Liikunta ja ihmissuhteet suojaavat muistisairauksilta

Liikunnalla ja sosiaalisilla suhteilla on keskeinen rooli muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Aktiivinen elämäntapa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen suojaavat sairastumiselta, ja säännöllisellä liikunnalla voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita.

Avaimet ovat jatkuvasti kadoksissa, tuttuja sanoja joutuu hakemaan eikä tietokoneen käyttö enää suju. Nämä voivat olla merkkejä muistisairaudesta. Muistisairaus on etenevä sairaus, joka johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Yleisin niistä on Alzheimerin tauti, joka on tyypillisesti ikääntyvien ihmisten vaiva.

– Muistisairauksia voi esiintyä myös nuorilla, mutta useimmiten niihin sairastutaan eläkeiässä. 65 ikävuoden jälkeen sairastuminen yleistyy selvästi niin, että 30 prosentilla 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista voidaan todeta jo jonkinasteinen muistisairaus, täsmentää geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Terveystalosta.

Elämänmuutokset ennaltaehkäisynä

Muistisairauksille voivat altistaa muun muassa perimä, korkea verenpaine tai kolesteroli, hoitamaton masennus, diabetes, liikalihavuus ja liikkumattomuus sekä vähäiset sosiaaliset suhteet. Sairauden ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää puuttua riskitekijöihin ajoissa.

– Kuntoilu on suuressa roolissa: säännöllisellä aerobisella liikunnalla, kuten ihan tavallisella lenkkeilyllä tai kävelyllä voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita. Liikunta tehoaa hyvin muistisairauden hoidossa ja auttaa lisäksi sairauden ennaltaehkäisyssä, Raivio toteaa.

Liikunnan lisäksi kaikenlaisesta aivojen käyttämisestä on apua. Esimerkiksi musiikki, opiskelu, ristisanojen ratkominen ja kirjojen lukeminen aktivoivat aivoja. Sosiaalisista suhteista on tutkitusti apua ennaltaehkäisyssä.

– Sosiaaliset suhteet suojaavat muistisairauksilta. Tutkimuksissa on esimerkiksi saatu selville, että iäkkäillä miehillä naimisissa oleminen vähentää sairastumisen riskiä.

Säännöllinen seuranta auttaa huomaamaan muutokset

Koska ihmisen on hankala itse tunnistaa alkavaa muistisairautta, läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Myös oman terveyden säännöllisestä tarkastuttamisesta voi olla apua sekä muistisairauden varhaisessa havaitsemisessa että muun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sillä iän karttuessa muistiongelmien lisäksi lisääntyvät muun muassa aivoverenkiertohäiriöt, nivel- ja raajakivut sekä kaatuilu. Kun terveyttä seurataan aktiivisesti, voidaan tarpeen mukaan antaa ohjeita elämäntapamuutokseen tai ohjata lääkärille tai muulle asiantuntijalle.

Muistisairauteen voivat liittyä lähimuistin muutokset, jolloin äskettäin tapahtuneet asiat unohtuvat helpommin kuin vuosien takaiset tapahtumat. Merkkejä voivat kuitenkin olla myös esimerkiksi häiriöt puheen tuottamisessa tai tutun ympäristön ja ihmisten tunnistamisessa.

– Ennen osatut taidot saattavat kadota. Nykyään tietokoneen käyttötaidot unohtuvat usein ensimmäisenä. Esimerkiksi kokkaillessa muistisairaalta saattaa myös unohtua, mitä kaikkea tässä pitikään tehdä. Asiat jäävät silloin kesken, kuvailee Raivio.

– Muistioireiden taustalla voi olla monia syitä. Oireiden takana olevat syyt kannattaa aina selvittää, jotta ne voidaan hoitaa oikein. Mikäli läheiset huomaavat muutoksia, olisi potilasta hyvä auttaa hakeutumaan tutkimuksiin.

Hoito helpottaa oireita ja tasaa tilanteen

Oikeanlaisella hoidolla sairaus voidaan pitää hallinnassa ja parantaa potilaan elämänlaatua ratkaisevasti. Alussa lääkkeet jopa parantavat tiedon käsittelyä. Mitä aikaisemmin diagnoosi tehdään, sitä paremmin oikea hoito tepsii. Siksi sairaus kannattaa pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman varhain.

– Muistisairauksia tutkitaan paljon ja lääkehoidot ovat kehittymässä. Uudenlaiselle lääkkeelle on annettu USA:ssa myyntilupa ja odotamme Euroopan lääkeviraston päätöstä. Sitä ennen meillä on käytössä oireenmukaiset lääkkeet, sanoo Raivio.

Viimeisimmät artikkelit

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä ymmärtää seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden erityispiirteet, jotta kaikille potilaille voitaisiin tarjota mahdollisimman turvallisia kohtaamisia. Artikkeli

Psykopodiaa: Miten tarjota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille turvallisia kohtaamisia terveydenhuollossa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Tämä lisää vähemmistöstressiä ja voi estää pahimmillaan hoitoon hakeutumisen. Miten onnistunut kohtaaminen voidaan saavuttaa?

Ennalta viisas valmistautuu mökkeilyyn, veneilyyn tai matkaan hyvissä ajoin. Artikkeli

Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista

Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.

Artikkeli

Neljä tapaa hoitaa kuorsausta

Kuorsaaminen on yöllistä suuhengitystä, joka voi olla niin äänekästä, että se pitää hereillä kanssanukkujat ja toisinaan jopa nukkujan itsensä. Kuorsaus johtuu siitä, että kuorsaajan nielun pehmeät rakenteet, kuten suulaki värähtelevät hengityksen ilmavirtauksen mukana. Työterveyslääkäri Joona Jokela kertoo, miten hoidat kuorsausta kotona ja ammattilaisen kanssa.

Yleisin Long covid -oireyhtymän oire on väsymys ja uupumus Artikkeli

Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen

Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.

Artikkeli

Luulitko ettei kukaan työpaikallasi koe vähemmistöstressiä – vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin

Yhdenvertaisuutta juhlistavan Pride-tapahtuman teema tänä vuonna on Kohtaamisia. Teema korostaa Pride-tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näillä kohtaamisilla. Työpaikalla kohtaamisia syntyy runsaasti ja on esihenkilöiden vastuulla rakentaa kulttuuria, jossa nämä kohtaamiset ovat yhdenvertaisia eivätkä syrji ketään. Terveystalon työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola on koonnut vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin.

Emil Heinäaho istuu työpöydän ääressä, katsoo kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Miksi nuoren lääkärin kannattaisi suorittaa Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso? – Ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo

Terveyskeskustyö on erittäin vaativaa lääkärintyötä, ja moni lääkäri pohtiikin, onko heti valmistumisen jälkeen valmis terveyskeskuslääkärinä työskentelyyn. Vastauksena tähän pohdintaan on syntynyt lääkäriltä lääkärille suunniteltu Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso. Jakson ideoinut ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo koulutuksen vastaavan aitoon tarpeeseen ja nuorten lääkärien toiveisiin. Nyt hän avaa, millaisia mahdollisuuksia nuori lääkäri koulutusjakson kautta saa, ja kertoo, mitä hän olisi itse nuorena lääkärinä työnsä tueksi kaivannut.