Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa

Kaihin yleisyyttä kuvastaa hyvin vuosittainen kaihileikkausten määrä – Suomessa tehdään joka vuosi yli 50 000 kaihileikkausta. Kaihi onkin yksi yleisimmistä silmien luonnolliseen ikääntymiseen liittyvistä silmäsairauksista. ”Reilulla kolmasosalla yli 65-vuotta täyttäneistä on vähintään toisessa silmässä todettavissa kaihi, eli mistään ihan harvinaisesta asiasta ei ole kyse”, muistuttaa optikko Tuija Tast. Yli 85-vuotiailla näköä haittaavaa kaihimuutosta tavataan jo yli 70 %:lla. 
 
Kaihilla tarkoitetaan silmän mykiön eli linssin samentumista, mikä on normaali ikään liittyvä ilmiö. Mykiö koostuu vedestä ja proteiineista, ja ikääntymisen myötä lisääntyvä proteiini alkaa vähitellen kasautumaan, aiheuttaen linssin – ja täten myös näön – sumenemista.

Lue myös: Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet

Kaihin oireet etenevät yksilöllisesti

Kaihin ensioireet kehittyvät useimmiten vähitellen ja huomaamatta, mutta etenemisnopeus on yksilöllistä. Siinä missä toisella kaihi voi edetä kuukausissa häiritseväksi, voi toisella kestää vuosikausia. Myös samalla henkilöllä kaihi voi kehittyä eri tahdissa silmän mukaan. 
 
”Kaihin ensimmäiset oireet ilmenevät varsin arkisissa asioissa. Lähinäkö vaikeutuu ja lukemiseen tarvitaan paljon enemmän valoa kuin aikaisemmin. Hämärä- ja pimeänäkö heikentyvät ja häikäistyminen on aiempaa herkempää, mikä tietenkin on erityisen hankalaa autoillessa”, Tast listaa.  
 
Kaihi muuttaa silmän taittovoimaa, jolloin moni hakeutuu näöntarkastukseen silmälaseja uusimaan. Kaihille on kuitenkin tavallista, että uusista silmälaseista ei ole kauaa iloa – jos ollenkaan. 
 
 ”Kaihissa on se ongelma, että vaikka laittaisi kuinka oikeanlaiset voimakkuudet, niin laseilla ei enää saavuteta samanlaista näöntarkkuutta kuin aikaisemmin”, Tast kertoo. 
 
Myös kontrastinäkö eli asioiden erottaminen taustastaan sekä värien havaitseminen heikentyvät kaihin kehittyessä. ”Kaihilla on taipumusta muuttaa kaikki kauniin ruskeaksi”, Tast naurahtaa. ”Nämä ovat tietysti muutoksia, jotka tulevat vähitellen. Usein asiakkaat huomaavat vasta kaihileikkauksen jälkeen, että esimerkiksi sinisen sävyt ovatkin huomattavasti heleämpiä kuin pitkään aikaan.” 

Kaihin ei kannata antaa rajoittaa arkea

Jos epäilee itsellään kaihin oireita tai näkökyvyssä on muita mieltä painavia muutoksia, on hyvä hakeutua asiantuntijan puheille. Silmälääkäri diagnosoi kaihin kivuttomalla biomikroskooppitutkimuksella ja sulkee samalla pois muut näköä alentavat sairaudet, kuten glaukooman. Kaihin ainoa hoitomuoto on leikkaus, joskaan kaikilla kaihi ei etene leikkausta vaativaksi. 

Kypsyessään kaihilla voi olla varsin merkittävä vaikutus näkökykyyn ja arjessa pärjäämiseen. Jo kauan ennen mahdollisia vaaratilanteita aiheuttavaa näön alenemaa, voi kaihi hankaloittaa arkisia askareita ja kaventaa elinpiiriä. 
 
”Yleensä sanon asiakkailleni, että jos näkö aiheuttaa haittaa päivittäisissä toimissa, on syytä ruveta harkitsemaan leikkausta”, linjaa Tast. ”Kun vaivaa esiintyy päivittäin ja huomaa että joutuu suunnittelemaan elämäänsä esimerkiksi päivänvalon mukaan, koska ajaminen hämärässä ja pimeässä on jo epävarmaa tai mikään valo ei tunnu riittävän lukemiseen.” 
 
Kaihia on ennen ohjeistettu kypsyttämään, eli kaihin on annettu edetä ennen leikkausta. Nyky-ymmärryksen mukaan tästä ei kuitenkaan ole hyötyä, vaan siitä voi olla jopa haittaa. Kaihi kannattaakin leikata jo ennen kuin se alkaa vaikuttaa näkökykyä ja elämänlaatua alentavasti. 
 
”Oikein kypsäksi päässyt kaihi kasvattaa leikkauksen aikaisten komplikaatioiden riskiä ja myös toipuminen on usein hitaampaa”, Tast huomauttaa. ”Kypsä kaihi on kuin rullaverho siinä silmän päällä. Mitä huonompi näkö, niin sitä helpommin tulee myös kompurointeja ja sitä kautta esimerkiksi lonkkamurtumia. Jonkun verran on tutkimusta myös siitä, että jopa muistisairauden puhkeamista voidaan kaihileikkauksella siirtää – ei tarvitse huonon näön takia jäädä kotiin itsekseen vaan pystyy jatkamaan aktiivista, normaalia elämää.” 

 Lue lisää kaihileikkauksesta