”Mitä tehdä, jos lapsi ei halua harrastaa mitään?”

Mikä olisi hyvä harrastus ala-aste-ikäiselle ADHD-pojalle, joka ei tykkää liikunnasta? Rakentelu ja kädentaidot kiinnostavat.

Onpa tärkeää, että olet vanhempana tunnistanut lapsesi mielenkiinnonkohteita. Kaikki harrastuksethan eivät ole liikuntaa tai urheilua. Tämän ikäiselle ADHD-pojallesi voisikin olla mielekästä tehdä käsillä ja nähdä konkreettisia tekemisen tuloksia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi puutöihin, tietokoneisiin tai robotiikkaan liittyvät harrastukset. Myös kokkikerhot ja kuvataiteeseen tai vaikka musiikkiin liittyvät harrastukset voisivat kannustaa luovuuteen ja sitä kautta tuoda onnistumisen kokemuksia. Juttele pojan kanssa näistä ja miettikää yhdessä, mikä häntä voisi kiinnostaa.

Mitä tehdä, jos lapsi ei halua harrastaa mitään?

Tämä on tärkeä kysymys. Kannattaa ensin pysähtyä miettimään, mitä harrastaminen itselle tarkoittaa. Miksi ajattelen, että olisi tärkeää harrastaa ja mitä lisäarvoa harrastaminen toisi lapsen elämään? Ja entä jos ei harrastakaan. Ei kaikilla aikuisillakaan ole harrastuksia, eikä sen tarvitse olla lapsellekaan pakollista. Tärkeintä on, että lapsen arjessa on iloa, lepoa, vastapainoa ja mahdollisuuksia omiin kiinnostuksenkohteisiin – vaikkapa kotona rakenteluun, askarteluun tai ulkoleikkeihin kavereiden kanssa. Jos kuitenkin haluat rohkaista lastasi kokeilemaan, niin erilaisia avoimia kerhoja, kursseja ja maksuttomia kokeilukertoja on olemassa. Näitä voi tutkia yhdessä ja käydä kokeilemassa. Ehkä tärkeintä on, että lasta kannustetaan, mutta ei painosteta.

Jos lapsi on eroperheessä ja harrastaa, tukeeko lapsen hyvinvointia se, että molemmat vanhemmat kuljettaisivat häntä harrastukseen?

Lapselle on tärkeää, että vanhemmat arvostavat ja tukevat hänen kiinnostuksenkohteitaan. Jos molemmat vanhemmat osallistuvat kuljettamiseen ja kannustamiseen, lapsi kokee, että hän ja hänen harrastuksensa ovat merkityksellisiä molemmille vanhemmille. Tämä voi vahvistaa myös lapsen tunnetta siitä, että vanhemmat välittävät hänestä ja kykenevät yhteistyöhön hänen asioissaan. Eli kyllä se varmasti yleensä tukee lapsen hyvinvointia.

Minkäikäisellä ”pitäisi” jo olla harrastus? Mikä on liikaa? 

Tähän ei ole varmasti mitään tarkkaa ikää, jolloin lapsella pitäisi olla harrastus. Lapset, ihan niin kuin aikuisetkin, löytävät kiinnostuksenkohteensa eri aikaan. Tärkeintä on, ettei harrastuksesta tule pakollinen, arkea kuormittava asia, vaan että se tukee lapsen hyvinvointia ja tuo iloa. Liikaa voisi ajatella olevan silloin, kun harrastukset vievät kaiken vapaa-ajan tai aiheuttavat lapselle stressiä ja väsymystä, ja harrastukseen lähteminen tuntuu jatkuvasti työläältä.

Miten neuvoisit etsimään sopivaa harrastusta lapselle?

Lähtökohtana on aina lapsen oma kiinnostus. Onko hän kiinnostunut musiikista, liikkumisesta, taiteesta, eläimistä tai luonnosta? Löytyisikö niistä jotakin, mistä ehkä itsekin pidät? Lapsen ikä vaikuttaa tietysti myös harrastuksen valintaan. Pienen lapsen kohdalla voi olla turvallisinta aloittaa yhdessä vanhemman kanssa. Se voi olla myös mukavaa yhdessä vietettyä aikaa, jos teitä molempia kiinnostaa samat asiat. Kiinnostuksen kohteet voivat muuttua matkan varrella. Nyrkkisääntönä ajattelen, että jo muutaman kerran jälkeen näkee, lähteekö lapsi harrastukseen innostuneena vai vastentahtoisesti. Alussa vastahakoisuuteen voi vaikuttaa myös jännitys, mikä kuuluu asiaan. Jännitystä voi pohtia lapsen kanssa, vaikka Tuure Kilpeläisen laulun sanojen mukaan: onko vatsassa perhonen, hevonen vai tuhatjalkainen? Onko olo kutkuttavan jännittävä vai täysin vastenmielinen?

Kun alku on takana, kiinnostus harrastukseen voi hiipua esimerkiksi silloin, kun kaveri lopettaa, valmentaja on tiukka tai uuden taidon oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Silloin voi sopia, että harrastusta jatketaan esimerkiksi seuraavaan jouluun tai kesään asti, ja mietitään sen jälkeen uudestaan. Harrastuksen tarkoitus on kuitenkin ensisijaisesti tuottaa iloa ja vastapainoa arkeen, opettaa uusia taitoja ja pitkäjänteisyyttä. Useissa harrastuksissa vaaditaan myös pelisääntöihin sopeutumista ja harjoitellaan yhdessä toimimista. 

5 vinkkiä sopivan harrastuksen löytämiseen 

• Seuraa lasta: mitä hän puuhailee vapaa-ajallaan, mistä hän innostuu?
• Kokeilkaa rohkeasti: monet seurat ja kerhot tarjoavat ilmaisia kokeilukertoja.
• Puhu lapsen kanssa: kysy, mitä hän haluaisi oppia tai tehdä.
• Huomioi temperamentti ja voimavarat: jotkut lapset nauttivat ryhmästä ja vilinästä, toiset rauhallisemmista yksilöharrastuksista.
• Kokeilkaa yhdessä: joskus lapsi lähtee harrastukseen helpommin, jos vanhempi on alkuun mukana.