Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu

Miksi kaatuminen nolostuttaa, kaikkihan me joskus kompuroimme?

– Tunnemme nolostumista, kun meistä paljastuu jotakin, joka vaikuttaa minäkuvaan, jota muille haluamme välittää. Nolostuminen on hyvin sosiaalista: tarkistamme, että näkikö joku, haemme automaattisesti katsekontaktia, heitämme ehkä asian vitsiksi tai kuittaamme, että ei sattunut. Saatamme siis hakea heti hyväksyntää muilta, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi kuvailee. 

Miten nolouden ja häpeän tunne eroavat toisistaan?

– Nolostuminen on ihan tavallinen osa arkea. Se on lievä ja ohimenevä kokemus, jonka perimmäinen tarkoitus on auttaa meitä sopeutumaan joukkoon ja toimimaan yhdessä. Useimmille meistä kaatuminen aiheuttaa juuri tällaista nolostumista.

Nolostumisen ja häpeän tunteet liittyvät molemmat sosiaaliseen koodistoon, mutta häpeä on Isosävin mukaan syvempi ja kokonaisvaltaisempi tunne. 

– Häpeän tunne saa meidät käpertymään sisäänpäin ja vetäytymään vuorovaikutuksesta. Emme katso muita silmiin, menemme kyyryyn ja haluamme paeta paikalta. Häpeään liittyy kokemus siitä, että oma toiminta olisi rikkonut sosiaalista normia ja vaikuttaisi merkittävästi siihen, miten muut näkevät meidät. 

Mitä jos kaatuminen suorastaan hävettää?

– Toisinaan meidän voi olla ihan hyvä vähän hävetä. Mutta jos ulkoisesti vähäpätöisemmätkin asiat, kuten kaatuminen, saavat tuntemaan voimakasta häpeää, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan asiaa. Herkkyys kokea häpeää voi liittyä esimerkiksi liian jäykkään ja kovaan vaatimustasoon.

Myös itsetunnon ongelmat altistavat tuntemaan herkemmin häpeää. 

– Silloin on ankarampi itselleen, eikä kaatuminen välttämättä mahdu siihen kuvaan itsestä, minkä haluaa muille esittää. Esimerkiksi asianmukainenturhautuminen huonosti hiekoitetusta jalkakäytävästä voi kääntyäkin helpommin vihaisuudeksi itseä kohtaan, Isosävi kuvailee.

Onko häpeä kulttuurisidonnaista?

– Häpeä on sosiaalisesti opittu tunne. Kulttuuri voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mistä asioista ja kuinka herkästi häpeää koetaan. Esimerkiksi meillä Suomessa on paljon sanomattomia sääntöjä: emme anna suoraa palautetta, vaan kyräilemme, jos joku esimerkiksi etuilee jonossa. Tällainen kulttuuri voi olla omiaan eristämään yksilön ja tukahduttamaan tunteiden käsittelyä. Eristyksissä voi olla vaikeampi saada kokemuksia siitä, että oma toiminta on ihan ok ja hyväksyttävää. Tällöin riski jäädä kiinni esimerkiksi häpeään voi olla suurempi

Miten haitallisesta häpeän tunteesta voisi päästä eroon?

– Häpeä on hyvin haastava tunne työstettäväksi. Luonteensa omaisesti se kääntää meidät pois sosiaalisista kontakteista. Häpeän työstäminen kuitenkin edellyttää useimmiten positiivisia sosiaalisia kokemuksia: sellaisia, joissa tulee hyväksytyksi ja jotka kumoavat aiemmat häpeänsävytteiset käsitykset itsestä ja omasta toiminnasta. Vaikean häpeän työstäminen onkin usein mielekkäintä aloittaa esimerkiksi psykoterapiasta. Toisinaan esimerkiksi itsemyötätuntoharjoitukset voivat aloittaa muutoksen, Matti Isosävi kertoo.

Ei sattunut! Jos näet jonkun kaatuvan pahasti, toimi näin

- Joskus käy niin, että ihminen ei tapaturmassa pysty käsittämään omaa tilaansa. Tällöin nolostumisen sijaan ihminen vakuuttelee, että ”ei sattunut”, shokin vuoksi. Jos siis näet ihmisen kaatuvan hyvin pahasti, muista, ettei tämä ole välttämättä paras henkilö arvioimaan omaa kuntoaan. Tällöin kannattaa harkita avun tai neuvon soittamista. 

Tapaturmapäivystys

Lue lisää aiheesta

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein Artikkeli

Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein

Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.

Ari Väänänen, kuvaaja Annukka Pakarinen Artikkeli

Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla. Artikkeli

Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa

Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.

Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn Artikkeli

Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn

Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.