Mistä alaselkäkipuni johtuu ja miten sitä voi hoitaa? 7 kysymystä alaselkäkivusta
Alaselkäkivut ovat selkärangan vaivoista yleisimpiä: noin 40 % naisista ja 35 % miehistä on kokenut alaselkäkipua viimeisen kuukauden aikana. Valtaosa selkäkivuista paranee kotikonstein, mutta osa vaatii pikaista lääkärin arviota. Kysymyksiin alaselkäkivusta vastaa fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen Tuki-ja liikuntaelinten erikoisyksiköstämme.
Mistä alaselkäkipu yleensä johtuu?
Yleisimmät alaselkäkivun syyt ovat toiminnallisia eli epäspesifejä: ne siis juontuvat siitä, miten selkä ja sen rakenteet jaksavat toimia ja kuinka kipua aistivat selän rakenteet kuormittuvat. Liiallinen kuormitus esim. yksitoikkoisissa asennoissa tai heikkous selän rakenteissa voi aiheuttaa kipua. Esimerkiksi noidannuoli voi olla epäspesifi alaselkäkipu.
Jos kipu on pitkäaikaista, voi syy löytyä kipua aistivan järjestelmän toiminnan muuttumisesta ja herkistymisestä. Kipua tuntuu, vaikka selän rakenteissa ei olisikaan mitään vialla. Noin 10 % selkäkivuista kroonistuu eli kestää yli 3 kuukautta, jolloin kipua aistivan järjestelmän häiriöiden osuus kipua ylläpitävänä tekijänä korostuu.
Voiko alaselkäkipu olla merkki jostakin vakavammasta sairaudesta?
Alaselän alueella tuntuva kipu on hyvin harvoin merkki mistään vakavasta sairaudesta:
- 90 % alaselkävaivoista on toiminnallisia eli epäspesifejä selkäkipuja.
- 10 % luokitellaan alaselkäoireiksi, jotka johtuvat hermojuuren ärtymisestä ja aiheuttavat säteilykipua myös alaraajaan ja
- vain muutamassa prosentissa kyse on spesifistä syystä, joka voi liittyä tulehduksellisiin reumattisiin sairauksiin, murtumiin tai pahanlaatuisin syihin.
Milloin tulisi hakeutua lääkärille alaselkäkivun vuoksi?
Hyvälaatuiset selkäkivut ovat muutamassa viikossa ohimeneviä, mutta usein uusiutuvia vaivoja. Ne saattavat pahentua tietyissä tilanteissa, esimerkiksi istuessa, kumarrellessa tai liikkuessa. Vaikka kipua helpottaa usein asennon vaihto ja tavanomaiset kipulääkkeet, voi olla hyvä hakeutua kuitenkin fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttiset toimet, harjoitteet ja ohjeet helpottavat kipua ja auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä ehkäisevät kipujen uusiutumista.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos alaselkäkipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi tai lepoa häiritseväksi kivuksi, johon ei auta tavanomainen särkylääke tai fysioterapeutin antamat harjoitteet.
Välitöntä lääkärin arviota vaatii myös alaselkäkipu, johon liittyy tahatonta laihtumista tai kuumeilua, virtsaamisen- tai ulostamisen ongelmaa tai se muuttuu – esimerkiksi alkaa säteillyä alaraajoihin ja aihettaa raajojen lihasheikkoutta.
Miten alaselkäkipua hoidetaan?
Selkäkipua hoidetaan lääkärien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla. Esimerkiksi Terveystalossa alaselkäkivun hoitoa ohjaa Käypä hoito -suositukseen ja tutkimusnäyttöön perustuva alaselkäkivun hoitopolku.
Hoitopolun ensimmäinen askel on ammattilaisen, lääkärin tai fysioterapeutin arvio selkäkivun luonteesta. Jos kipu on toiminnallista, suositellaan hoidoksi fysioterapeutin ohjausta. Tämän lisäksi lääkäri ja fysioterapeutti suunnittelevat aina yksilöllisesti muun tarvittavan hoidon ja asiakas saa Terveystalo-sovellukseen itsehoito-ohjeita, tietoa selkäkivusta sekä ajanvarausmuistutuksia.
Harjoittelun ja fysioterapeutin ohjauksen lisäksi hoito voi sisältää myös lääkehoitoa ja psykologista tukea. Sairauslomaa ei yleensä suositella, sillä yksi selkäkivun hoitokeinoista on aktiivinen liikkuminen ja levon välttäminen.
Miten voin hoitaa ja ennaltaehkäistä itse alaselkäkipua?
Alaselkäkipua voi hoitaa itse tavanomaisilla kipulääkkeillä, kevyellä liikunnalla ja liikuskelulla. Jos jokin tekeminen tuntuu hyvin kivuliaalta, kannattaa tekemistä tauottaa hakeutumalla hetkeksi kipua helpottavaan asentoon. Fysioterapeutilta saa hyviä neuvoja ja käytännön ohjeita kuormitusta keventäviin asentoihin.
Selkäkipua voi ennaltaehkäistä muun muassa säännöllisellä liikunnalla ja erityisesti keskivartalolihasten vahvistamisella. Selän terveydestä huolehtiminen ja monipuolinen harjoittelu, on sitä tärkeämpää mitä enemmän selkä päivittäin kuormittuu.
Saako kipeällä selällä liikkua?
Jos kyseessä on tavanomainen toiminnallinen alaselkäkipu, liikkeellä kannattaa olla selkäkivusta huolimatta. Liikkuminen on siis suotavaa ja turvallista, vaikka kipua tuntuisikin. Liikkuminen usein vähentää kivun kestoa.
Mitkä tekijät altistavat alaselkäkivulle?
Aiemmat kipujaksot ovat ennusmerkkejä seuraaville: jos selkä on ollut kipeä aiemmin, on sen uudelleen kipeytyminen todennäköistä. Ylipaino lisää välilevyongelmien esiintyvyyttä ja vaikeiden kipuongelmien esiintyvyyttä. Myös tupakoinnilla on selvä yhteys selkäkipujen esiintyvyyteen.
Fyysisiä riskitekijöitä ovat nostamista vaativat tehtävät, hankalat työasennot ja tärinä. Stressillä, ahdistuneisuudella, masennusoireilla ja heikolla työtyytyväisyydellä on myös yhteys kivun kokemiseen ja työkyvyn riskin kehittymiseen.
Uusimmat artikkelit
Ravitsemusterapeutti neuvoo herkuttelemaan jokainen päivä: jouluähky voi kertoa vääristyneestä ruokasuhteesta
Jouluun tai muihin erityishetkiin liittyvä ahmiminen ja sen jälkeinen tarve laihdutuskuureihin voivat olla epäterveen ruokasuhteen merkkejä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Mari Aalto kannustaa sallivaan syömiseen vuoden jokaisena päivänä.
Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?
Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.
Mistä voi johtua, että lapseni kuorsaa?
Lastenneurologian erikoislääkäri Pekka Nokelainen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten uniongelmista.
Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen
Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.