Lapseni on levoton ja keskittyminen on vaikeaa – mikä avuksi?

Lapsen tarkkaavaisuuden ja keskittymisen taidot kehittyvät iän myötä. 

− Pienellä lapsella lyhytjänteisyys on tavallista. Levottomuuteen ja keskittymiskykyyn vaikuttavat myös temperamentti ja taitojen harjoittelu. Olemme kaikki yksilöitä ja erilaisia tässäkin asiassa jo lapsesta asti, Terveystalon lastenpsykiatrian vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo.

Kakon kokemuksen mukaan lasten levottomuus ja keskittymisongelmat vaikuttavat kuitenkin yleistyneen.

− Tämä on ilmiö, joka koskettaa sekä lapsia että aikuisia. Taustalla on monenlaisia syitä. Ympäristömme tarjoaa meille paljon nopeita ja kiinnostavia ärsykkeitä, eikä kannusta pitkäjänteisyyteen. Kykymme sietää tylsiä hetkiä on heikentynyt. Kouluissa suuret ryhmäkoot ja hyvin avoimet koulutilat eivät tue parhaalla tavalla lasten keskittymistaitojen kehitystä. Haasteita on siis enemmän kuin aiemmin.

Myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n diagnoosit ja lääkehoidot ovat lisääntyneet viime vuosina. 

− Ei ole kuitenkaan selvää, onko ADHD:n esiintyvyys väestötasolla varsinaisesti kasvanut. Kyse voi olla myös esimerkiksi siitä, että tunnistamme ja hoidamme häiriötä paremmin kuin ennen. 

Lasta tulisi auttaa, jos keskittymisongelmista tai levottomuudesta on haittaa arjessa

Lapsuuteen kuuluu se, että rauhoittumista ja keskittymistä opetellaan. 

− Asian äärelle olisi hyvä kuitenkin pysähtyä, jos keskittymisen vaikeudesta tai levottomuudesta alkaa koitua haittaa lapsen arkeen. Jos lapsen oireilu kuormittaa perhettä tai lapsella on vaikeuksia koulussa ja kaverisuhteissa, on hyvä pohtia, miten rauhoittumisen taitojen kehitystä voisi tukea.

Levottomuuden ja keskittymisvaikeuksien taustalla voi olla monenlaisia syitä.

− Levottomuutta voi verrata oireena esimerkiksi kuumeeseen, jonka taustalla voi olla monia syitä. Levottomuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi elämäntapoihin liittyvät asiat, stressi, oppimisen vaikeudet koulussa tai kiusatuksi tuleminen. Myös ahdistuneisuus voi lapsella näkyä levottomuutena. Kun taustalla vaikuttavia syitä lähdetään selvittämään, on hyvä kuunnella palautetta myös koululta tai päivähoidolta. Tarvittaessa on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.

Voivatko levottomuus ja keskittymisongelmat johtua ADHD:stä?

ADHD voi olla taustalla vaikuttava syy levottomuuteen ja keskittymisen vaikeuksiin. 

− Kyseessä on kehityksellinen häiriö. Oireet tulevat esille monessa eri ympäristössä jo ennen seitsemän vuoden ikää. Usein vanhemmat tunnistavatkin lapsella olleen esimerkiksi ärsykeherkkyyttä tai vilkkautta jo varhaisesta lapsuudesta alkaen. Vilkkaus on kuitenkin osa pienen lapsen normaalia kehitystä, eikä ADHD-diagnoosia voida yleensä luotettavasti asettaa leikki-ikäiselle. Pientenkin lasten kohdalla kehityksen tukeminen on silti hyvin tärkeää. Diagnoosi ei saisi olla lapsen tarvitsemien tukitoimien edellytys, Kakko muistuttaa.

Miten ADHD:n oireet voivat näkyä lapsen arjessa? 

ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaavaisuuden sekä keskittymisen ongelmat, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus. 

− Oireet voivat näkyä esimerkiksi koulussa niin, ettei lapsi jaksa kuunnella ja tehdä tehtäviä ilman aikuisen jatkuvaa muistuttelua. Kotona sama voi näkyä esimerkiksi läksyjen tekemisessä. Pienikin asia, kuten ulkona leijailevat lehdet tai kynän naputus, voivat saada lapsen keskittymisen herpaantumaan.

Yliaktiivisuus voi puolestaan näkyä vaikeutena olla paikallaan. 

− Erona lapsen normaalista vilkkaudesta ja liikkumisen halusta, yliaktiivisuus on toistuvaa ja lasta häiritsevää sekä vaikeuttaa toistuvasti esimerkiksi luokassa olemista tai ruokailua. Lapsi ei malta olla paikallaan niin kauan, että ehtisi oppia uusia asioita tai syödä riittävästi.

Impulsiivisuudella tarkoitetaan nopeaa ja harkitsematonta toimintaa. Jotain tulee tehtyä tai sanottua ennen kuin ajattelee. 

− Näin käy toki kaikille välillä. ADHD:n kohdalla kyse on kuitenkin toistuvista tilanteista, joista on haittaa. Lapsella on usein myös haasteita tunteiden säätelyssä ja impulsiivisuus voi tulla esille esimerkiksi kiukun vahvana leimahtamisena ja siihen liittyvänä aggressiivisuutena tai säntäämisenä. Jälkikäteen lapsi usein ymmärtää oman toimintansa ja se voi harmittaa, Kakko kuvailee.

Miten voin auttaa levotonta lastani? Lastenpsykiatrian erikoislääkärin kolme neuvoa 

1. Säännöllinen arki on hyväksi lapsille. Säännöllinen nukkuminen, syöminen ja huomion kiinnittäminen riittävään ulkoiluun ja liikuntaan on tärkeää. Myös älylaitteiden käyttöön kannattaa tehdä säännöt: ajan lisäksi on hyvä valvoa lapsen käyttämien sovellusten ja pelien sisältöjä sekä ikärajoja. 
2. Pitkäjänteistä tekemistä voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa. Yhdessä tekeminen, lukeminen ja esimerkiksi piirtäminen tukevat jo pienestä lähtien keskittymistaitoja. Lapsen taitojen kehitystä tukee myös se, että vanhempi näyttää esimerkkiä keskittymisessä. Eli esimerkiksi lukee kirjoja tai laittaa älylaitteet pois keskustelun ajaksi. Koulunkäynnissä voi tukea jakamalla läksyjä pienempiin osiin ja järjestämällä aikaa sekä tilaa keskittymiselle. Aktiivinen yhteistyö opettajan kanssa on tärkeää.
3. Pientenkin onnistumisten huomaaminen on tärkeää. Kannustaminen, hyvän huomaaminen ja sen ääneen sanominen auttaa. Levottomat ja impulsiiviset lapset saavat usein arjessa paljon negatiivista palautetta, joka vaikuttaa vähitellen itsetuntoon ja voi altistaa käyttäytymisen häiriöille. Lapsen kanssa on hyvä myös jutella kokemuksista ja niihin liittyvistä tunteista.