Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
Kun unen määrä jää pienemmäksi, mitä tarvitset ollaksesi virkeä, puhutaan univajeesta. Univajeen taustalla voi olla myös unen määrän sijaan heikentynyt unen laatu esimerkiksi hoitamattoman uniapnean vuoksi.
− Kaikki me nukumme välillä huonosti tai liian vähän, ja se on täysin normaalia. Univaje korjaantuu, kun saa taas nukuttua paremmin ja pidempään. Tilapäinen unettomuus kuuluu siis tavanomaiseen elämään, Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson muistuttaa.
Tällaisiin terveydellisiin ongelmiin pitkittynyt univaje voi johtaa
Uni on ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille niin tärkeää, että pitkittynyt univaje voi johtaa terveysongelmiin. Jansson muistuttaa, että univaje on usein kuitenkin vain yksi riskitekijä muiden joukossa.
− Univajeesta kärsiminen ei tarkoita sitä, että automaattisesti sairastuisi siihen liitettyihin sairauksiin.
Pitkittynyt univaje on liitetty esimerkiksi seuraaviin sairauksiin ja oireisiin:
- Univaje vaikuttaa negatiivisesti muistiin, oppimiseen, keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Univajeesta kärsivä voi tuntea niin kutsuttua aivosumua.
- Pitkittynyt univaje heikentää vastustuskykyä, eli ihminen voi sairastua herkemmin esimerkiksi flunssaan.
- Univajeesta kärsivän ihmisen pinna on kiristynyt, mieliala on matalampi ja hän stressaantuu sekä ahdistuu herkemmin.
- Pitkittynyt univaje kasvattaa riskiä joutua onnettomuuksiin esimerkiksi autolla ajaessa.
- Univajeessa terveellisten ja unen kannalta tärkeiden elintapojen, kuten liikunnan ja terveellisen syömisen, noudattaminen on vaikeampaa. Tämä taas tyypillisesti lisää entisestään univajetta sekä vaikeuttaa painonhallintaa.
- Pitkään jatkunut univaje on myös riskitekijä muun muassa diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille sekä muistisairauksille.
Univaje on Suomessa yleinen ongelma – milloin univajeeseen pitäisi hakea apua?
Suomessa arviolta 10–20 prosenttia aikuisväestöstä kärsii merkittävästä, noin kahden tunnin univajeesta.
− Esimerkiksi THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä ja naisista noin viidesosa koki nukkuvansa riittämättömästi, mikä tarkoittaa väestötasolla arviolta noin 900 000 riittämättömästi nukkuvaa. Yleisintä se on 40–54-vuotiailla, joista miehistä lähes kolmasosa ja naisista melkein neljäsosa koki nukkuvansa riittämättömästi, Jansson kertoo.
Jos toistuvasti käy niin, että et aamulla herätessäsi tunne itseäsi virkeäksi ja kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
− Vastaanotolla selvitetään yhdessä univajeen syyt ja mahdolliset hoitokeinot. Usein univaje liittyy elintapoihin ja elämänrytmiin, mutta taustalla voi olla myös erilaisia fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, Jansson päättää.
Pitkittyneestä univajeesta puhutaan tyypillisesti silloin, kun univaje jatkuu viikkoja tai jopa kuukausia.
− Univaje ei ole lääketieteellinen diagnoosi, vaan enemmänkin oire tai seuraus, joka voi johtua monista eri syistä. Tarkkaa määritelmää siis sille, koska univaje on pitkittynyttä, ei ole, Jansson tarkentaa.
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
"Voiko painoa laskemalla päästä eroon CPAP-laitteesta?"
Unilääkäri ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Marja Palomäki vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.
Miten eri unilääkkeet toimivat ja missä tilanteissa lääkehoito voi tulla tarpeen? Viisi faktaa unilääkkeistä
Terveystalon unettomuuden hoitoon perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Miia Jansson haluaa lohduttaa unettomuudesta kärsiviä ja muistuttaa, että apukeinoja on saatavilla. Jansson vastaa usein vastaanotolla nouseviin kysymyksiin unilääkkeiden käytöstä.
"Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa katkonaisia yöunia?"
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja vaihdevuosista.