Lasten terveys ennen ja nyt: Nielurisoja ei enää poisteta kokonaan
Suuret nielurisat heikentävät lapsen unen laatua. Aiemmin ne leikattiin aina kokonaan pois, nykyään suositaan typistämistä, Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo.
Mitkä nielurisat oikeastaan ovat?
– Nielurisat näkyvät suussa, kun sen avaa. Ne ovat imukudoksesta muodostuvat parilliset rakenteet, joiden merkitys on edelleen hieman epäselvä. Nielurisat osallistuvat ihmisen puolustusjärjestelmään, mutta ilman niitäkin tulee toimeen.
Vastaavaa kudosta suussa ovat kitarisa ja kielirisa, mutta ne ovat eri asioita ja niitä hoidetaan eri tavoin. Kitarisa on nenänielussa nenän takana, eikä se näy paljaalla silmällä.
Miten nielurisat voivat oireilla lapsella?
– Lapsilla tavallisin ongelma on nielurisojen suuri koko, joka voi aiheuttaa kuorsausta ja heikentää unenlaatua. Oikein suuret risat voivat vaikeuttaa leukojen kehitystä, jolloin purennan kanssa voi tulla hankaluuksia. Suuret risat voivat aiheuttaa myös honotusta ja muuntaa ääntä. Myös nielemisvaikeuksia voi esiintyä.
Nielurisat ovat suurimmillaan leikki-ikäisillä eli noin 4–6-vuotiailla. Silloin niistä on siis yleensä eniten haittaa ja lapsi voi tarvita leikkaushoitoa.
Miten nielurisoja ennen hoidettiin?
– Nielurisoja on poistettu todella pitkään, koska angiinat ja nielupaiseet olivat ennen hengenvaarallisia tauteja. Keinot ovat olleet hurjiakin: nielurisoja on poistettu esimerkiksi lusikoilla ilman puudutusta. Antibiootitkin tulivat yleiseen käyttöön vasta 1940-luvulla.
Ennen ei myöskään osattu yhdistää nielurisoja ja huonoa unta. Lasten uneen ei kiinnitetty huomiota, sillä ei tiedostettu, että kuorsaus voi heikentää unen laatua.
Miten nielurisoja hoidetaan nykyään?
– 2000-luvulla alettiin toteuttaa leikkaustapaa, jota kutsutaan nielurisojen typistykseksi. Siinä nielurisoja ei poisteta kokonaan, vaan leikataan pois ainoastaan risojen ahtauttava osa. Ruotsalaiset tutkijat ovat tehneet aiheesta erittäin laajoja ja korkeatasoisia tutkimuksia. Suurin osa lapsille tehtävistä nielurisaleikkauksista on nykyään typistysleikkauksia.
Typistyksessä potilas ensin nukutetaan, jonka jälkeen nielurisasta poistetaan hyydyttävällä kärjellä ylimääräinen osa, eli se osa, joka ahtauttaa nielua. Nielurisakudosta jää edelleen paikalleen, mutta aikaisempaa vähemmän.
Typistyksellä on useita etuja nielurisojen poistoon verrattuna: leikkauksesta toipuu paremmin, kipua tuntuu vähemmän ja lyhyemmän aikaa. Myös jälkivuodon riski on lähes olematon.
Mistä tietää, milloin leikkaushoito lapselle on tarpeen?
– Korvalääkärit osaavat arvioida leikkaustarpeen, sillä katsomme kurkkuihin joka päivä. Lastenlääkäri lähettää potilaan meille arvioitavaksi, tai potilas tulee suoraan korvalääkärin vastaanotolle. Myös hammaslääkäriltä tullaan lähetteellä meitä korvalääkäreitä tapaamaan, jos risat ovat niin isot, että ne haittaavat purentaa.
On hyvä tiedostaa myös se, etteivät isot nielurisat automaattisesti tarkoita leikkausta. Asiaan puututaan vasta, jos ne aiheuttavat jatkuvaa vaivaa lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi jatkuva suuhengitys, syömisongelmat nielemisvaikeuksien vuoksi, tai useita kuukausia kestävä kuorsaus. Satunnainen, esimerkiksi flunssien yhteydessä kuuluva kuorsaus ei ole syy leikata nielurisoja.
Jotkut vanhemmat nauhoittavat lapsen kuorsausääntä puhelimeensa. Lääkärin näkökulmasta siinä on ideaa, ei siitä haittaakaan ole.
Miten valmistella lasta leikkaukseen?
– Lapselle voi sanoa, että kyseessä on tavallinen ja yleinen leikkaus. Hänelle voi luvata myös, että leikkauksen jälkeen saa syödä niin paljon jäätelöä kuin jaksaa. Rehellinen pitää kuitenkin olla: lapselle kannattaa sanoa, että leikkauksen jälkeen kurkku on muutamia päiviä kipeä, minkä takia pitää ottaa kipulääkettä.
Miten leikkauspäivä etenee?
– Leikkaukseen tullaan maha tyhjänä ja terveenä. Leikkaus tehdään yleensä aamupäivällä, jotta potilaan vointia ehditään tarkkailla useampi tunti. Terveystalossa lapsen leikkauksen suorittaa aina erikoislääkäri. Meillä leikkausajan pystyy myös sopimaan niin, että se sopii joustavasti muuhun elämään.
Nukutus on se isoin juttu. Vanhempi menee leikkaussaliin lapsen kanssa, joka saa naamarin kautta nukutuskaasua ja vanhempi poistuu paikalta. Myös nukutuksessa lapsen turvallisuutta on Terveystalossa aina valvomassa anestesian erikoislääkäri.
Leikkaus itsessään on nopea, noin puoli tuntia, jonka jälkeen lapsi viedään heräämöön toipumaan. Kolmen, neljän tunnin päästä hän pääsee yleensä kotiin.
Miten lasta hoidetaan kotona leikkauksen jälkeen?
– Koulusta, päiväkodista ja harrastuksista pitää olla pois viikon ajan sairauslomalla. Tämän ajan lapsella on luonnollisesti oltava myös hoitava aikuinen kotona.
Kipulääkkeiden ottaminen on tärkeää, jotta lapsi pystyy syömään, eikä kieltäydy ruoasta. Kylmiä ruokia on helpompi niellä: jäätelöä saa syödä, mutta hyviä vaihtoehtoja ovat myös smoothiet. Ensimmäiset päivät ovat syömistä ajatellen kivuliaita, mutta yleensä lapset toipuvat leikkauksesta nopeasti.
LT, Dos., Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua? Jokainen korvatulehdus vaatii antibiootin
Suomessa sairastetaan vuosittain noin puoli miljoonaa korvatulehdusta, joista valtaosa todetaan pienillä lapsilla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso muistuttaa, että merkittävä osa korvatulehduksista ei vaadi antibioottikuuria.
"Onko siitepölyallergian siedätyshoito turvallista lapselle?"
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Janne Burman vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten allergioista.
"Miten lasta tulisi kannustaa koulunkäyntiin ja irrottaa hänet pelikoneista sekä kännykästä?"
Vastaava psykoterapeutti ja perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen palkitsemisesta ja motivoinnista.
"Kuinka puhua isovanhempien kanssa rakentavasti erimielisyyksistä ilman syyllistämistä?"
Psykologi, psykoterapeutti sekä pari- ja perheterapeutti Sonja Eräranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin isovanhemmuudesta.
Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?
Vertaissuhteet ovat lapselle ja nuorelle kodin ohella tärkein paikka, jossa rakentuu kokemus omasta kelpaavuudesta. Toistuva kiusatuksi tuleminen haavoittaa lapsen kokemusta itsestä ja vaikeuttaa luottamuksen rakentamista ihmissuhteisiin. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on kuitenkin upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.