Liikunta ja ihmissuhteet suojaavat muistisairauksilta

Liikunnalla ja sosiaalisilla suhteilla on keskeinen rooli muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Aktiivinen elämäntapa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen suojaavat sairastumiselta, ja säännöllisellä liikunnalla voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita.

Avaimet ovat jatkuvasti kadoksissa, tuttuja sanoja joutuu hakemaan eikä tietokoneen käyttö enää suju. Nämä voivat olla merkkejä muistisairaudesta. Muistisairaus on etenevä sairaus, joka johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Yleisin niistä on Alzheimerin tauti, joka on tyypillisesti ikääntyvien ihmisten vaiva.

– Muistisairauksia voi esiintyä myös nuorilla, mutta useimmiten niihin sairastutaan eläkeiässä. 65 ikävuoden jälkeen sairastuminen yleistyy selvästi niin, että 30 prosentilla 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista voidaan todeta jo jonkinasteinen muistisairaus, täsmentää geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Terveystalosta.

Elämänmuutokset ennaltaehkäisynä

Muistisairauksille voivat altistaa muun muassa perimä, korkea verenpaine tai kolesteroli, hoitamaton masennus, diabetes, liikalihavuus ja liikkumattomuus sekä vähäiset sosiaaliset suhteet. Sairauden ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää puuttua riskitekijöihin ajoissa.

– Kuntoilu on suuressa roolissa: säännöllisellä aerobisella liikunnalla, kuten ihan tavallisella lenkkeilyllä tai kävelyllä voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita. Liikunta tehoaa hyvin muistisairauden hoidossa ja auttaa lisäksi sairauden ennaltaehkäisyssä, Raivio toteaa.

Liikunnan lisäksi kaikenlaisesta aivojen käyttämisestä on apua. Esimerkiksi musiikki, opiskelu, ristisanojen ratkominen ja kirjojen lukeminen aktivoivat aivoja. Sosiaalisista suhteista on tutkitusti apua ennaltaehkäisyssä.

– Sosiaaliset suhteet suojaavat muistisairauksilta. Tutkimuksissa on esimerkiksi saatu selville, että iäkkäillä miehillä naimisissa oleminen vähentää sairastumisen riskiä.

Säännöllinen seuranta auttaa huomaamaan muutokset

Koska ihmisen on hankala itse tunnistaa alkavaa muistisairautta, läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Myös oman terveyden säännöllisestä tarkastuttamisesta voi olla apua sekä muistisairauden varhaisessa havaitsemisessa että muun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sillä iän karttuessa muistiongelmien lisäksi lisääntyvät muun muassa aivoverenkiertohäiriöt, nivel- ja raajakivut sekä kaatuilu. Kun terveyttä seurataan aktiivisesti, voidaan tarpeen mukaan antaa ohjeita elämäntapamuutokseen tai ohjata lääkärille tai muulle asiantuntijalle.

Muistisairauteen voivat liittyä lähimuistin muutokset, jolloin äskettäin tapahtuneet asiat unohtuvat helpommin kuin vuosien takaiset tapahtumat. Merkkejä voivat kuitenkin olla myös esimerkiksi häiriöt puheen tuottamisessa tai tutun ympäristön ja ihmisten tunnistamisessa.

– Ennen osatut taidot saattavat kadota. Nykyään tietokoneen käyttötaidot unohtuvat usein ensimmäisenä. Esimerkiksi kokkaillessa muistisairaalta saattaa myös unohtua, mitä kaikkea tässä pitikään tehdä. Asiat jäävät silloin kesken, kuvailee Raivio.

– Muistioireiden taustalla voi olla monia syitä. Oireiden takana olevat syyt kannattaa aina selvittää, jotta ne voidaan hoitaa oikein. Mikäli läheiset huomaavat muutoksia, olisi potilasta hyvä auttaa hakeutumaan tutkimuksiin.

Hoito helpottaa oireita ja tasaa tilanteen

Oikeanlaisella hoidolla sairaus voidaan pitää hallinnassa ja parantaa potilaan elämänlaatua ratkaisevasti. Alussa lääkkeet jopa parantavat tiedon käsittelyä. Mitä aikaisemmin diagnoosi tehdään, sitä paremmin oikea hoito tepsii. Siksi sairaus kannattaa pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman varhain.

– Muistisairauksia tutkitaan paljon ja lääkehoidot ovat kehittymässä. Uudenlaiselle lääkkeelle on annettu USA:ssa myyntilupa ja odotamme Euroopan lääkeviraston päätöstä. Sitä ennen meillä on käytössä oireenmukaiset lääkkeet, sanoo Raivio.

Uusimmat artikkelit

Tero Puolakkainen Artikkeli

Viidessä kaupungissa työskennellyt hammaslääkäri Tero Puolakkainen: ”Joustavat työvuorot tuovat vapautta”

Hammaslääkäri Tero Puolakkainen on tehnyt Terveystalon päivystyksiä ja yksityisvastaanottoja lähes kahdeksan vuoden ajan, viidessä eri kaupungissa. Joustavat työvuorot ovat lisänneet vapautta eri elämänvaiheisiin ja tehneet Puolakkaisesta paremman hammaslääkärin.

Saimaan maisemaa Artikkeli

Työterveyslääkärinä Savossa – ”kaikki mitä voi työpaikalta toivoa”

Onko se työterveysliäkärin työ Savon sydämessä kovaakin viäntöä ja kiäntöä? Ei todellakaan, paljastavat työterveyslääkärit Sanna Lehtomäki ja Tiina Saarelainen. Terveystalon Etelä- ja Pohjois-Savon lääkärikeskuksissa tehdään töitä huippuosaavissa moniammatillisissa tiimeissä, toimivassa yhteistyössä potilaiden kanssa, ja työnkuvan monipuolisuutta kadehditaan kuuleman mukaan etelässä saakka. Ja kun potilas avaa suunsa, vastuu siirtyy kuulijalle, eli liäkärille – niin Savossa kuin muuallakin mualimassa.

Työterveyslääkäri Matias Lajunen Artikkeli

Avaimet kehitykseen - Matias Lajunen sai pitkältä kurssilta hyvän startin työterveyslääkärin uralle

Alun perin salolainen ja sittemmin kaarinalaistunut Matias Lajunen työskentelee Salon Terveystalossa työterveyslääkärinä. Matias pätevöityi työterveyteen esihenkilönsä kannustamana Terveystalon työterveyshuollon pitkällä kurssilla. Matias kokee saaneensa pitkältä kurssilta valtavasti tietoa sekä eväitä työterveyslääkärin työssä toimimiseen ja pitää kurssille osallistumista nappivalintana omalle uralleen.

Mies istuu psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.

Työkyky ei ole on/off Artikkeli

Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä

Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.

Erikoistuva lääkäri Maarit Sahraravand Artikkeli

Syväsukellus työterveyshuoltoon - työterveyslääkäriksi pätevöityminen Terveystalossa kannattaa

Terveystalossa järjestetään vuosittain työterveyshuollon pitkä kurssi, joka on työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus lääkäreille, terveydenhoitajille, fysioterapeuteille ja psykologeille. Pitkältä kurssilta saa valmiudet toimia työterveyshuollon ammattihenkilön ja asiantuntijan tehtävissä. Työterveyslaitoksen Terveystalolle räätälöimä kurssi on suoritettavissa pääsääntöisesti verkossa sujuvasti töiden ohella. Lahden Terveystalossa työterveyslääkärinä työskentelevä Maarit Sahraravand on saanut kurssilta paljon uusia eväitä omaan työhönsä.