Kumpi kannattaa, lepo vai liike? 7 myyttiä nivelrikosta
Nivelrikko on yleinen sairaus, mutta liittyykö siihen aina kipuja? Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat ottaa kantaa yleisimpiin väittämiin nivelrikosta.
Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, mutta sen perimmäistä syytä ei tiedetä, kertoo ortopedi ja Terveystalon tekonivelkirurgian vastuulääkäri Rami Madanat. Se kuitenkin tiedetään, että monet eri syyt altistavat nivelrikolle. Toisilla nivelrikko aiheuttaa oireita polvissa, lonkissa tai sormien nivelissä, toisilla ei.
Nivelrikkoon liittyy myös monia usein kuultuja väittämiä. Madanat kertoo, mitkä niistä pitävät paikkansa ja mitkä eivät.
Myytti: Nivelrikko on normaali osa ikääntymistä, eikä se vaadi hoitoa
”Osittain on näin, että nivelrikko liittyy ikääntymiseen. Nivelrikko voi kuitenkin syntyä myös jonkin aiemmin sattuneen murtuman tai vamman seurauksena. Lisäksi perimä, ylipaino sekä nivelten kehityshäiriöt ja virheasennot voivat altistaa nivelrikon kehittymiselle.
Osalla ihmisistä nivelrikko on oireeton tai hyvin lieväoireinen. “
Jos kadulta kerättäisiin satunnaisesti sata yli 60-vuotiasta ihmistä, noin joka viidennellä näkyisi röntgenkuvissa nivelrikon merkkejä lonkissa tai polvissa. Isolla osalla tästä joukosta ei silti olisi kipuja tai muita oireita. Osalla ihmisistä nivelrikko on nimittäin oireeton tai hyvin lieväoireinen.
Nivelrikko ei vaadi hoitoa, jos siihen ei liity kipua tai päivittäistä liikkumista haittaavia oireita. Säännöllistä terveysliikuntaa voi kuitenkin suositella kaikille iästä riippumatta.”
Myytti: Polven nivelrikko on yleisempi miehillä kuin naisilla
”Tämä on totta toisin päin: polven nivelrikko on yleisempi naisilla kuin miehillä. Polven nivelrikko on jopa kaksi kertaa yleisempi yli 75-vuotiailla naisilla samanikäisiin miehiin verrattuna.
Tätä selittävät luultavasti sekä hormonaaliset että anatomiset ja biomekaaniset syyt. Biomekaniikka tarkoittaa tässä sitä, missä suhteessa niveleen ja sen eri osiin kohdistuu kuormitusta. Lisäksi nivelrikon yleisyyteen naisilla saattaa vaikuttaa myös estrogeenitasojen lasku vaihdevuosien jälkeen.”
Myytti: Nivelrikko johtuu liikunnan ja fyysisen työn ylirasituksesta
”Niveliä kuormittava liikunta ja raskas fyysinen työ voivat joillain ihmisillä olla nivelrikon osasyitä, mutta eivät taaskaan koko totuus. Yksinään esimerkiksi maratonjuoksu tai voimannosto eivät yleensä aiheuta nivelrikkoa. Lisäksi vaaditaan geneettisiä tai rakenteellisia tekijöitä tai jokin taustalla vaikuttava vamma.”
Myytti: Nivelrikkoa ei voi ehkäistä tai hidastaa
”Totta on, että nivelrikkoa ei ole mahdollista täysin ehkäistä tai hidastaakaan. Kolme tärkeintä keinoa, joilla voi pienentää nivelrikon riskiä, ovat säännöllinen liikunta, ylipainon välttäminen ja niveliin kohdistuvien vammojen karttaminen.
Nivelen terveydelle on olennaista, että niveliä kuormitetaan sopivalla liikunnalla. Uinti, kävely, hiihto ja pyöräily ovat lajeja, jotka pitävät nivelet liikkeessä ja sopivat useimmille.
Jos nivelrikko jo oireilee, ortopedi ohjaa yleensä potilaan fysioterapeutille. Häneltä saa harjoitteet, joilla voi vahvistaa lihaksia ja tukea nivelten liikeratoja. Fysioterapeutin kanssa voi myös keskustella, mitkä liikuntamuodot ovat itselle sopivimpia.
Nivelrikon takia voi olla, että sitä alkaa välttää tiettyjä liikkeitä ja samalla tiettyjen lihasten käyttöä – vaikka juuri ne lihakset saattavat olla niitä, joita vahvistamalla kipu sitten helpottaakin. Siksi liikeratoja ja lihaskuntoa on hyvä katsoa yksilöllisesti fysioterapeutin kanssa.”
Myytti: Nivelrikko tarkoittaa automaattisesti leikkausta
”Monilla nivelrikko ei koskaan etene leikkaukseen asti. Ihmisten oireet ovat hyvin erilaisia. Osalla on vain jäykkyyttä ja liikerajoituksia, osalla taas jatkuvaa, jomottavaa rasituskipua ja yösärkyä.
Jos nivelrikko aiheuttaa selvää päivittäistä haittaa eikä ole reagoinut riittävästi muihin hoitoihin, harkitaan tekonivelleikkausta.”
Monilla nivelrikko ei koskaan etene leikkaukseen asti. “
Myytti: Lepääminen on paras tapa hoitaa nivelrikkoa
”Jos nivel on pahasti ärtynyt, rasitusta kannattaa vähentää, kunnes kipu alkaa helpotta. Lepo voi hetkeksi auttaa. Kipu on kuitenkin tärkeää saada hoidettua, jotta pääsee taas liikkeelle. Liikunta yleisesti helpottaa nivelrikon oireita. Kun pahimman kipuvaiheen yli pääsee, liikuntaa kannattaa jatkaa sen sijaan, että päästää sitä vähenemään.”
Myytti: Nivelrikon hoitoon ei ole muita vaihtoehtoja kuin lääkkeet
”Nivelrikkoa hoidetaan monilla muillakin tavoilla: esimerkiksi kylmähoidolla, liikunnalla ja fysioterapialla. Erään tuoreen tutkimuksen mukaan polven ja lonkan nivelrikkoa potevien kipua voidaan lievittää yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.
Tärkeintä nivelrikossa on pyrkiä hallitsemaan kipua niin, että nivelen saa pidettyä liikkeessä. Tätä voi ajatella positiivisena kierteenä.”
Lue lisää tekonivelkirurgiasta Terveystalossa
Lue lisää aiheesta
Kesän tapaturmista yksi on kaikkein tavallisin: lääkäri neuvoo, miten kannattaa toimia
Nilkan nyrjähdys on yleisin tapa teloa itsensä kesäaikaan, selviää Terveystalon hoitamien tapaturmien tilastoista. Vakavammat tapaturmat sen sijaan syntyvät pääosin neljästä eri syystä, kertoo tapaturmien vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen.
Lasten terveys ennen ja nyt: Urheilusta saatu rasitusvamma on nykyään yleinen vaiva
Niin terveellistä kuin urheilu onkin, siitä voi seurata rasitusvammoja varsinkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luut sekä lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohdat ovat hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi, professori Jaakko Sinikumpu Terveystalosta.
Uniongelmat voivat olla monelle naiselle merkittävin tai jopa ainoa vaihdevuosioire
Vaihdevuodet voivat oireilla myös unihäiriöinä. Yhä useampi nainen hakeutuukin oireiden vuoksi nyt gynekologin vastaanotolle, kertoo Terveystalon gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen.
Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua
Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.
Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.
Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta
Tapaturmattomuuden eteen on suomalaisissa organisaatioissa tehty systemaattista työtä jo vuosien ajan. Terveystalonkin tilastoista selviää, että tapaturmiin liittyvien poissaolojen määrä on laskenut vuosittain ja vuonna 2022 työtapaturmat aiheuttivat 9 % vähemmän poissaoloja mitä vuonna 2021. Itse tapaturmiin liittyvien poissaolojen lasku ei ole aivan yhtä suurta, sillä hybridityön yleistyttyä tapaturmia sattuu myös etätyössä, mutta useimmiten näitä ei voida laskea työtapaturmiksi. Vahingon sattuessa on tärkeä varmistaa tapaturman akuutin hoidon jälkeen potilaan ohjaus työterveyteen, jotta voidaan arvioida työkykyisyys ja laatia työhön paluusuunnitelma.