Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?

Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.

Kun unen määrä jää pienemmäksi, mitä tarvitset ollaksesi virkeä, puhutaan univajeesta. Univajeen taustalla voi olla myös unen määrän sijaan heikentynyt unen laatu esimerkiksi hoitamattoman uniapnean vuoksi.

−  Kaikki me nukumme välillä huonosti tai liian vähän, ja se on täysin normaalia. Univaje korjaantuu, kun saa taas nukuttua paremmin ja pidempään. Tilapäinen unettomuus kuuluu siis tavanomaiseen elämään, Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson muistuttaa. 

Tällaisiin terveydellisiin ongelmiin pitkittynyt univaje voi johtaa

Uni on ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille niin tärkeää, että pitkittynyt univaje voi johtaa terveysongelmiin. Jansson muistuttaa, että univaje on usein kuitenkin vain yksi riskitekijä muiden joukossa. 

− Univajeesta kärsiminen ei tarkoita sitä, että automaattisesti sairastuisi siihen liitettyihin sairauksiin.

Pitkittynyt univaje on liitetty esimerkiksi seuraaviin sairauksiin ja oireisiin:

  • Univaje vaikuttaa negatiivisesti muistiin, oppimiseen, keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Univajeesta kärsivä voi tuntea niin kutsuttua aivosumua.
  • Pitkittynyt univaje heikentää vastustuskykyä, eli ihminen voi sairastua herkemmin esimerkiksi flunssaan.
  • Univajeesta kärsivän ihmisen pinna on kiristynyt, mieliala on matalampi ja hän stressaantuu sekä ahdistuu herkemmin.
  • Pitkittynyt univaje kasvattaa riskiä joutua onnettomuuksiin esimerkiksi autolla ajaessa.
  • Univajeessa terveellisten ja unen kannalta tärkeiden elintapojen, kuten liikunnan ja terveellisen syömisen, noudattaminen on vaikeampaa. Tämä taas tyypillisesti lisää entisestään univajetta sekä vaikeuttaa painonhallintaa.
  • Pitkään jatkunut univaje on myös riskitekijä muun muassa diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille sekä muistisairauksille

Univaje on Suomessa yleinen ongelma – milloin univajeeseen pitäisi hakea apua?

Suomessa arviolta 10–20 prosenttia aikuisväestöstä kärsii merkittävästä, noin kahden tunnin univajeesta.

− Esimerkiksi THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä ja naisista noin viidesosa koki nukkuvansa riittämättömästi, mikä tarkoittaa väestötasolla arviolta noin 900 000 riittämättömästi nukkuvaa. Yleisintä se on 40–54-vuotiailla, joista miehistä lähes kolmasosa ja naisista melkein neljäsosa koki nukkuvansa riittämättömästi, Jansson kertoo.

Jos toistuvasti käy niin, että et aamulla herätessäsi tunne itseäsi virkeäksi ja kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

− Vastaanotolla selvitetään yhdessä univajeen syyt ja mahdolliset hoitokeinot. Usein univaje liittyy elintapoihin ja elämänrytmiin, mutta taustalla voi olla myös erilaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, Jansson päättää.

Pitkittyneestä univajeesta puhutaan tyypillisesti silloin, kun univaje jatkuu viikkoja tai jopa kuukausia.

−  Univaje ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan enemmänkin oire tai seuraus, joka voi johtua monista eri syistä. Tarkkaa määritelmää siis sille, koska univaje on pitkittynyttä, ei ole, Jansson tarkentaa. 

 

Asiantuntija
Miia Jansson
Miia Jansson

Yleislääketieteen erikoislääkäri

Minulla on laaja ja monipuolinen kokemus lääkärin työstä. Valmistuin Tampereen Yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 2003 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2013. Säännöllisesti kouluttautumalla ylläpidän osaamistani ja perehdyn alan uusimpiin tutkimuksiin. Voit tulla vastaanotolleni kaikenlaisten terveydentilaasi, hyvinvointiisi liittyvien oireiden, huolten ja kysymysten kanssa juuri sellaisena kuin olet. Vastaanotolleni ovat tervetulleita kaikenikäiset ihmiset. Minulle on tärkeää perehtyä potilaani tilanteeseen kokonaisvaltaisesti, kiireettä ja kuunnellen. Olen perehtynyt unihäiriöiden, unettomuuden ja uniapnean tutkimiseen ja hoitoon. Olen kiinnostunut väsymyksen ja uupumuksen taustasyiden selvittämisestä/hoitamisesta. Hoidan mielelläni yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ja kansantauteja kuten tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä mielenterveysongelmat. Hoidon jatkuvuus ja laaja-alaisuus ovat minulle tärkeitä asioita työssäni.

Lue lisää aiheesta