Lasten Terveyskysymykset: Onko bakteerilla käsiä?

"Tämä on oikein hyvä kysymys, Pihla! Bakteereilla ei ole samanlaisia käsiä tai jalkoja kuin meillä ihmisillä. Niillä kuitenkin on pitkiä karvoja eli siimoja, joiden avulla ne liikkuvat. Siimat ovat siis vähän kuin bakteerin jalat. Lisäksi bakteereilla on siimoja ohuempia karvoja ja useita pieniä lankoja tai ulokkeita. Nämä ovat kuin bakteerien kädet, sillä niillä ne tarttuvat ympäristöönsä."

Miksi ihmisestä vuotaa verta?

Lasten kirurgi Nina Johtimo vastaa 7-vuotiaan Peetun kysymykseen. 

"Veri kuljettaa kaikkialle ihmiseen happea ja energiaa ja monia muitakin tärkeitä aineita. Sydän pumppaa veren liikkeelle verisuonia pitkin. Ilman verta eivät ihmisen kudokset pysy elossa. Jos joku kudos, vaikkapa iho, vaurioituu, veri pääsee kudoksen ulkopuolelle. Vaurion paikasta riippuen vuoto voi olla runsastakin, esimerkiksi jos verta kuljettava iso verisuoni on mennyt rikki. Onneksi veressä on hyytymisjärjestelmä, jonka ansiosta vuoto loppuu, ja sitten vauriokohta paranee. Joskus paranemiseen tarvitaan apua, esimerkiksi painesidettä tai jopa leikkaushoitoa, jos vaurio on tosi iso. Yleensä kuitenkin laastari riittää. "

Miten räkä loppuu?

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta vastaa 5-vuotiaan Tuomaksen kysymykseen. 

"Nenään tulee räkää, kun nuhapöpö ärsyttää nenän sisäpintaa. Se yrittää huuhtoa pöpön pois liman avulla. Räkä loppuu yleensä itsestään, mutta joskus käy niin, että uusia nuhapöpöjä tulee niin tiheästi, etteivät edelliset ole ehtineet loppua. Joskus nuhapöpö pitää häätää lääkkeellä tai nuhat toistuvat, koska ihmisellä on esimerkiksi isot kitarisat. Lääkäri osaa auttaa myös tässä."

Mitä aivot tekevät silloin, kun ihminen nukkuu?

Yleislääkäri Eevert Partinen vastaa 5-vuotiaan Aukustin kysymykseen.

"Vaikka muu kehomme nukkuu, ovat aivomme koko yön aktiiviset. Meillä kaikilla on neljää erilaista univaihetta. Nukumme osan aikaa niin sanottua koiranunta, eli voimme havahtua pienimmästäkin äänestä, tämän lisäksi on kevyttä N2-unta, syvää N3-unta, sekä REM-unta eli vilkeunta.

Yön aikana aivomme käsittelevät päivän aikana kertyneitä parhaita tai merkittävimpiä muistoja. Tärkeimmät muistoista siirtyvät kevyen ja syvän unen aikana väliaikaismuistista pitkäkestoiseen arkistoon, jotta voimme palata niihin myös myöhemmin. Syvän unen aikana aivomme puhdistuvat eli kuona-aineet poistuvat ja aivomme saavat uutta energiaa. Ikään kuin jäteauto kävisi tyhjentämässä roskat ja roskien tilalle tuotaisiin ruokaa seuraavan päivän haasteita varten. REM-unen aikana näemme kaikkein eniten unia, ja aivomme pohtivat uusia ratkaisuja ongelmiin.

Unelle onkin jätettävä riittävästi aikaa, jotta aivot ennättävät suorittaa kaikki tehtävänsä ennen seuraavaa päivää. Kun olemme nukkuneet tarpeeksi, on aivoillamme taas uutta energiaa ja jaksamme vaikka leikkiä koko päivän."

Mitä tapahtuu, jos hammaslääkärissä aivastaa toimenpiteen aikana?

Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Ulla Saarnisto vastaan 10-vuotiaan Eevin kysymykseen.

"Hei Eevi, hauskan kysymyksen lähetit liittyen aivastamiseen. Aivastaminen hammaslääkärin vastaanotolla toimenpiteen aikana ei haittaa mitään. Suu on jo valmiiksi auki, eikä aivastus pääse yllättämään samalla tavalla kuin jos suu olisi kiinni. Pidämme aina napakalla otteella kiinni esimerkiksi suupeilistä ja peiliä pitävän käden sormilla tukea jostakin hampaasta. Hammaslääkäri on valppaana ja huomaa, jos potilas sattumalta heilauttaa päätään. Kokeilehan seuraavalla kerralla, kun aivastat, että pidät suun auki."

Miksi korva menee lukkoon?

Korva, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta vastaa 11-vuotiaan Aadan kysymykseen.

"Nenän takaosasta menee kanava korvaan tärykalvon taakse. Sitä kautta kulkee ilmaa välikorvaonteloon aina kun ihminen nielee tai haukottelee. Kun on nuha, tämä kanava voi mennä umpeen niin, ettei ilma kulje siinä. Silloin välikorvaonteloon tulee alipaine ja se alkaa kehittää nestettä. Tämä neste estää tärykalvon liikkeen, jonka seurauksena kuulo heikkenee eli korva menee lukkoon. Lisäksi korva voi lukkoutua esimerkiksi vaikkutulpan vuoksi eli korvakäytävään voi kertyä vaikkua niin paljon, ettei ääni tavallaan pääse sisään. Korvan lukkoon meneminen ei ole vaarallista, mutta jos sitä jatkuu yli kaksi viikkoa, sitä on hyvä käydä näyttämässä lääkärille."

Mistä kipulääke tietää, missä kipu on ja mihin sen pitää mennä ihmisessä?

Lastentautien erikoislääkäri Annukka Hannula vastaa 8-vuotiaan Tuuren kysymykseen.

"Kehossamme on lähes kaikkialla kipureseptoreita, pienen pieniä tuntoelimiä, jotka aistivat kipua. Jos vaikka sormeesi tulee haava, niin siinä kohdassa muodostuu kipua tuottavia aineita. Nämä aineet herättävät kipureseptorit, jotka alkavat heti välittää tietoa sormen haavasta hermoja pitkin aivoillesi. Hermon toimintaa voisi verrata sähköjohtoon, jossa kipuviesti kulkee sormen haavasta aivoihin. Itse kivun tunne syntyy aivoissa - kipu ei siis synny siellä, missä se tuntuu, vaan aivoissa, jonne tieto on lähetetty.

Kipu varoittaa meitä vammasta tai sen vaarasta. Jos vahingossa hipaiset kädelläsi kuumaa takan luukkua, niin nykäiset välittömästi kätesi pois. Kipua voi siis ajatella hälyttimenä, joka suojelee meitä vaaralta ja opettaa meitä jo ihan pienestä pitäen välttämään vaarallisia asioita. Yleensä kipu suojelee meitä lyhyen aikaa, ja kun aivot huomaavat, ettei vaaraa olekaan, kiputuntemus loppuu. Joskus kuitenkin kipu kestää sen verran pitkään, että on tarve ottaa kipulääkettä.

Kipulääke otetaan yleensä suun kautta ja vatsasta se imeytyy verenkiertoon. Veri kuljettaa kipulääkkeen kaikkialle kehossamme ja se saavuttaa myös kivun paikan. Siellä kipulääke vähentää kipua aiheuttavien aineiden tuottoa ja kipureseptorit rauhoittuvat, lopettavat kipuviestin lähettämisen ja kivun tunne loppuu. Kipulääkkeen ei siis tarvitse tietää missä kipu on tai mihin sen pitäisi mennä, vaan kulkeutuessaan ympäri kehoa, se päätyy lopulta myös kivun lähtöpaikalle."

Lue lisää Lasten Terveystalon palveluista