Kumpi kannattaa, lepo vai liike? 7 myyttiä nivelrikosta
Nivelrikko on yleinen sairaus, mutta liittyykö siihen aina kipuja? Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat ottaa kantaa yleisimpiin väittämiin nivelrikosta.
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, mutta sen perimmäistä syytä ei tiedetä, kertoo ortopedi ja Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat. Se kuitenkin tiedetään, että monet eri syyt altistavat nivelrikolle. Toisilla nivelrikko aiheuttaa oireita polvissa, lonkissa tai sormien nivelissä, toisilla ei.
Nivelrikkoon liittyy myös monia usein kuultuja väittämiä. Madanat kertoo, mitkä niistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät.
Myytti: Nivelrikko on normaali osa ikääntymistä, eikä se vaadi hoitoa
”Osittain on näin, että nivelrikko liittyy ikääntymiseen. Nivelrikko voi kuitenkin syntyä myös jonkin aiemmin sattuneen murtuman tai vamman seurauksena. Lisäksi perimä, ylipaino sekä nivelten kehityshäiriöt ja virheasennot voivat altistaa nivelrikon kehittymiselle.
Osalla ihmisistä nivelrikko on oireeton tai hyvin lieväoireinen. “
Jos kadulta kerättäisiin satunnaisesti sata yli 60-vuotiasta ihmistä, noin joka viidennellä näkyisi röntgenkuvissa nivelrikon merkkejä lonkissa tai polvissa. Isolla osalla tästä joukosta ei silti olisi kipuja tai muita oireita. Osalla ihmisistä nivelrikko on nimittäin oireeton tai hyvin lieväoireinen.
Nivelrikko ei vaadi hoitoa, jos siihen ei liity kipua tai päivittäistä liikkumista haittaavia oireita. Säännöllistä terveysliikuntaa voi kuitenkin suositella kaikille iästä riippumatta.”
Myytti: Polven nivelrikko on yleisempi miehillä kuin naisilla
”Tämä on totta toisin päin: polven nivelrikko on yleisempi naisilla kuin miehillä. Polven nivelrikko on jopa kaksi kertaa yleisempi yli 75-vuotiailla naisilla samanikäisiin miehiin verrattuna.
Tätä selittävät luultavasti sekä hormonaaliset että anatomiset ja biomekaaniset syyt. Biomekaniikka tarkoittaa tässä sitä, missä suhteessa niveleen ja sen eri osiin kohdistuu kuormitusta. Lisäksi nivelrikon yleisyyteen naisilla saattaa vaikuttaa myös estrogeenitasojen lasku vaihdevuosien jälkeen.”
Myytti: Nivelrikko johtuu liikunnan ja fyysisen työn ylirasituksesta
”Niveliä kuormittava liikunta ja raskas fyysinen työ voivat joillain ihmisillä olla nivelrikon osasyitä, mutta eivät taaskaan koko totuus. Yksinään esimerkiksi maratonjuoksu tai voimannosto eivät yleensä aiheuta nivelrikkoa. Lisäksi vaaditaan geneettisiä tai rakenteellisia tekijöitä tai jokin taustalla vaikuttava vamma.”
Myytti: Nivelrikkoa ei voi ehkäistä tai hidastaa
”Totta on, että nivelrikkoa ei ole mahdollista täysin ehkäistä tai hidastaakaan. Kolme tärkeintä keinoa, joilla voi pienentää nivelrikon riskiä, ovat säännöllinen liikunta, ylipainon välttäminen ja niveliin kohdistuvien vammojen karttaminen.
Nivelen terveydelle on olennaista, että niveliä kuormitetaan sopivalla liikunnalla. Uinti, kävely, hiihto ja pyöräily ovat lajeja, jotka pitävät nivelet liikkeessä ja sopivat useimmille.
Jos nivelrikko jo oireilee, ortopedi ohjaa yleensä potilaan fysioterapeutille. Häneltä saa harjoitteet, joilla voi vahvistaa lihaksia ja tukea nivelten liikeratoja. Fysioterapeutin kanssa voi myös keskustella, mitkä liikuntamuodot ovat itselle sopivimpia.
Nivelrikon takia voi olla, että sitä alkaa välttää tiettyjä liikkeitä ja samalla tiettyjen lihasten käyttöä – vaikka juuri ne lihakset saattavat olla niitä, joita vahvistamalla kipu sitten helpottaakin. Siksi liikeratoja ja lihaskuntoa on hyvä katsoa yksilöllisesti fysioterapeutin kanssa.”
Myytti: Nivelrikko tarkoittaa automaattisesti leikkausta
”Monilla nivelrikko ei koskaan etene leikkaukseen asti. Ihmisten oireet ovat hyvin erilaisia. Osalla on vain jäykkyyttä ja liikerajoituksia, osalla taas jatkuvaa, jomottavaa rasituskipua ja yösärkyä.
Jos nivelrikko aiheuttaa selvää päivittäistä haittaa eikä ole reagoinut riittävästi muihin hoitoihin, harkitaan tekonivelleikkausta.”
Monilla nivelrikko ei koskaan etene leikkaukseen asti. “
Myytti: Lepääminen on paras tapa hoitaa nivelrikkoa
”Jos nivel on pahasti ärtynyt, rasitusta kannattaa vähentää, kunnes kipu alkaa helpotta. Lepo voi hetkeksi auttaa. Kipu on kuitenkin tärkeää saada hoidettua, jotta pääsee taas liikkeelle. Liikunta yleisesti helpottaa nivelrikon oireita. Kun pahimman kipuvaiheen yli pääsee, liikuntaa kannattaa jatkaa sen sijaan, että päästää sitä vähenemään.”
Myytti: Nivelrikon hoitoon ei ole muita vaihtoehtoja kuin lääkkeet
”Nivelrikkoa hoidetaan monilla muillakin tavoilla: esimerkiksi kylmähoidolla, liikunnalla ja fysioterapialla. Erään tuoreen tutkimuksen mukaan polven ja lonkan nivelrikkoa potevien kipua voidaan lievittää yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.
Tärkeintä nivelrikossa on pyrkiä hallitsemaan kipua niin, että nivelen saa pidettyä liikkeessä. Tätä voi ajatella positiivisena kierteenä.”
Lue lisää tekonivelkirurgiasta Terveystalossa
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua? 10 myyttiä selkäkivusta
Selkäkipu on yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista, mutta selän vaivoista ja niiden hoitamisesta liikkuu myös monenmoisia uskomuksia. Kuinka moneen väittämistä tiesit oikean vastauksen?
Näin selkä kertoo terveydestäsi: 5 selkävaivaa ja syyt niiden taustalla
Selkä on kehomme tukiranka, ja sen vointi voi kertoa paljon terveydentilastamme. Kun selkä vaivaa, on useimmiten kyse ohimenevästä lihasjumista, mutta toistuvat tai pitkittyvät oireet voivat viestiä huomiota kaipaavasta vaivasta.
Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.
Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet
Kaihi on erittäin yleinen ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus – jopa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla todetaan näkökykyä hankaloittava kaihi. Mutta miten alkava kaihi oireilee ja milloin viimeistään olisi hyvä tarkistaa silmien kunto? Silmätautien vastaava erikoislääkäri Timo Hellstedt vastaa.
Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.