Miten vahvistaa mielen hyvinvointia, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta?
Pitkittynyt epävarma maailmantilanne näkyy ahdistuksen yleistymisenä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Nyt jokaisen kannattaa pitää erityisen hyvää huolta myös mielenterveydestään. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä taukoja, kehittämällä tunne- ja stressinsäätelytaitoja ja kuuntelemalla tarinoita.
Yhä useampi ottaa nyt mielenterveyspalveluihin ja auttaviin puhelimiin yhteyttä ahdistuneisuuden vuoksi. Onneksi, Tuija Turunen sanoo.
”Pandemian myötä mielenterveyden kuormitusta on myös niillä, joilla ei ole ollut sitä aiemmin ja jotka eivät kuulu riskiryhmään. Maailmantilanteen epävarmuus koskettaa meitä kaikkia. Toisaalta yhteydenotot Terveystalon mielenterveyspalveluihin ja Mieli ry:n auttavaan puhelimeen tarkoittavat, että ihmiset osaavat hakea apua eivätkä jää yksin.”
Omaa mielenhyvinvointiaan kannattaa nyt vaalia. Sota- ja kriisiuutiset kulkevat kännyköissä mukana kaikkialle. Niistä ei silti välttämättä ole tarpeellista olla aivan jatkuvasti tietoinen, Turunen vinkkaa.
”Uutisvirta koukuttaa ja helposti tuntuu, että pitää olla koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Yksi tavoista, joilla voi säädellä omaa kuormitusta, on tarkastella media-altistustaan. Miten paljon käyttää ja miksi sitä käyttää? Voisiko päivässä olla myös hetkiä, joina ei seuraisi uutisvirtaa?”
Kiinnostu omasta voinnistasi
Nyt kannattaa myös vahvistaa resilienssiään eli psyykkistä sopeutumis-, joustamis- ja palautumiskykyä. Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta. Resilienssi vahvistuu, kun on kiinnostunut omasta voinnistaan ja huomaa niin hyvät kuin hankalammatkin olot se sen, että on selvinnyt jostain hankalasta vaiheesta.
”Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että tunnistaa ja hyväksyy tunteitaan eikä vaadi itseltään mahdottomia. Kun on kiinnostunut itsestään, jaksaa olla kiinnostunut myös muista.”
Kuten fyysinen kestävyys, henkinenkin kestävyys vaatii palautumista. Päivään kannattaa siis lisätä tietoisesti taukoja ja palautumisen hetkiä.
”Toisin sanoen elämä ei saisi olla pelkkää suorittamista.”
Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta. “
Etsi toimivat keinot säädellä stressiä
Omassa voinnissaan kannattaa tarkkailla merkkejä siitä, onko stressaantunut, alavireinen tai ahdistunut. Merkit vaihtelevat eri ihmisillä, mutta niitä saattavat olla esimerkiksi ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, vatsakivut ja uniongelmat.
”Näihin tunteisiin ei pidä edes yrittää tottua eikä turtua. Jos merkkejä huomaa, kannattaa käyttää toimiviksi havaitsemiaan stressinsäätely- ja tunnetaitojaan. Valikoima on rajaton, ja uusia keinoja voi oppia jatkuvasti esimerkiksi keskustelemalla niistä muiden kanssa.”
Monilla toimiviksi keinoiksi ja taidoiksi ovat osoittautuneet luonnossa liikkuminen, liikunnan harrastaminen, ystävien tapaaminen, lukeminen, laulaminen tai vaikkapa tanssi. Jos ajatukset pyörivät päässä ja ahdistaa, voi kokeilla esimerkiksi hengitysharjoituksia, ajatusten tietoista suuntaamista muualle ja huolihetkiä, joiden aikana ahdistavat asiat kirjataan paperille.
”Eri elämäntilanteissa toimivat eri keinot. Toisinaan tarvitaan hikilenkkiä, joskus joogaa. Välillä ystävien seura auttaa, ja välillä on hyvä olla yksin. Itseään pitää kuunnella, koska vain itse voi tietää, mikä toimii.”
Resilienssiä kehittävät myös tarinat, kertomukset ja muistelut siitä, mikä on auttanut aiemmin.
”Esimerkiksi isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot. Ne kiinnostavat nyt uudella tavalla ja auttavat ymmärtämään, että tämäkin on vaihe, mikä synnyttää kollektiivista resilienssiä eli uskoa siihen, että löydämme yhdessä tavat selviytyä.”
Isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot. “
Älä jää yksin kivun kanssa
Suuretkin kriisit, olivat ne sitten henkilökohtaisia, kansallisia tai globaaleja, helpottavat jossain vaiheessa. Niiden keskellä on tärkeää säilyttää toivo ja luottamus siihen, että elämään palaa vielä mieli, Turunen kertoo.
”Suurin osa ihmisistä kokee jossain vaiheessa elämäänsä jotain tosi kamalaa, ja se kuuluu elämään. Vaikeidenkin hetkien keskellä voi luottaa siihen, että jonain päivänä on helpompaa. Tärkeintä on, ettei jää psyykkisenkään kivun kanssa yksin.”
Mielenterveyttä tukee myös se, että osaa pyytää apua matalalla kynnyksellä.
”Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä, jos tulee sellainen olo, että on tarve puhua. Tämä tarkoittaa sellaisia ajatuksia kuin: pitäisikö minun, mikähän minun on, en saa nukuttua. Se riittää. Jos esimerkiksi ihmissuhteissa jokin tuntuu pahalta tai on toistuvia riitoja, on tärkeää ymmärtää pysähtyä ja pyrkiä avaamaan solmuja ennen kuin niistä muodostuu umpisolmuja. Avun ei aina tarvitse olla pitkäaikaista, jo muutama keskustelukerta auttaa usein.”
Erityisesti hankalina aikoina on tärkeää huomata myös hyvät asiat ympärillä ja se, milloin oma olo on hyvä tai neutraali, Turunen muistuttaa.
”Toivoa on aina, siihen voi luottaa.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Yritysasiakkaat
Lue lisää miten voit työterveyspalveluiden kautta edistää henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia sekä ottaa palveluita käyttöön henkilöstöllesi.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.