Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?

Kun unen määrä jää pienemmäksi, mitä tarvitset ollaksesi virkeä, puhutaan univajeesta. Univajeen taustalla voi olla myös unen määrän sijaan heikentynyt unen laatu esimerkiksi hoitamattoman uniapnean vuoksi.

−  Kaikki me nukumme välillä huonosti tai liian vähän, ja se on täysin normaalia. Univaje korjaantuu, kun saa taas nukuttua paremmin ja pidempään. Tilapäinen unettomuus kuuluu siis tavanomaiseen elämään, Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson muistuttaa. 

Tällaisiin terveydellisiin ongelmiin pitkittynyt univaje voi johtaa

Uni on ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille niin tärkeää, että pitkittynyt univaje voi johtaa terveysongelmiin. Jansson muistuttaa, että univaje on usein kuitenkin vain yksi riskitekijä muiden joukossa. 

− Univajeesta kärsiminen ei tarkoita sitä, että automaattisesti sairastuisi siihen liitettyihin sairauksiin.

Pitkittynyt univaje on liitetty esimerkiksi seuraaviin sairauksiin ja oireisiin:

• Univaje vaikuttaa negatiivisesti muistiin, oppimiseen, keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Univajeesta kärsivä voi tuntea niin kutsuttua aivosumua.
• Pitkittynyt univaje heikentää vastustuskykyä, eli ihminen voi sairastua herkemmin esimerkiksi flunssaan.
• Univajeesta kärsivän ihmisen pinna on kiristynyt, mieliala on matalampi ja hän stressaantuu sekä ahdistuu herkemmin.
• Pitkittynyt univaje kasvattaa riskiä joutua onnettomuuksiin esimerkiksi autolla ajaessa.
• Univajeessa terveellisten ja unen kannalta tärkeiden elintapojen, kuten liikunnan ja terveellisen syömisen, noudattaminen on vaikeampaa. Tämä taas tyypillisesti lisää entisestään univajetta sekä vaikeuttaa painonhallintaa.
• Pitkään jatkunut univaje on myös riskitekijä muun muassa diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille sekä muistisairauksille. 

Univaje on Suomessa yleinen ongelma – milloin univajeeseen pitäisi hakea apua?

Suomessa arviolta 10–20 prosenttia aikuisväestöstä kärsii merkittävästä, noin kahden tunnin univajeesta.

− Esimerkiksi THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä ja naisista noin viidesosa koki nukkuvansa riittämättömästi, mikä tarkoittaa väestötasolla arviolta noin 900 000 riittämättömästi nukkuvaa. Yleisintä se on 40–54-vuotiailla, joista miehistä lähes kolmasosa ja naisista melkein neljäsosa koki nukkuvansa riittämättömästi, Jansson kertoo.

Jos toistuvasti käy niin, että et aamulla herätessäsi tunne itseäsi virkeäksi ja kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

− Vastaanotolla selvitetään yhdessä univajeen syyt ja mahdolliset hoitokeinot. Usein univaje liittyy elintapoihin ja elämänrytmiin, mutta taustalla voi olla myös erilaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, Jansson päättää.

Pitkittyneestä univajeesta puhutaan tyypillisesti silloin, kun univaje jatkuu viikkoja tai jopa kuukausia.

−  Univaje ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan enemmänkin oire tai seuraus, joka voi johtua monista eri syistä. Tarkkaa määritelmää siis sille, koska univaje on pitkittynyttä, ei ole, Jansson tarkentaa.