Artikkeli Mielenterveys

Miten vahvistaa mielen hyvinvointia, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta?

Pitkittynyt epävarma maailmantilanne näkyy ahdistuksen yleistymisenä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Nyt jokaisen kannattaa pitää erityisen hyvää huolta myös mielenterveydestään. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä taukoja, kehittämällä tunne- ja stressinsäätelytaitoja ja kuuntelemalla tarinoita.

Potilas psykologin vastaanotolla.

Yhä useampi ottaa nyt mielenterveyspalveluihin ja auttaviin puhelimiin yhteyttä ahdistuneisuuden vuoksi. Onneksi, Tuija Turunen sanoo.  

”Pandemian myötä mielenterveyden kuormitusta on myös niillä, joilla ei ole ollut sitä aiemmin ja jotka eivät kuulu riskiryhmään. Maailmantilanteen epävarmuus koskettaa meitä kaikkia. Toisaalta yhteydenotot Terveystalon mielenterveyspalveluihin ja Mieli ry:n auttavaan puhelimeen tarkoittavat, että ihmiset osaavat hakea apua eivätkä jää yksin.” 

Omaa mielenhyvinvointiaan kannattaa nyt vaalia. Sota- ja kriisiuutiset kulkevat kännyköissä mukana kaikkialle. Niistä ei silti välttämättä ole tarpeellista olla aivan jatkuvasti tietoinen, Turunen vinkkaa. 

”Uutisvirta koukuttaa ja helposti tuntuu, että pitää olla koko ajan selvillä, mitä tapahtuu. Yksi tavoista, joilla voi säädellä omaa kuormitusta, on tarkastella media-altistustaan. Miten paljon käyttää ja miksi sitä käyttää? Voisiko päivässä olla myös hetkiä, joina ei seuraisi uutisvirtaa?” 

Kiinnostu omasta voinnistasi 

Nyt kannattaa myös vahvistaa resilienssiään eli psyykkistä sopeutumis-, joustamis- ja palautumiskykyä. Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta. Resilienssi vahvistuu, kun on kiinnostunut omasta voinnistaan ja huomaa niin hyvät kuin hankalammatkin olot se sen, että on selvinnyt jostain hankalasta vaiheesta.  

”Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että tunnistaa ja hyväksyy tunteitaan eikä vaadi itseltään mahdottomia. Kun on kiinnostunut itsestään, jaksaa olla kiinnostunut myös muista.” 

Kuten fyysinen kestävyys, henkinenkin kestävyys vaatii palautumista. Päivään kannattaa siis lisätä tietoisesti taukoja ja palautumisen hetkiä.  

”Toisin sanoen elämä ei saisi olla pelkkää suorittamista.” 

Resilienssi ei ole jääräpäistä sisua, vaan oikeastaan sen vastakohta.

Etsi toimivat keinot säädellä stressiä 

Omassa voinnissaan kannattaa tarkkailla merkkejä siitä, onko stressaantunut, alavireinen tai ahdistunut. Merkit vaihtelevat eri ihmisillä, mutta niitä saattavat olla esimerkiksi ärtyneisyys, muisti- ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, vatsakivut ja uniongelmat. 

”Näihin tunteisiin ei pidä edes yrittää tottua eikä turtua. Jos merkkejä huomaa, kannattaa käyttää toimiviksi havaitsemiaan stressinsäätely- ja tunnetaitojaan. Valikoima on rajaton, ja uusia keinoja voi oppia jatkuvasti esimerkiksi keskustelemalla niistä muiden kanssa.” 

Monilla toimiviksi keinoiksi ja taidoiksi ovat osoittautuneet luonnossa liikkuminen, liikunnan harrastaminen, ystävien tapaaminen, lukeminen, laulaminen tai vaikkapa tanssi. Jos ajatukset pyörivät päässä ja ahdistaa, voi kokeilla esimerkiksi hengitysharjoituksia, ajatusten tietoista suuntaamista muualle ja huolihetkiä, joiden aikana ahdistavat asiat kirjataan paperille.  

”Eri elämäntilanteissa toimivat eri keinot. Toisinaan tarvitaan hikilenkkiä, joskus joogaa. Välillä ystävien seura auttaa, ja välillä on hyvä olla yksin. Itseään pitää kuunnella, koska vain itse voi tietää, mikä toimii.” 

Resilienssiä kehittävät myös tarinat, kertomukset ja muistelut siitä, mikä on auttanut aiemmin.  

”Esimerkiksi isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot. Ne kiinnostavat nyt uudella tavalla ja auttavat ymmärtämään, että tämäkin on vaihe, mikä synnyttää kollektiivista resilienssiä eli uskoa siihen, että löydämme yhdessä tavat selviytyä.”  

Isovanhempien ja evakkojen tarinat tulevat nyt meitä lähemmäs, samoin 1970-luvun energiakriisistä kertovat muistot.

Älä jää yksin kivun kanssa 

Suuretkin kriisit, olivat ne sitten henkilökohtaisia, kansallisia tai globaaleja, helpottavat jossain vaiheessa.  Niiden keskellä on tärkeää säilyttää toivo ja luottamus siihen, että elämään palaa vielä mieli, Turunen kertoo. 

”Suurin osa ihmisistä kokee jossain vaiheessa elämäänsä jotain tosi kamalaa, ja se kuuluu elämään. Vaikeidenkin hetkien keskellä voi luottaa siihen, että jonain päivänä on helpompaa. Tärkeintä on, ettei jää psyykkisenkään kivun kanssa yksin.” 

Mielenterveyttä tukee myös se, että osaa pyytää apua matalalla kynnyksellä. 

”Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä, jos tulee sellainen olo, että on tarve puhua. Tämä tarkoittaa sellaisia ajatuksia kuin: pitäisikö minun, mikähän minun on, en saa nukuttua. Se riittää. Jos esimerkiksi ihmissuhteissa jokin tuntuu pahalta tai on toistuvia riitoja, on tärkeää ymmärtää pysähtyä ja pyrkiä avaamaan solmuja ennen kuin niistä muodostuu umpisolmuja. Avun ei aina tarvitse olla pitkäaikaista, jo muutama keskustelukerta auttaa usein.” 

Erityisesti hankalina aikoina on tärkeää huomata myös hyvät asiat ympärillä ja se, milloin oma olo on hyvä tai neutraali, Turunen muistuttaa. 

”Toivoa on aina, siihen voi luottaa.” 

 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Mies istuu psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.

Potilas psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Miten vahvistaa mielen hyvinvointia, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta?

Pitkittynyt epävarma maailmantilanne näkyy ahdistuksen yleistymisenä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Nyt jokaisen kannattaa pitää erityisen hyvää huolta myös mielenterveydestään. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä taukoja, kehittämällä tunne- ja stressinsäätelytaitoja ja kuuntelemalla tarinoita.

Lyhytpsykoterapiaistunto Artikkeli

Porin kaupungin työntekijöille hyvinvointia lyhytpsykoterapiapalvelusta

Muutama vuosi sitten Porin kaupunki havahtui henkilöstönsä sairauspoissaolojen määrään, joka oli ollut korkealla pitkään. Etenkin mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot olivat jo ennen koronaa kasvusuunnassa, joten kaupunki lähti etsimään keinoja muuttaa tilannetta. Lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyötä kehittämällä saatiin vaikuttavia tuloksia.

Nuori pariskunta kävelee auringonlaskussa käsikädessä. Artikkeli

Mistä toksisen parisuhteen tunnistaa ja onko ero ainoa vaihtoehto?

Kun suhde vie enemmän voimavaroja kuin antaa, voi olla aika pysähtyä pohtimaan jatkoa. Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa kysymyksiin toksisista parisuhteista.

Ennakoi työkykyriskit terveystarkastuksella. Artikkeli

Ennakoi työkykyriskit uudistetuilla terveystarkastuksilla

Tuottava ja kustannustehokas työkyvystä huolehtiminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Terveystalon uudet vuoden 2023 alusta käynnistyvät terveystarkastukset huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla tuemme ja edistämme terveyttä ja työkykyä oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.

Jos itselle tai läheiselle syntyy huoli omasta jaksamisesta, on hyvä hakea heti ammattilaisen apua. Artikkeli

Kehomme kertoo ylikuormasta – näin tunnistat omat hälytysmerkkisi

Stressaako töihin paluu ja alkava arjen hälinä? Kehomme antaa meille usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä.