Masennuksella on monet kasvot – voit sairastaa masennusta tietämättäsi
Kun elämässä saa paljon aikaan, mutta ei silti tunnu hyvältä – mikä oikein on vialla? Kyse voi olla niin kutsutusta korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta, josta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat.

Mielikuva lamaantuneesta, sängyn pohjalla makaavasta masentuneesta on vahva. Ihminen voi olla kuitenkin hyvin toimintakykyinen, vaikka taustalla on pitkäaikaista, lievää masentuneisuutta.
- Korkean toimintakyvyn masentuneisuus tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista, kuten väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Tämä niin kutsuttu ”high functioning” -masentuneisuus ei ole itsessään diagnoosi, mutta yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
Korkean toimintakyvyn masentuneisuuteen liittyy usein se, että asiat ovat näennäisesti hyvin: on perhettä, harrastuksia ja runsaastikin töitä.
- Elämästä suoriudutaan, koska ”niin kuuluu tehdä”, mutta asiat eivät tuokaan enää iloa. Mikään ei oikein tunnu miltään, mieli on synkkä ja olo uupunut. Oireet ovat usein lieviä ja vointi voi ajoittain olla hyvin tavallinen, kunnes masentuneisuus palaa. Oireilun pitkäkestoisuus voi lopulta alkaa vaikuttaa arjen toimintakykyyn.
Korkean toimintakyvyn masentuneisuus on erityisesti tunnollisten suorittajien tauti
Masennus itsessään on hyvin yleistä: noin 10-15 % ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen ja noin 5 % sairastaa vuosittain masennusta. Pitkään jatkuneen masentuneen olotilan huomaaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun henkilö on tunnollinen, itseään kohtaan vaativa ja tekevä.
- Yhteiskunnassamme on riskitekijöitä paljon: elämme tekemisen ja suoriutumisen kulttuurissa, jossa niin työelämä, vapaa-aika kuin perhe-elämäkin vaativat meiltä paljon. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja jäämme herkästi yksin kokemustemme kanssa, Aino Kohtala kuvailee.
Korkean toimintakyvyn masentuneisuus vai uupumusta?
Masentunut olo on ymmärrettävä reaktio erilaisiin elämän kuormittaviin tilanteisiin kuten menetyksiin. Jos olo on kuitenkin jatkuvasti synkkä ja uupunut, voi kyseessä olla diagnosoitava masennus. Myös silloin, kun arjessa jaksaa edelleen hoitaa velvollisuuksia tai harrastaa.
- Uupumus voi sen sijaan esimerkiksi edeltää masennusta, mutta eroaa siinä, että uupumus voi hellittää levolla. Masennuksessa mukana on myös lisäoireita, kuten toivottomuutta sekä syyllistäviä ajatuksia. Voi ajatella niin, että jos elämässä tapahtuu paljon, se voi väsyttää tai uuvuttaa, mutta ei välttämättä vielä johda masennukseen. Pitkittyessään monenlainen kuormittuneisuus on masennuksen riskitekijä.
Masentunut ihminen ei välttämättä tunnista masennusta itse
Pitkittyvään masentuneeseen olotilaan sopeudutaan hiljalleen, eikä se vaikuta aluksi toimintakykyyn yhtä ratkaisevasti kuin vakava-asteinen masennus. Läheinen ihminen voi tunnistaa mielialan mataluuden silloin, kun korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta kärsivä ihminen ei itse sitä huomaa. Läheiselle välittyvä kokemusmaailma voi olla alakuloinen, synkkä tai tyhjä, vaikka henkilö voi seurassa vaikuttaa iloiselta, käydä harrastuksissa tai hoitaa työvelvoitteet niissä pärjäten.
- Elämässä saa olla synkkiä sävyjä ja niistä kannattaa sekä saa puhua läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Omaa arkea on hyvä tutkia: mikä kuormittaa eniten, mikä omassa arjessa saattaisi olla sellaista, mikä aiheuttaa mielialan laskua tai väsymystä? Tekeekö asioita mielellään vai tuntuuko tekeminen pakotetulta?
Myös hyvinvoinnin perusasioista kiinni pitäminen, uneen, liikuntaan ja ruokavalioon panostaminen, edesauttaa mielen hyvinvointia.
Milloin kannattaa hakea ammattilaisen apua?
Masentuneisuuden kanssa ei kannata jäädä yksin ja ammattilaisen apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Viimeistään kuitenkin silloin, kun tila on kestänyt pitkään eikä tunnu menevän ohi omien keinojen avulla.
- Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä masennuksen hoitoa ohjaa Käypä hoito -suosituksiin perustuva hoitopolku, jonka avulla varmistetaan hoidon laatu ja vaikuttavuus. Asiakas saa apua oikea-aikaisesti juuri oikealta asiantuntijalta sekä muun muassa laadukasta tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta Terveystalo-sovellukseen, Aino Kohtala kuvailee.
Tunnista hälytysmerkit - tarkkaile näitä oireita
- Asiat, joista olet ennen saanut iloa ja merkitystä, eivät enää tarjoakaan samoja tunteita.
- Pidemmän aikavälin tunnesklaassasi korostuu alakulo, vaikka välillä tuntisitkin iloa.
- Unessa on tapahtunut muutoksia: nukut huonosti tai todella paljon.
- Ruokahalussasi on tapahtunut muutoksia.
- Kehossasi on epämääräisiä tuntemuksia: esimerkiksi epäspesifin selkäkivun taustalla voi olla masennusta.
- Koet kielteisiä tunteita itsestäsi ja elämästäsi, toivottomuutta tai kroonista tyytymättömyyttä.
Uusimmat artikkelit

"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?
Moni luulee, että eläkkeelle nyt jäävät sukupolvet ovat huippukunnossa verrattuna edeltäviin. Tosiasiassa terveitä elinvuosia ei ole tullut lisää samassa suhteessa kuin elinvuosia. Syytkin ovat selkeät – ja ne olisivat hoidettavissa. Lääkärimme Ilse Rauhaniemi ja Kaisa Sotamaa kertovat ratkaisunsa.

”Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa” – tämä laboratoriotesti näyttää pienetkin elintapamuutokset
Loppuelämäsi tärkeimmät viisi minuuttia? Yksi laboratoriokoe kertoo riskisi sairastua elintapasairauksiin. Esimerkiksi eläkkeelle jäävä voi saada tiedolla lisää terveitä elinvuosia, sanoo johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi.

Fysioterapeutin 6+1 vinkkiä fyysisen kunnon ylläpitämiseen yli 60-vuotiaana
Vuodet tuovat mukanaan muutoksia kehoon, mutta kunnosta huolehtiminen kannattaa kaiken ikäisenä. Liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti Heidi Haimi, jakaa parhaat vinkkinsä hyvän olon arkirutiineihin, joilla ylläpidät lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta – ja myös mielen hyvinvointia.

Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.

Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.

7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.