Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
Puursitko lomaa edeltävänä työviikkona ympäripyöreitä päiviä, jotta saisit kaikki rästihommat alta ennen kuukauden taukoa? Kun stressi viimein hellitti, sairastuit ensimmäisenä lomaviikkona flunssaan.
– Kaikkeen emme pysty tietysti itse vaikuttamaan, mutta jos se on mahdollista, viimeisellä työviikolla kannattaisi pikemminkin rauhoittaa tahtia. Hyvä loma tehdään jo ennalta, unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen sanoo.
Loman jaksottaminen lyhyempiin periodeihin on yksi hyvä vaihtoehto.
– Tutkimuksissa on havaittu, että jo 2–3 päivän loman aikana ihmisen stressitasot alkavat laskea. Useamman viikon kestävällä lomalla vaikutukset eivät enää välttämättä kertaannu, vaan ratkaiseva palautuminen tapahtuu nimenomaan ensimmäisellä viikolla. Toki vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.
Viisainta olisi huolehtia riittävistä lepohetkistä jo arjessa, mutta kiivastahtisemmaksi muuttunut työelämä tekee siitä käytännössä haasteellista.
– Moni ihminen ei ehdi tehdä arjessa ikinä palauttavia ja rentouttavia asioita, sillä vapaa-aika on kutistunut. Sen vuoksi lataamme usein lomaan kovat odotukset, jolloin siitä voi tulla suorittamista. Tällöin palautuminen kärsii, Partinen on huomannut.
Kevyttä liikuntaa ja digipaastoa
Partinen kehottaakin lomalle suuntaavia pysähtymään ja kuuntelemaan itseään. Jos koko keho tuntuu väsyneeltä ja mieli käy ylikierroksilla arjesta, elimistö on ensisijaisesti levon, ei tehtävälistojen tarpeessa.
– Kevyt liikunta aktivoi parasympaattista, rentouttavaa hermostoa ja helpottaa nukahtamista illalla. Uinti, pyöräily ja rauhalliset kävelylenkit ovat hyvä tapa laskeutua lomaan. Luonnolla on palautumisen kannalta tärkeä merkitys.
Jos kännykät ja tietokoneet ovat oleellinen osa arkea, lomalla digipaasto voi tehdä hyvää. Työsähköpostiin kannattaa asettaa automaattivastaukset, jotta ei tule pakkomiellettä kurkkia viestejä lomalla.
– Täydellinen digipaasto ei ole välttämättä realistinen kaikille, mutta välillä voi tehdä hyvää napsauttaa mobiilidata pois päältä ja irtaantua laitteista. Loma on hyvä itsetutkiskelun paikka. Kannattaa pohtia, millaiset asiat antavat sinulle levon tunteen.
Toisinaan maisemanvaihdos auttaa irtaantumaan arjesta. Kun ensimmäisenä lomapäivänä suuntaa heti mökille tai vaikka retkelle lähiseudun kansallispuistoon, työasiat tipahtavat mielestä.
– Ylipäätään spontaanille tekemiselle kannattaa jättää lomalla tilaa, sillä sellaiseen on harvemmin aikaa arkena.
Muista nukkua lomallakin
Valoisat kesäyöt tuntuvat usein niin ainutlaatuisilta, että moni lomailija alkaa nukkua lyhyempiä yöunia. Partinen muistuttaa pitämään kuitenkin kiinni jonkinlaisesta unirytmistä.
– Tunnin, parin aikasiirtymästä ei ole mitään haittaa, mutta jos valvoo lomalla yöt läpeensä, arkeen paluu voi tuntua todella tahmealta.
Kesällä kannattaa suosia pimennysverhoja ja pitää makuuhuoneen lämpötila kohtuullisen viileänä. Korvatulpat auttavat, jos olet herkkä öisille äänille.
– Valosaasteen vaikutusta on tutkittu Kiinan suurkaupungeissa. Sen on havaittu lisäävän muun muassa diabetesriskiä, kun ihmiset nukkuvat valoisassa huonommin.
Töihinpaluun sopeutumista helpottaa, jos on mahdollista sijoittaa ensimmäinen työpäivä keskelle viikkoa. Tutkimusten mukaan lomalta palatessa tauon tuomat hyödyt poistuvat nopeasti, ellei arjen keskelle järjestä lepohetkiä.
– Yksi hyvä vinkki tietotyöläisille on merkitä ensimmäinen työpäivä sähköiseen kalenteriin niin, ettei siihen ole mahdollista sopia palavereja. Näin voi ottaa hieman pehmeämmän laskun arkeen, Partinen neuvoo.
Yleislääkäri
Lue lisää aiheesta
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Yhteinen vai erillinen sänky? Näin erilaiset unirytmit vaikuttavat uneen
Unilääkäri Janne Kanervisto rohkaisee suomalaisia hakemaan unihäiriöihin apua ajoissa ja muistuttaa, että unirytmit ja -tarpeet voivat vaihdella saman perheen sisällä. Joskus erillisissä sängyissä nukkuminen voi olla pariskunnille paras satsaus hyvinvointiin ja sitä kautta myös suhteeseen.