Mistä alaselkäkipuni johtuu ja miten sitä voi hoitaa? 7 kysymystä alaselkäkivusta

Alaselkäkivut ovat selkärangan vaivoista yleisimpiä: noin 40 % naisista ja 35 % miehistä on kokenut alaselkäkipua viimeisen kuukauden aikana. Valtaosa selkäkivuista paranee kotikonstein, mutta osa vaatii pikaista lääkärin arviota. Kysymyksiin alaselkäkivusta vastaa fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen Tuki-ja liikuntaelinten erikoisyksiköstämme.

Mistä alaselkäkipu yleensä johtuu?

Yleisimmät alaselkäkivun syyt ovat toiminnallisia eli epäspesifejä: ne siis juontuvat siitä, miten selkä ja sen rakenteet jaksavat toimia ja kuinka kipua aistivat selän rakenteet kuormittuvat. Liiallinen kuormitus esim. yksitoikkoisissa asennoissa tai heikkous selän rakenteissa voi aiheuttaa kipua. Esimerkiksi noidannuoli voi olla epäspesifi alaselkäkipu.

Jos kipu on pitkäaikaista, voi syy löytyä kipua aistivan järjestelmän toiminnan muuttumisesta ja herkistymisestä. Kipua tuntuu, vaikka selän rakenteissa ei olisikaan mitään vialla. Noin 10 % selkäkivuista kroonistuu eli kestää yli 3 kuukautta, jolloin kipua aistivan järjestelmän häiriöiden osuus kipua ylläpitävänä tekijänä korostuu.

Voiko alaselkäkipu olla merkki jostakin vakavammasta sairaudesta?

Alaselän alueella tuntuva kipu on hyvin harvoin merkki mistään vakavasta sairaudesta:

  • 90 % alaselkävaivoista on toiminnallisia eli epäspesifejä selkäkipuja.
  • 10 % luokitellaan alaselkäoireiksi, jotka johtuvat hermojuuren ärtymisestä ja aiheuttavat säteilykipua myös alaraajaan ja
  • vain muutamassa prosentissa kyse on spesifistä syystä, joka voi liittyä tulehduksellisiin reumattisiin sairauksiin, murtumiin tai pahanlaatuisin syihin.

Milloin tulisi hakeutua lääkärille alaselkäkivun vuoksi?

Hyvälaatuiset selkäkivut ovat muutamassa viikossa ohimeneviä, mutta usein uusiutuvia vaivoja. Ne saattavat pahentua tietyissä tilanteissa, esimerkiksi istuessa, kumarrellessa tai liikkuessa. Vaikka kipua helpottaa usein asennon vaihto ja tavanomaiset kipulääkkeet, voi olla hyvä hakeutua kuitenkin fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttiset toimet, harjoitteet ja ohjeet helpottavat kipua ja auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä ehkäisevät kipujen uusiutumista.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos alaselkäkipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi tai lepoa häiritseväksi kivuksi, johon ei auta tavanomainen särkylääke tai fysioterapeutin antamat harjoitteet.

Välitöntä lääkärin arviota vaatii myös alaselkäkipu, johon liittyy tahatonta laihtumista tai kuumeilua, virtsaamisen- tai ulostamisen ongelmaa tai se muuttuu – esimerkiksi alkaa säteillyä alaraajoihin ja aihettaa raajojen lihasheikkoutta.

Miten alaselkäkipua hoidetaan?

Selkäkipua hoidetaan lääkärien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla. Esimerkiksi Terveystalossa alaselkäkivun hoitoa ohjaa Käypä hoito -suositukseen ja tutkimusnäyttöön perustuva alaselkäkivun hoitopolku.

Hoitopolun ensimmäinen askel on ammattilaisen, lääkärin tai fysioterapeutin arvio selkäkivun luonteesta. Jos kipu on toiminnallista, suositellaan hoidoksi fysioterapeutin ohjausta. Tämän lisäksi lääkäri ja fysioterapeutti suunnittelevat aina yksilöllisesti muun tarvittavan hoidon ja asiakas saa Terveystalo-sovellukseen itsehoito-ohjeita, tietoa selkäkivusta sekä ajanvarausmuistutuksia.

Harjoittelun ja fysioterapeutin ohjauksen lisäksi hoito voi sisältää myös lääkehoitoa ja psykologista tukea. Sairauslomaa ei yleensä suositella, sillä yksi selkäkivun hoitokeinoista on aktiivinen liikkuminen ja levon välttäminen.

Miten voin hoitaa ja ennaltaehkäistä itse alaselkäkipua?

Alaselkäkipua voi hoitaa itse tavanomaisilla kipulääkkeillä, kevyellä liikunnalla ja liikuskelulla. Jos jokin tekeminen tuntuu hyvin kivuliaalta, kannattaa tekemistä tauottaa hakeutumalla hetkeksi kipua helpottavaan asentoon. Fysioterapeutilta saa hyviä neuvoja ja käytännön ohjeita kuormitusta keventäviin asentoihin.

Selkäkipua voi ennaltaehkäistä muun muassa säännöllisellä liikunnalla ja erityisesti keskivartalolihasten vahvistamisella. Selän terveydestä huolehtiminen ja monipuolinen harjoittelu, on sitä tärkeämpää mitä enemmän selkä päivittäin kuormittuu.

Saako kipeällä selällä liikkua?

Jos kyseessä on tavanomainen toiminnallinen alaselkäkipu, liikkeellä kannattaa olla selkäkivusta huolimatta. Liikkuminen on siis suotavaa ja turvallista, vaikka kipua tuntuisikin. Liikkuminen usein vähentää kivun kestoa.

Mitkä tekijät altistavat alaselkäkivulle?

Aiemmat kipujaksot ovat ennusmerkkejä seuraaville: jos selkä on ollut kipeä aiemmin, on sen uudelleen kipeytyminen todennäköistä. Ylipaino lisää välilevyongelmien esiintyvyyttä ja vaikeiden kipuongelmien esiintyvyyttä. Myös tupakoinnilla on selvä yhteys selkäkipujen esiintyvyyteen.

Fyysisiä riskitekijöitä ovat nostamista vaativat tehtävät, hankalat työasennot ja tärinä. Stressillä, ahdistuneisuudella, masennusoireilla ja heikolla työtyytyväisyydellä on myös yhteys kivun kokemiseen ja työkyvyn riskin kehittymiseen.

Viimeisimmät artikkelit

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä ymmärtää seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden erityispiirteet, jotta kaikille potilaille voitaisiin tarjota mahdollisimman turvallisia kohtaamisia. Artikkeli

Psykopodiaa: Miten tarjota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille turvallisia kohtaamisia terveydenhuollossa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Tämä lisää vähemmistöstressiä ja voi estää pahimmillaan hoitoon hakeutumisen. Miten onnistunut kohtaaminen voidaan saavuttaa?

Ennalta viisas valmistautuu mökkeilyyn, veneilyyn tai matkaan hyvissä ajoin. Artikkeli

Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista

Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.

Artikkeli

Neljä tapaa hoitaa kuorsausta

Kuorsaaminen on yöllistä suuhengitystä, joka voi olla niin äänekästä, että se pitää hereillä kanssanukkujat ja toisinaan jopa nukkujan itsensä. Kuorsaus johtuu siitä, että kuorsaajan nielun pehmeät rakenteet, kuten suulaki värähtelevät hengityksen ilmavirtauksen mukana. Työterveyslääkäri Joona Jokela kertoo, miten hoidat kuorsausta kotona ja ammattilaisen kanssa.

Yleisin Long covid -oireyhtymän oire on väsymys ja uupumus Artikkeli

Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen

Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.

Artikkeli

Luulitko ettei kukaan työpaikallasi koe vähemmistöstressiä – vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin

Yhdenvertaisuutta juhlistavan Pride-tapahtuman teema tänä vuonna on Kohtaamisia. Teema korostaa Pride-tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näillä kohtaamisilla. Työpaikalla kohtaamisia syntyy runsaasti ja on esihenkilöiden vastuulla rakentaa kulttuuria, jossa nämä kohtaamiset ovat yhdenvertaisia eivätkä syrji ketään. Terveystalon työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola on koonnut vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin.

Emil Heinäaho istuu työpöydän ääressä, katsoo kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Miksi nuoren lääkärin kannattaisi suorittaa Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso? – Ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo

Terveyskeskustyö on erittäin vaativaa lääkärintyötä, ja moni lääkäri pohtiikin, onko heti valmistumisen jälkeen valmis terveyskeskuslääkärinä työskentelyyn. Vastauksena tähän pohdintaan on syntynyt lääkäriltä lääkärille suunniteltu Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso. Jakson ideoinut ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo koulutuksen vastaavan aitoon tarpeeseen ja nuorten lääkärien toiveisiin. Nyt hän avaa, millaisia mahdollisuuksia nuori lääkäri koulutusjakson kautta saa, ja kertoo, mitä hän olisi itse nuorena lääkärinä työnsä tueksi kaivannut.