Mistä alaselkäkipuni johtuu ja miten sitä voi hoitaa? 7 kysymystä alaselkäkivusta

Alaselkäkivut ovat selkärangan vaivoista yleisimpiä: noin 40 % naisista ja 35 % miehistä on kokenut alaselkäkipua viimeisen kuukauden aikana. Valtaosa selkäkivuista paranee kotikonstein, mutta osa vaatii pikaista lääkärin arviota. Kysymyksiin alaselkäkivusta vastaa fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen Tuki-ja liikuntaelinten erikoisyksiköstämme.

Mistä alaselkäkipu yleensä johtuu?

Yleisimmät alaselkäkivun syyt ovat toiminnallisia eli epäspesifejä: ne siis juontuvat siitä, miten selkä ja sen rakenteet jaksavat toimia ja kuinka kipua aistivat selän rakenteet kuormittuvat. Liiallinen kuormitus esim. yksitoikkoisissa asennoissa tai heikkous selän rakenteissa voi aiheuttaa kipua. Esimerkiksi noidannuoli voi olla epäspesifi alaselkäkipu.

Jos kipu on pitkäaikaista, voi syy löytyä kipua aistivan järjestelmän toiminnan muuttumisesta ja herkistymisestä. Kipua tuntuu, vaikka selän rakenteissa ei olisikaan mitään vialla. Noin 10 % selkäkivuista kroonistuu eli kestää yli 3 kuukautta, jolloin kipua aistivan järjestelmän häiriöiden osuus kipua ylläpitävänä tekijänä korostuu.

Voiko alaselkäkipu olla merkki jostakin vakavammasta sairaudesta?

Alaselän alueella tuntuva kipu on hyvin harvoin merkki mistään vakavasta sairaudesta:

  • 90 % alaselkävaivoista on toiminnallisia eli epäspesifejä selkäkipuja.
  • 10 % luokitellaan alaselkäoireiksi, jotka johtuvat hermojuuren ärtymisestä ja aiheuttavat säteilykipua myös alaraajaan ja
  • vain muutamassa prosentissa kyse on spesifistä syystä, joka voi liittyä tulehduksellisiin reumattisiin sairauksiin, murtumiin tai pahanlaatuisin syihin.

Milloin tulisi hakeutua lääkärille alaselkäkivun vuoksi?

Hyvälaatuiset selkäkivut ovat muutamassa viikossa ohimeneviä, mutta usein uusiutuvia vaivoja. Ne saattavat pahentua tietyissä tilanteissa, esimerkiksi istuessa, kumarrellessa tai liikkuessa. Vaikka kipua helpottaa usein asennon vaihto ja tavanomaiset kipulääkkeet, voi olla hyvä hakeutua kuitenkin fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttiset toimet, harjoitteet ja ohjeet helpottavat kipua ja auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä ehkäisevät kipujen uusiutumista.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos alaselkäkipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi tai lepoa häiritseväksi kivuksi, johon ei auta tavanomainen särkylääke tai fysioterapeutin antamat harjoitteet.

Välitöntä lääkärin arviota vaatii myös alaselkäkipu, johon liittyy tahatonta laihtumista tai kuumeilua, virtsaamisen- tai ulostamisen ongelmaa tai se muuttuu – esimerkiksi alkaa säteillyä alaraajoihin ja aihettaa raajojen lihasheikkoutta.

Miten alaselkäkipua hoidetaan?

Selkäkipua hoidetaan lääkärien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla. Esimerkiksi Terveystalossa alaselkäkivun hoitoa ohjaa Käypä hoito -suositukseen ja tutkimusnäyttöön perustuva alaselkäkivun hoitopolku.

Hoitopolun ensimmäinen askel on ammattilaisen, lääkärin tai fysioterapeutin arvio selkäkivun luonteesta. Jos kipu on toiminnallista, suositellaan hoidoksi fysioterapeutin ohjausta. Tämän lisäksi lääkäri ja fysioterapeutti suunnittelevat aina yksilöllisesti muun tarvittavan hoidon ja asiakas saa Terveystalo-sovellukseen itsehoito-ohjeita, tietoa selkäkivusta sekä ajanvarausmuistutuksia.

Harjoittelun ja fysioterapeutin ohjauksen lisäksi hoito voi sisältää myös lääkehoitoa ja psykologista tukea. Sairauslomaa ei yleensä suositella, sillä yksi selkäkivun hoitokeinoista on aktiivinen liikkuminen ja levon välttäminen.

Miten voin hoitaa ja ennaltaehkäistä itse alaselkäkipua?

Alaselkäkipua voi hoitaa itse tavanomaisilla kipulääkkeillä, kevyellä liikunnalla ja liikuskelulla. Jos jokin tekeminen tuntuu hyvin kivuliaalta, kannattaa tekemistä tauottaa hakeutumalla hetkeksi kipua helpottavaan asentoon. Fysioterapeutilta saa hyviä neuvoja ja käytännön ohjeita kuormitusta keventäviin asentoihin.

Selkäkipua voi ennaltaehkäistä muun muassa säännöllisellä liikunnalla ja erityisesti keskivartalolihasten vahvistamisella. Selän terveydestä huolehtiminen ja monipuolinen harjoittelu, on sitä tärkeämpää mitä enemmän selkä päivittäin kuormittuu.

Saako kipeällä selällä liikkua?

Jos kyseessä on tavanomainen toiminnallinen alaselkäkipu, liikkeellä kannattaa olla selkäkivusta huolimatta. Liikkuminen on siis suotavaa ja turvallista, vaikka kipua tuntuisikin. Liikkuminen usein vähentää kivun kestoa.

Mitkä tekijät altistavat alaselkäkivulle?

Aiemmat kipujaksot ovat ennusmerkkejä seuraaville: jos selkä on ollut kipeä aiemmin, on sen uudelleen kipeytyminen todennäköistä. Ylipaino lisää välilevyongelmien esiintyvyyttä ja vaikeiden kipuongelmien esiintyvyyttä. Myös tupakoinnilla on selvä yhteys selkäkipujen esiintyvyyteen.

Fyysisiä riskitekijöitä ovat nostamista vaativat tehtävät, hankalat työasennot ja tärinä. Stressillä, ahdistuneisuudella, masennusoireilla ja heikolla työtyytyväisyydellä on myös yhteys kivun kokemiseen ja työkyvyn riskin kehittymiseen.

Uusimmat artikkelit

Lääkäri tutkii miehen jalkaa tapaturmapäivystyksessä Artikkeli

Nyrjähdykset, murtumat ja mustelmat: näillä ohjeilla voit välttyä liukastumisen aiheuttamilta vammoilta

Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat talvikuukausina arkipäivää, kun kadut jäätyvät luistinkentäksi. Tasapainoa ja reaktiokykyä kannattaa treenata, jotta välttyy kaatumisen vammoilta.

Nainen lenkkeilee iloisena lumihangessa Artikkeli

Ajattelutavat ovat ratkaisevia elämäntapamuutoksessa: näin voit työstää ajattelumallejasi

Ravitsemusterapeutti Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan elämäntapamuutoksissa onnistuu, kun haitalliset ajattelutavat muuttuvat. Omia ajattelumalleja voi lähteä työstämään hyvien kysymysten kautta.

Stressaantunut nainen juo viiniä Artikkeli

Loma loppui, jäikö korkki auki?

Tuopin tai pullon pohja tulee loman aikana joillekin varsin tutuksi osana rentoutumista. Asiantuntija kertoo, mitä mielelle ja keholle tapahtuu, kun korkin laittaa tiukemmalle tai kokonaan kiinni.

5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista. Artikkeli

5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista

Unilääke on oiva apu kriiseissä, mutta niiden käyttöön liittyy myös riskejä. Lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta kertoo, mitä haittaa unilääkkeistä on ja milloin pitää huolestua.

Artikkeli

Miten varmistan, etten laihdu liikaa, kun syön kasvisruokavalion mukaisesti?

Lue ravitsemusterapeutti Katariina Lallukan vastaukset Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kasvisruokavaliosta.

Artikkeli

Totta vai tarua: Onko painoindeksi vanhentunut terveyden mittari?

Pitäisikö painoindeksi heittää hyvinvoinnin mittarina romukoppaan? Ravitsemusterapeutti Sirpa Soini vastaa.