Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Miksi kaatuminen nolostuttaa, kaikkihan me joskus kompuroimme?
– Tunnemme nolostumista, kun meistä paljastuu jotakin, joka vaikuttaa minäkuvaan, jota muille haluamme välittää. Nolostuminen on hyvin sosiaalista: tarkistamme, että näkikö joku, haemme automaattisesti katsekontaktia, heitämme ehkä asian vitsiksi tai kuittaamme, että ei sattunut. Saatamme siis hakea heti hyväksyntää muilta, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi kuvailee.
Miten nolouden ja häpeän tunne eroavat toisistaan?
– Nolostuminen on ihan tavallinen osa arkea. Se on lievä ja ohimenevä kokemus, jonka perimmäinen tarkoitus on auttaa meitä sopeutumaan joukkoon ja toimimaan yhdessä. Useimmille meistä kaatuminen aiheuttaa juuri tällaista nolostumista.
Nolostumisen ja häpeän tunteet liittyvät molemmat sosiaaliseen koodistoon, mutta häpeä on Isosävin mukaan syvempi ja kokonaisvaltaisempi tunne.
– Häpeän tunne saa meidät käpertymään sisäänpäin ja vetäytymään vuorovaikutuksesta. Emme katso muita silmiin, menemme kyyryyn ja haluamme paeta paikalta. Häpeään liittyy kokemus siitä, että oma toiminta olisi rikkonut sosiaalista normia ja vaikuttaisi merkittävästi siihen, miten muut näkevät meidät.
Mitä jos kaatuminen suorastaan hävettää?
– Toisinaan meidän voi olla ihan hyvä vähän hävetä. Mutta jos ulkoisesti vähäpätöisemmätkin asiat, kuten kaatuminen, saavat tuntemaan voimakasta häpeää, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan asiaa. Herkkyys kokea häpeää voi liittyä esimerkiksi liian jäykkään ja kovaan vaatimustasoon.
Myös itsetunnon ongelmat altistavat tuntemaan herkemmin häpeää.
– Silloin on ankarampi itselleen, eikä kaatuminen välttämättä mahdu siihen kuvaan itsestä, minkä haluaa muille esittää. Esimerkiksi asianmukainen turhautuminen huonosti hiekoitetusta jalkakäytävästä voi kääntyäkin vihaisuudeksi itseä kohtaan, Isosävi kuvailee.
Onko häpeä kulttuurisidonnaista?
– Häpeä on sosiaalisesti opittu tunne. Kulttuuri voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mistä asioista ja kuinka herkästi häpeää koetaan. Esimerkiksi meillä Suomessa on paljon sanomattomia sääntöjä: emme anna suoraa palautetta, vaan kyräilemme, jos joku etuilee jonossa. Tällainen kulttuuri voi olla omiaan eristämään yksilön ja tukahduttamaan tunteiden käsittelyä. Eristyksissä voi olla vaikeampi saada kokemuksia siitä, että oma toiminta on ihan ok ja hyväksyttävää. Tällöin riski jäädä kiinni esimerkiksi häpeään voi olla suurempi.
Miten haitallisesta häpeän tunteesta voisi päästä eroon?
– Häpeä on hyvin haastava tunne työstettäväksi. Luonteensa omaisesti se kääntää meidät pois sosiaalisista kontakteista. Häpeän työstäminen kuitenkin edellyttää useimmiten positiivisia sosiaalisia kokemuksia: sellaisia, joissa tulee hyväksytyksi ja jotka kumoavat aiemmat häpeänsävytteiset käsitykset itsestä ja omasta toiminnasta. Vaikean häpeän työstäminen onkin usein mielekkäintä aloittaa esimerkiksi psykoterapiasta. Toisinaan esimerkiksi itsemyötätuntoharjoitukset voivat aloittaa muutoksen, Matti Isosävi kertoo.
Ei sattunut! Jos näet jonkun kaatuvan pahasti, toimi näin
– Joskus käy niin, ettei ihminen käsitä omaa tilaansa tapaturmassa. Tällöin ihminen vakuuttelee, ettei sattunut, shokin vuoksi. Jos siis näet ihmisen kaatuvan hyvin pahasti, muista, ettei tämä ole välttämättä paras henkilö arvioimaan omaa kuntoaan. Tällöin kannattaa harkita avun tai neuvon soittamista.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.
Fysioterapeutin 6+1 vinkkiä fyysisen kunnon ylläpitämiseen yli 60-vuotiaana
Vuodet tuovat mukanaan muutoksia kehoon, mutta kunnosta huolehtiminen kannattaa kaiken ikäisenä. Liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti Heidi Haimi, jakaa parhaat vinkkinsä hyvän olon arkirutiineihin, joilla ylläpidät lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta – ja myös mielen hyvinvointia.
”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa
Mitä yksityisessä sairaalassa tapahtuu ja kenen käsissä siellä ollaan? Seurasimme päivää yhdessä Terveystalon monista sairaaloista.
Oletko hurahtanut hiihtoon? Näillä fysioterapeutin neuvoilla tuet treeniäsi oikein
Terveystalon fysioterapeutti Jukka Salo on kiertänyt 12 vuotta Suomen hiihtomaajoukkueen kanssa maailmalla. Nyt hän kertoo neuvonsa, joilla kuntohiihtäjä saa treenistään enemmän irti ja pitää itsensä hyvässä hiihtokunnossa.
Vaivaako selkäkipu työpäivän aikana? Fysioterapeutti neuvoo 3 keinoa pitää selkä kunnossa
Selkäkipu on monelle istumatyöläiselle tuttu vaiva. Terveystalon fysioterapeutti Jouni Peltola kertoo kolme tärkeintä neuvoa, joilla voit vaikuttaa arjessasi selän hyvinvointiin.
Olkanivel on herkkä rasitukselle
Olkanivelen kipu kannattaa ottaa tosissaan, varsinkin jos tekee fyysistä työtä tai harrastaa mailapelejä. Toimistotyöläisellä olkapään vihoittelu johtuu yleensä hartialihasten kireydestä, mikä on eri asia kuin olkapäähän kohdistuva työperäinen rasitus, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ilkka Sinisaari Terveystalosta.