Unilääkäri Janne Kanervisto: Jos sinun pitää korjata yksi asia nuoren arjessa, korjaa uni

Miksi aiemmin reippaasti nukkumaan mennyt lapsi valvoo yhtäkkiä myöhään eikä tahdo aamulla päästä sängystä ylös? Kyse ei ole pelkästään tavoista tai motivaation puutteesta, vaan biologiasta. 

Murrosiässä nuoren biologinen rytmi muuttuu, ja unirytmi siirtyy luontaisesti myöhemmäksi. Samaan aikaan nuori tarvitsee edelleen keskimäärin 8–10 tuntia yöunta kasvun ja kehityksen tueksi. Monissa perheissä voi olla haasteita istuttaa nuoren muuttunutta unirytmiä perheen ja koulun rytmeihin.  

Ilmiö on unen erikoislääkäri Janne Kanervistolle tuttu vastaanotolta. Riittävän unen turvaamisella on hänen mukaansa kuitenkin valtava merkitys.  

– Uni vaikuttaa lähes kaikkeen, mitä nuoren kehossa ja aivoissa tapahtuu. Nuoruus on voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa. Aivoissa muodostuu uusia hermoyhteyksiä ja opittu tieto jäsentyy unen aikana. Samalla hormonitoiminta, kasvu ja palautuminen tarvitsevat riittävästi lepoa, Kanervisto kertoo. 

Univaje näkyy muutenkin kuin väsymyksenä 

Monelle vanhemmille on tuttua, että nuorta ei meinaa saada aamulla ylös sängystä. Univajeesta on tunnistettavissa muitakin merkkejä. Liian vähäinen uni heikentää muistia, stressinsietokykyä ja keskittymiskykyä, mikä voi näkyä nuoren arjessa konkreettisesti myös esimerkiksi ärtyneisyytenä, keskittymisvaikeuksina, impulsiivisuutena ja koulupoissaoloina. 

Riittämättömällä unella on yhteys myös mielenterveyteen. Univaje lisää riskiä muun muassa masennukselle, ahdistuneisuudelle ja käytöshäiriöille. Se voi altistaa myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle.  

Moni unettomuuden merkki voi sekoittua tavalliseen, murrosikään kuuluvaan mielialavaihteluun ja käyttäytymiseen. Milloin vanhemman tulisi huolestua nuoren voinnista? 

– Huolestua kannattaa erityisesti silloin, jos nuorelle alkaa tulla poissaoloja koulusta, hän nukkuu tunneilla tai koulunkäynti kärsii. Myös selkeät muutokset käytöksessä, kuten merkittävästi lisääntynyt ärtyneisyys, ahdistuneisuus tai heikentynyt jaksaminen voivat kertoa liian vähäisestä unesta, Kanervisto kertoo. 

Satunnaiset myöhäiset illat ja puolille päiville nukkuminen kuuluvat nuoruuteen, mutta jatkuviin uniongelmiin kannattaa puuttua.  

– Jos nuori nukkuu esimerkiksi aina viikonloppuna pitkälle iltapäivään, se kertoo yleensä siitä, että unta on tullut viikolla liian vähän. Univelkaa voi yrittää paikata, mutta viikonlopun pitkät unet eivät poista koko viikon aikana kertyneen univajeen haittoja, Kanervisto kertoo. 

Kaikki lähtee liikkeelle unettomuuden syyn selvittämisestä 

Kun vanhempi huolestuu nuoren vähäisestä unen määrästä, yksi yleisimmistä virheistä on yrittää pakottaa nuori nukkumaan aikaisemmin. 

– Uni ei tule käskemällä. Tärkeämpää on luoda olosuhteet, joissa nukahtaminen on mahdollista. On myös hyvä muistaa, ettei nuori ole aamulla tahallaan väsynyt. Murrosiän biologia vaikuttaa siihen merkittävästi, Kanervisto kertoo. 

Unettomuuden taustalla saattaa olla esimerkiksi fysiologisia tekijöitä, kuten liiallinen kofeiinin saanti päivän aikana tai aivoja aktivoiva puhelimen selailu pitkälle iltaan. Syyt voivat kuitenkin olla myös psyykkisiä. 

– Mieli ja uni ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos nuoren elämässä on stressiä tai kuormitusta, se näkyy usein unessa. Siksi on tärkeää yrittää pitää keskusteluyhteyttä avoinna ja luoda ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa kertoa huolistaan, Kanervisto sanoo.  

Kanerviston mukaan unen korjaamisessa kannattaakin aloittaa keskustelusta. 

– Ensimmäinen askel on puhua siitä, miksi nukkumisen kanssa on haasteita ja miksi uni on toisaalta niin tärkeää. Nuorta motivoi usein tieto ja kokemus siitä, että hyvä uni näkyy nopeasti arjessa: mieliala paranee, keskittyminen helpottuu ja koulu sujuu paremmin.  

Nuorten mielenterveyskriisi on haaste koko yhteiskunnalle. 

Kun joka neljäs nuori kamppailee mielen hyvinvoinnin kanssa, ongelma ei ratkea yksilöä hoitamalla vaan rakenteita muuttamalla.