"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"

Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin? 

Paljon. Univaje heikentää työmuistia ja aivojen toimintakykyä ylipäätään. Myös unen katkonaisuus vaikuttaa selvästi haitallisesti. Vaikka unen määrä olisi riittävää, mutta heräilyjä yöllä on hyvin paljon, unen laatu heikkenee ja sen kautta erityisesti aivojen toimintakyky ja vireystila heikkenee.

Olen huomannut vuosien varrella, että usein nukahtaminen on helppoa mutta herään 1–2 tunnin nukkumisen jälkeen ja en saa unta. Olen noussut tuolloin sitten ylös ja lukenut hetken kirjaa, se on auttanut unen saamisessa. Miksi tapahtuu tuollainen väliherätys? Töissä on välillä kiireistä ja stressaavaa aikaa, liittykö se siihen? Toinen asia, en enää osaa nukkua pitkään, vaikka mieli tekisi. Mikä avuksi?

Lyhyitä heräilyjä esiintyy yöllä toistuvasti, tämä kuuluu myös terveeseen uneen. Jos herää huomattavasti useammin, kuin normaalisti tai jää yöllä pitkään valvomaan, puhutaan unettomuudesta. Monet asiat voivat vaikuttaa uneen ja aiheuttaa heräilyjä. Kyseessä voi olla stressi – ja siihen sopisi yölliset valvejaksot. Mutta myös sairaudet ja jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa yöllisiä heräilyjä ja valvetta. Stressin aiheuttama unettomuus tyypillisesti välillä helpottaa, esimerkiksi lomilla. Jos unettomuus vaivaa, on hyvä ottaa se puheeksi hoitavan yleis- tai työterveyslääkärin kanssa. Tarvittaessa hän lähettää unilääkärille, jos unettomuus vaatii enemmän selvittelyä ja hoitoa.
 
Voiko unettomuuden hoitoon pitkäaikaisesti käytetty lääke vaikuttaa johonkin kielteisesti esim. muistiin? Tottuuko lääkkeeseen niin että ilman on vaikea enää saada unta?

Kyllä. Jotkut keskushermostolääkkeet voivat aiheuttaa enemmän haittaa muistiin, ja myös riippuvuutta. Oikean lääkkeen valinta on siinä mielessä tärkeää, kun kyseessä on pitkäkestoinen unettomuus. Unettomuuteen voidaan vaikuttaa lääkkeettömillä hoitokeinoilla (ns. univalmennus) tutkitusti paremmin ja pysyvämmin kuin lääkkeillä. Työterveys tai yleislääkäri voi ohjata univalmennukseen. Univalmennuksessa käydään muutamalla käynnillä monenlaisia lääkkeettömiä keinoja läpi, joilla unettomuuden kierre saadaan korjaantumaan. Jos lääkitys on tarpeen, on tärkeä välttää riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä kuten unilääkkeitä (ns. bentsodiatsepiineja) tai nukahtamislääkkeitä (ns. Z-lääkkeitä).
 
Milloin pitää alkaa huolestua unen vähyydestä? (Unta / yö tulee noin 5–6 tuntia nykyisin) 

Unen tarve on yksilöllistä. Jotkut ihmiset pärjäävät oikeasti vähemmällä unella. Suurin osa aikuisista tarvitsee 7–8 tuntia unta. Moni elää nykyään jatkuvassa univajeessa. Sen näkee siitä, kun nukutaan viikonloppuisin selvästi pidempään ja arkiviikolla tulee esille viitteitä univajeesta, kuten väsymys, keskittymisvaikeuksia ja ärtyneisyyttä. Jos 5–6 tunnin yöunella vointi, toimintakyky ja mieliala ovat kunnossa eikä väsymyksen merkkejä ole, ei ole tarvetta selvittelyyn tai hoitoon. Jos päiväoireita on, lääkäri voi aloittaa selvittelyn ja ongelman syystä riippuen pohditaan hoitosuunnitelma.

Väheneekö unen tarve ikääntyessä? 

Tästä on vielä kiivas keskustelu uniasiantuntijoiden välillä. Unen määrä selvästi vähenee ikääntyessään. Lapset nukkuvat eniten. Kun unen määrä vähenee aikuisiässä, väheneekö myös unen tarve? On viitteitä siitä, että unen tarve vähenee ikääntyessä. Ikäihmisillä esiintyy useimmiten vähemmän päiväväsymysongelmia ja muita keskushermoston oireita liittyen univajeeseen, eli he näyttävät pärjäävän paremmin vähemmällä unella. Mutta toisaalta on viitteitä, että koko keskushermoston unen säätely ja keskushermoston toimintamekanismit muuttuvat ikääntyessä. Unipaine vähenee ja voi olla, että ikäihmisillä ei tämän takia näy univajeen oireita, kuten väsymystä ja heikentynyttä aivojen toimintakykyä. Syy lyhentyneeseen uneen voi olla sairauksissa tai ongelmissa, kuten uniapnea, yölliset kivut, eturauhasen liikakasvu tai lääkitys. Sairaudet, kiusalliset oireet (kuten kivut) ja lääkityksen tarve tyypillisesti lisääntyvät ikääntyessä ja tämä vaikeuttaa arviointia tässä asiassa.

Nukahdan usein parhaiten katsellessani televisiosta makkarissa sängyssä leppoisan jännittävää sarjaa tai musiikkiohjelmaa. Onkohan tästä tavasta haittaa? Saan mielestäni kunnon unet ja herään aamulla virkeänä. Kännykän olen suosiolla jättänyt toiseen huoneeseen.

Hyvään yöunen laatuun vaikuttaa paljon nukkumaympäristö ja elämäntavat. Unettomuuden hoidossa käydään sen takia laajasti niihin liittyviä hoitosuosituksia läpi. TV:n katsominen ei vaikuta positiivisesti yöuneen, mutta jos yöuni ei vaikuta häiriintyneeltä, ei muutoksia tarvitse välttämättä tehdä. Suositeltavampaa olisi lukea lyhyesti kirjaa sängyssä. Nukkumaan meno on suositeltavaa vasta kun alkaa väsyttää ja nukahtaminen voi onnistua. Eli pitkään (1–3 tuntia) sängyssä lukeminen tai TV:n katsominen ei ole unen kannalta hyvä.
 
Olen noin 70-vuotias nainen, sairastan uniapneaa, joka on hyvässä hoidossa CPAP-laitteella. Minulla on ollut laite jo 15 vuotta, mutta noin kolmen vuoden ajan olen kärsinyt yö virtsaamisesta kaksi kertaa yössä. Kyse ei ole yliaktiivisesta rakosta, vaan virtsaa tulee todella runsaasti noin kolmen tunnin välein sekä yöllä että päivällä. On kokeiltu erilaisia verenpainelääkkeitä, myös nesteenpoistolääkkeitä, lisäksi lääkkeiden ottoajankohdan muutoksia, mikään ei auta. Miten voisin estää yöllistä virtsaamistarvetta?

Yöllinen lisääntynyt virtsaamistarve voi olla uniapnean merkki ja CPAP-hoidon tilanne on hyvä tarkistaa. Julkisen sektorin apneayksiköillä on yleensä etäyhteys laitteeseen, joten laitteen tarkistus on helppoa, kun ottaa yhteyttä apneahoitajaan. Muitakin syitä yölliseen virtsaamistarpeeseen voi olla, kuten nesteenpoistolääke, kohonnut verenpaine, turvotukset, diabetes tai liiallinen nesteen käyttö iltaisin ennen nukkumaan menoa. Jos virtsaamistarve on myös päivällä lisääntynyt, virtsateiden infektiot on syytä sulkea pois. Urologi voi tarvittaessa päättää lisätutkimusten tarpeesta.
 
Olen kärsinyt pitkään uniongelmasta, nukahtaminen usein hankalaa ja toisaalta unta ei aina riitä paria tuntia pidemmälle. Toisinaan menee koko yö valvoen, kaikkea on kokeiltu. Olen liikunnallinen lähes 70-vuotias nainen, harrastan liikuntaa kuutena päivänä viikossa. Kysymys kuuluu, että olisiko hormonikorvaushoidosta apua? Kiitos vastauksesta jo etukäteen.

Naisten uni muuttuu menopaussi-iässä. Unen laatu usein heikkenee, mutta myös esimerkiksi uniapnea lisääntyy. Hormonikorvaushoidosta voi olla hyötyä unen laatuun ja hoitavan gynekologin kanssa voi ottaa tämän puheeksi. Mutta jos hormonikorvaushoito ei tunnu vaikuttavan, unettomuuden syyn selvittely on suositeltavaa. Hoito onnistuu parhaiten kun unettomuuden syy on selvä. 
 
Menen nukkumaan 11.30 ja herään lähes joka aamuyö 3–4 kieppeillä ja valvon pari tuntia. Yleensä nukahdan sitten vielä pariksi tunniksi. Tarvitseeko valvomisesta olla huolissaan? Ja miten vähentäisin aamuyön valvomista?

Yölliset heräilyt usein lisääntyvät aamuyöllä, kun uni ei ole enää niin ”sikeää”. Syvemmin nukutaan yön alkupuoliskolla. Aamuyön heräilyjen syynä voi olla fyysisiä seikkoja kuten virtsaamistarve tai yöllisiä kipuja. Valvominen taas usein lisääntyy kun mieli on liian vilkas. Ajatukset ja huolet voivat pitää hereillä. Jos unettomuus huolestuttaa, on noidankehä valmiina. Unettomuuteen auttaa yleensä parhaiten lääkkeettömät hoitokeinot, ns. univalmennus. Koulutettu unihoitaja voi käydä monenlaisia hoitokeinoja läpi, jotka auttavat parantamaan unen laatua ja vähentämään yöllistä valvetta. Jatkuva unettomuus heikentää lähes aina elämänlaatua. Selvittely ja hoito on kannattavaa. 

Olen noin 70-vuotias mies, muuten terve mutta eturauhasen kanssa on ongelmia. Liikakasvu aiheuttaa yöllisiä vessakäyntejä eikä yleensä kolmannen virtsaamisen jälkeen joskus klo 3–4 aina enää uni tule ja yöunet tahtovat silloin jäädä 5–6 tuntiin. Kun seuraavana päivänä on jotain tärkeämpää, otan puolikkaan nukahtamistabletin ja yleensä voin silloin vielä nukahtaa tunnin pari. Olisiko jotain neuvoa millä unen saisi riittämään aamuun asti?

Tiheät vessakäynnit voivat häiritä yöunta. Hoitava lääkäri tai erikoislääkäri voi yrittää tehostaa eturauhasen liikakasvun hoitoa. Aamuyön heräilyihin ja valvejaksoihin suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitokeinoja, eli ns. univalmennusta. Jos lääkkeettömistä hoitokeinoista ei ole riittävää hyötyä, voidaan mietoja lääkkeitä unen tukemiseksi harkita, mutta ikä, sairaudet ja muut lääkkeet on tässä aina otettava huomioon. Aamuyöllä otetut nukahtamislääkkeet heikentävät toimintakykyä ja myös ajokykyä merkitsevästi. Riippuen nukahtamislääkkeestä, haittavaikutus ajokykyyn voi olla aamupäivällä useita tunteja.
 
Kuinka terveellisenä voidaan pitää sitä, että nukkuu ainoastaan kyljellään ja herää 2–3 kertaa yössä vaihtamaan kylkeä? Entäpä jalkojen tukeminen isolla tyynyllä kyljellään nukkuessa? Entä sitten niskan tukeminen kyljellään nukkuessa? Mikä määrä virtsalla käyntejä yöllä voisi olla normaali tai kohtuullinen?

Kyljellä nukkuminen on periaatteessa terveellisempää. Selinmakuulla hengitystiet voivat enemmän ahtautua ja kuorsaus lisääntyä. Jalkojen tukeminen voi olla hyväksi selkärangalle. Hyvä nukkumisen ergonomia auttaa vähentämään nivelkipuja. Hyvä, tukeva tyyny on ikääntyvälle kaularangalle tärkeä. Vessakäynnit usein lisääntyvät ikääntyessä. Miehillä eturauhasen liikakasvu voi vaikuttaa siihen paljon. Käyntejä voi pitää normaaleina, jos käy 1–2 kertaa yössä ja uudelleen nukahtaminen onnistuu. Vessakäyntien määrään voi vaikuttaa välttämällä runsasta juomista iltaisin ennen nukkumaanmenoa. 
 
Minulla ongelma, että herään noin tunnin päästä nukahtamisesta tai joskus puolen tunnin päästä. Sen jälkeen en meinaa saada unta. Ongelma on siinä, että nousen pois sängystä ja sitten sorrun syömään jotain makeaa.

Unettomuus ja yöllä syöminen voi liittyä yhteen. Jos vuorokauden kaloreiden määrästä yli ¼ osa käytetään illallisen ja aamuherätyksen välissä, epäillään yösyömishäiriötä. Alttius yösyömishäiriöön voi olla perinnöllinen ja silloin unettomuus ja syöminen liittyvät vahvasti yhteen. Aivoissa nälän ja kylläisyyden säätö on häiriintynyt. Mutta kyseessä voi olla vain ongelma ruokailurytmin ja aterioiden sisällön kanssa. Jos päiväsaikaan syödään liian harvoin ja liian vähän (tai väärin), voi olla nälkä myöhään illalla tai yöllä. Yöllä syöminen voi altistaa painonnousuun ja ruoansulatus- ja aineenvaihduntaongelmiin. Yöllä syöminen voi johtua myös psykologisista syistä. Syöminen voi tuntua lohduttavalta ja uneton odottaa siltä apua uudelleen nukahtamiseen. Silloin herkästi syödään karkkeja tai suklaata. Unettomuuden selvittelyssä on oltava kokonaisvaltainen. Hyvällä unettomuuden hoidolla myös aineenvaihdunta ja nälän sekä kylläisyyden tasapaino korjaantuu.