa ihmisistä kokee jossain vaiheessa elämäänsä jotain tosi kamalaa, ja se kuuluu elämään. Vaikeidenkin hetkien keskellä voi luottaa siihen, että jonain päivänä on helpompaa. Tärkeintä on, ettei jää psyykkisenkään kivun kanssa yksin.”
Mielenterveyttä tukee myös se, että osaa pyytää apua matalalla kynnyksellä.
”Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä, jos tulee sellainen olo, että on tarve puhua. Tämä tarkoittaa sellaisia ajatuksia kuin: pitäisikö minun, mikähän minun on, en saa nukuttua. Se riittää. Jos esimerkiksi ihmissuhteissa jokin tuntuu pahalta tai on toistuvia riitoja, on tärkeää ymmärtää pysähtyä ja pyrkiä avaamaan solmuja ennen kuin niistä muodostuu umpisolmuja. Avun ei aina tarvitse olla pitkäaikaista, jo muutama keskustelukerta auttaa usein.”
Erityisesti hankalina aikoina on tärkeää huomata myös hyvät asiat ympärillä ja se, milloin oma olo on hyvä tai neutraali, Turunen muistuttaa.
”Toivoa on aina, siihen voi luottaa.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Yritysasiakkaat
Lue lisää miten voit työterveyspalveluiden kautta edistää henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä ottaa palveluita käyttöön henkilöstöllesi.
Lue lisää aiheesta
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.