Masennuksella on monet kasvot – voit sairastaa masennusta tietämättäsi
Kun elämässä saa paljon aikaan, mutta ei silti tunnu hyvältä – mikä oikein on vialla? Kyse voi olla niin kutsutusta korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta, josta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat.

Mielikuva lamaantuneesta, sängyn pohjalla makaavasta masentuneesta on vahva. Ihminen voi olla kuitenkin hyvin toimintakykyinen, vaikka taustalla on pitkäaikaista, lievää masentuneisuutta.
- Korkean toimintakyvyn masentuneisuus tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista, kuten väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Tämä niin kutsuttu ”high functioning” -masentuneisuus ei ole itsessään diagnoosi, mutta yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
Korkean toimintakyvyn masentuneisuuteen liittyy usein se, että asiat ovat näennäisesti hyvin: on perhettä, harrastuksia ja runsaastikin töitä.
- Elämästä suoriudutaan, koska ”niin kuuluu tehdä”, mutta asiat eivät tuokaan enää iloa. Mikään ei oikein tunnu miltään, mieli on synkkä ja olo uupunut. Oireet ovat usein lieviä ja vointi voi ajoittain olla hyvin tavallinen, kunnes masentuneisuus palaa. Oireilun pitkäkestoisuus voi lopulta alkaa vaikuttaa arjen toimintakykyyn.
Korkean toimintakyvyn masentuneisuus on erityisesti tunnollisten suorittajien tauti
Masennus itsessään on hyvin yleistä: noin 10-15 % ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen ja noin 5 % sairastaa vuosittain masennusta. Pitkään jatkuneen masentuneen olotilan huomaaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun henkilö on tunnollinen, itseään kohtaan vaativa ja tekevä.
- Yhteiskunnassamme on riskitekijöitä paljon: elämme tekemisen ja suoriutumisen kulttuurissa, jossa niin työelämä, vapaa-aika kuin perhe-elämäkin vaativat meiltä paljon. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja jäämme herkästi yksin kokemustemme kanssa, Aino Kohtala kuvailee.
Korkean toimintakyvyn masentuneisuus vai uupumusta?
Masentunut olo on ymmärrettävä reaktio erilaisiin elämän kuormittaviin tilanteisiin kuten menetyksiin. Jos olo on kuitenkin jatkuvasti synkkä ja uupunut, voi kyseessä olla diagnosoitava masennus. Myös silloin, kun arjessa jaksaa edelleen hoitaa velvollisuuksia tai harrastaa.
- Uupumus voi sen sijaan esimerkiksi edeltää masennusta, mutta eroaa siinä, että uupumus voi hellittää levolla. Masennuksessa mukana on myös lisäoireita, kuten toivottomuutta sekä syyllistäviä ajatuksia. Voi ajatella niin, että jos elämässä tapahtuu paljon, se voi väsyttää tai uuvuttaa, mutta ei välttämättä vielä johda masennukseen. Pitkittyessään monenlainen kuormittuneisuus on masennuksen riskitekijä.
Masentunut ihminen ei välttämättä tunnista masennusta itse
Pitkittyvään masentuneeseen olotilaan sopeudutaan hiljalleen, eikä se vaikuta aluksi toimintakykyyn yhtä ratkaisevasti kuin vakava-asteinen masennus. Läheinen ihminen voi tunnistaa mielialan mataluuden silloin, kun korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta kärsivä ihminen ei itse sitä huomaa. Läheiselle välittyvä kokemusmaailma voi olla alakuloinen, synkkä tai tyhjä, vaikka henkilö voi seurassa vaikuttaa iloiselta, käydä harrastuksissa tai hoitaa työvelvoitteet niissä pärjäten.
- Elämässä saa olla synkkiä sävyjä ja niistä kannattaa sekä saa puhua läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Omaa arkea on hyvä tutkia: mikä kuormittaa eniten, mikä omassa arjessa saattaisi olla sellaista, mikä aiheuttaa mielialan laskua tai väsymystä? Tekeekö asioita mielellään vai tuntuuko tekeminen pakotetulta?
Myös hyvinvoinnin perusasioista kiinni pitäminen, uneen, liikuntaan ja ruokavalioon panostaminen, edesauttaa mielen hyvinvointia.
Milloin kannattaa hakea ammattilaisen apua?
Masentuneisuuden kanssa ei kannata jäädä yksin ja ammattilaisen apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Viimeistään kuitenkin silloin, kun tila on kestänyt pitkään eikä tunnu menevän ohi omien keinojen avulla.
- Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä masennuksen hoitoa ohjaa Käypä hoito -suosituksiin perustuva hoitopolku, jonka avulla varmistetaan hoidon laatu ja vaikuttavuus. Asiakas saa apua oikea-aikaisesti juuri oikealta asiantuntijalta sekä muun muassa laadukasta tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta Terveystalo-sovellukseen, Aino Kohtala kuvailee.
Tunnista hälytysmerkit - tarkkaile näitä oireita
- Asiat, joista olet ennen saanut iloa ja merkitystä, eivät enää tarjoakaan samoja tunteita.
- Pidemmän aikavälin tunnesklaassasi korostuu alakulo, vaikka välillä tuntisitkin iloa.
- Unessa on tapahtunut muutoksia: nukut huonosti tai todella paljon.
- Ruokahalussasi on tapahtunut muutoksia.
- Kehossasi on epämääräisiä tuntemuksia: esimerkiksi epäspesifin selkäkivun taustalla voi olla masennusta.
- Koet kielteisiä tunteita itsestäsi ja elämästäsi, toivottomuutta tai kroonista tyytymättömyyttä.
Uusimmat artikkelit

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.

Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.

Kokeneen lääkärin 5 vinkkiä valinnanvapauskokeiluun: näin vastaanotto onnistuu
Syyskuun alusta alkaen yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla eli noin 28 eurolla. Terveystalon johtava lääkäri ja vuosia terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Marja-Leena Hyypiä jakaa vinkkinsä, joiden avulla vastaanotto sujuu parhaiten.

Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.