Mistä toksisen parisuhteen tunnistaa ja onko ero ainoa vaihtoehto?

Kun suhde vie enemmän voimavaroja kuin antaa, voi olla aika pysähtyä pohtimaan jatkoa. Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa kysymyksiin toksisista parisuhteista.

Nuori pariskunta kävelee auringonlaskussa käsikädessä.

Tunnetko olevasi jatkuvan stressin tai paineen alla parisuhteessasi? Joudutko hipsuttelemaan kotona varpaillasi, ettei kumppanisi suutu? Nämä voivat olla vähintään hälytysmerkkejä toksisesta eli myrkyllisestä parisuhteesta.

Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskasen mukaan mikään parisuhde ei ole täydellinen, mutta suhteessa tulisi olla pääosin hyvä ja turvallinen olla.

Toksisen parisuhteen merkkejä ovat sen sijaan esimerkiksi:

  1. Ette saa suhteessa tukea toisiltanne. Yhdessä olo ei tunnu hyvältä eikä kumppanisi esimerkiksi kannusta sinua. Sinulla on ehkä kokemus siitä, että et ole kumppanillesi kovin tärkeä.
  2. Suhteessa on myrkyllistä kommunikaatiota, jopa henkistä väkivaltaa. Myrkyllinen tai vihamielinen kommunikaatio voi olla kritiikkiä, häpäisemistä tai halveksuntaa. Nimittely, loukkaaminen ja ivaaminen eivät nekään kuulu terveen parisuhteen kanssakäymiseen.
  3. Suhteessa on toisen kontrollointia. Kumppanin vuoksi ei kuuluisi joutua rajoittamaan normaalia elämää: siis ystävyys- tai sukulaissuhteita tai omia harrastuksia. Kontrollointi voi kohdistua myös ulkonäköön tai esimerkiksi whats app -viestien lukemiseen.
  4. Suhteessa on epärehellisyyttä, esimerkiksi valehtelua tai pettämistä. Et voi luottaa kumppaniisi.
  5. Suhteessa on fyysistä väkivaltaa.

Mistä tietää, milloin pitäisi erota?

Parisuhteelta on lupa odottaa turvaa: henkinen tai fyysinen väkivalta eivät ikinä kuulu suhteeseen. Tämän jälkeen jokainen päättää itse, missä omat rajat menevät.

- On hyvä muistaa se, että riidan tuoksinassa on inhimillistä sanoa asioita joskus, joita ei tarkoita. Kukaan ei ole täydellinen. Toksisuudesta tämän erottaa se, että riidan jälkeen tilanne korjataan. Nähdään vaivaa sen eteen, että löytyy ymmärrys toista kohtaan ja pyydetään omaa käytöstä anteeksi, Lotta Heiskanen kertoo.

Kaikissa parisuhteissa on siis hankaluuksia ja vaikeita aikoja: myös onnellisissa suhteissa.

- Jotkin asiat voivat olla ohimeneviä ja pari voi ratkoa ongelmat. Ei voi siis yksioikoisesti sanoa, koska pitäisi erota. Annan paljon painoarvoa korjaavalle käytökselle: sille, että molemmilla on halu ottaa vastuuta omasta käytöksestä ja toimia paremmin. Jos molemmilla on tahtoa parantaa suhdetta, antaa se toivoa suhteen jatkon kannalta

Mikään parisuhde ei ole täydellinen, mutta näihin on hyvä pyrkiä

Lotta Heiskasen mukaan terveen parisuhteen elementtejä ovat muun muassa:

  1. Annatte toisillenne tukea. Molemmat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tuette ja kannustatte toisianne,
  2. Olette turvassa toistenne lähellä. Niin fyysisiä kuin henkisiäkin rajoja kunnioitetaan.
  3. Voitte luottaa toisiinne.
  4. Tunnette ja tiedätte olevanne toisillenne tärkeitä. Ikään kuin kannatte toisianne mielessänne.
  5. Pystytte keskustelemaan vaikeuksista ja molemmilla on halu korjata riitatilanteita. Haluatte ymmärtää toisianne, toistenne kärsimystä ja kipupisteitä. Pystytte keskustelemaan vaikeista asioista, silloinkin, kun olette asioista eri mieltä. Molemmilla on aito halu korjata riitatilanteita sekä pyrkiä parempaan.

Puhuminen läheisille tai ammattilaiselle auttaa

- Kun omat voimat eivät riitä tai ette löydä parisuhteessa itsenäisesti keinoja toimia paremmin, apu voi löytyä parisuhdeterapiasta tai yksilöterapiasta. Asiantuntija arvioi, mikä on juuri siihen tilanteeseen sopiva ratkaisu, Lotta Heiskanen päättää.

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.