Nuorten mielenterveyskriisi on haaste koko yhteiskunnalle.
Nuorten mielenterveyskriisissä ei ole kyse heikosta sukupolvesta, vaan kansanterveyshaasteesta.
Teetimme keväällä 2026 kyselytutkimuksen, jossa selvitimme 13–24-vuotiaiden nuorten vanhempien ajatuksia nuorten mielenterveydestä. Tutkimukseen vastasi 800 vanhempaa.
66 % vanhemmista on huolissaan 13–24-vuotiaan lapsensa mielen hyvinvoinnista.
34 % kaikista vanhemmista on hakenut lapsensa mielen haasteisiin apua. 11 % on jättänyt hakematta apua, vaikka kokee, että sille olisi ollut tarvetta.
17 % vanhemmista ei ole varma, ovatko lapsen hyvinvoinnissa mietityttävät asiat normaaleja vai pitäisikö niihin puuttua.
Mitkä asiat nuoria kuormittavat?
Kysyimme syksyllä 2026 13–24-vuotiailta nuorilta, mikä heitä huolettaa tai mietityttää kouluarjessa, harrastuksissa, töissä tai kotona. Lue poimintoja kysymyksistä alta.
"Minua jännittää mennä yksin julkisille paikoille, ajattelen että muut arvostelevat ja tuomitsevat minua."
"Tunnen olevani väärän kokoinen ja vääränlainen.
"En riitä."
"Miten pitäisi riittää jaksaminen kouluhommiin ja harrastuksiin vielä koulun jälkeen, kun on ihan puhki kun tulee koulusta kotiin?"
"Miksi kiitollisuuden ja rakastamisen näyttäminen perheelle on erittäin vaikeaa?"
"Miten uskaltaisin puhua suorituspaineista opettajille koulussa?"
"Miten helpottaa täydellisyyden tavoittelua ja suorituspaineita koulussa ja niistä johtuvaa ahdistusta?"
"Mitä pitäisi tehdä, jos valmentaja käyttäytyy tosi eriarvosesti valmennettaviansa kohtaan?"
"Miten saan vähennettyä stressin määrää?"
"Miten ottaa oma jaksaminen esille äidin kanssa?"
"Miksi minua ahdistaa, vaikkei sille ole syytä? Tuntuu, kun maailma olisi kaatunut, enkä tiedä miksi."
"Miten tutustua ihmisiin paremmin, kun pelkää, miten he ottavat vastaan?"
"Tuntuu etten, ikinä uskalla puhua huolistani vanhemmilleni."
"Tuntuu, että kaikki liikkuvat elämässä eteenpäin paitsi minä."
"Tuntuu, että ei ole omaa kaveriporukkaa ja olo on muutenkin yksinäinen. Kamppailen myös todella vahvan itsekriittisyyden kanssa, joka suuntautuu suurimmalta osaa kehooni ja ulkonäkööni."
"Miksi en osaa kaverisuhteita?"
"Ahdistaa, kun tunnen itseni erilaiseksi. Ahdistaa, kun on vaikea katsoa ihmisiä silmiin. Ahdistaa, kun en tiedä mitä haluan. Ahdistaa, kun en tiedä millainen oikeasti olen tai haluaisin olla."
"Tuntuu, että olen muita jäljessä kaikessa."
"On alkanut tuntua siltä, etten ole enää tyytyväinen kehooni. Mitä teen, jotta voin tuntea itseni taas mukavaksi kehossani?
"Pelottaa tuleva. Laskut painaa ja vuokravelkaa kertynyt, enkä uskalla kertoa kellekkään."
Nuorten mielenterveyden haasteet näkyvät kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla
Terveystalon kyselyn mukaan nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät vanhempien jaksamisessa, työkyvyssä ja poissaoloissa. Nuorten mielenterveyskriisi on kansanterveyshaaste, joka ei ratkea vain yksilöitä hoitamalla. Toivoa kuitenkin on, sillä oikea tuki oikeaan aikaan voi muuttaa nuoren elämän suunnan pysyvästi.
Mitkä asiat nuorten vanhempia huolestuttavat juuri nyt?
Teetimme keväällä 2026 kyselytutkimuksen, jossa selvitimme 13–24-vuotiaiden nuorten vanhempien ajatuksia nuorten mielenterveydestä. Tutkimukseen vastasi 800 vanhempaa.
1. Liiallinen ruutujen käyttö, mainitsi 39 % vastanneista.
Liian vähäinen unen määrä, mainitsi 29 % vastanneista.
Sosiaalisen median käyttö, mainitsi 29 % vastanneista.
Suorituspaineet, mainitsi 27 % vastanneista.
Koulunkäynti, mielen hyvinvointi mainitsi 24 % vastanneista.
Varhainen tuki voi muuttaa elämän suunnan
"Mielenterveyden haasteet puhkeavat usein nuoruusiässä, mutta juuri silloin niihin voidaan myös vaikuttaa tehokkaasti. Nuorilla on huikea paranemispotentiaali, ja heidän kohdallaan vakavissakin mielenterveyshaasteissa pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri vaikutus. Leimaavan puheen sijasta nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat tukea, matalan kynnyksen palveluita ja luotettavaa tietoa. Nuorten mielenterveyttä kannattaa hoitaa: mitä nopeammin hoito aloitetaan, sen paremmat hoitotulokset yleensä ovat ja vältytään mielenterveysongelmien kroonistumiselta."
Henry Karlsson, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Haluamme madaltaa kynnystä hakea apua mielen haasteisiin
"Kuuluu vanhemmuuteen olla ikuisesti huolissaan lapsistaan, mutta yksin tässä ei kenenkään tarvitse olla: me voimme tuottaa tietoa ja palveluita. Työstämme asiakaspalvelun eri kohtaamispisteissä parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja, jotta osaamme tunnistaa nuorten tarpeita entistä paremmin ja kohdata heidät heille sopivalla tavalla. Olemme myös käynnistäneet Nuoria hoitavat lääkärit -koulutuskokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten yleisimpiin terveyshaasteisiin liittyvää osaamista Terveystalossa ja varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen kaikissa kanavissa ja oikea-aikaisesti .
Ville Iho, Terveystalon toimitusjohtaja
Mitä Terveystalo tekee nuorten mielenterveyden eteen?
Yhteiskunnallisen keskustelun vauhdittaminen ja luotettavan asiantuntijasisällön tarjoaminen.
Omien ammattilaistemme koulutukset nuorten kohtaamiseen ja nuorten terveyshaasteiden erityisosaamiseen.
Nuorisopsykiatri ja unilääkäri kertovat: Milloin nuoresta pitää olla huolissaan?
Nuori valvoo, vetäytyy huoneeseensa ja ärähtää pienestä. Mikä on normaalia?
Kenen puoleen kääntyä?
Nuoruus on kasvun ja muutosten aikaa, jolloin myös mieli on monin tavoin myllerryksessä. Kun nuoren mielenterveydestä on huolta, oikea-aikainen ja asiantunteva apu on tarpeen.
Avun pyytäminen on ennen kaikkea välittämistä
"Helposti ajatellaan, että katsotaan vielä vähän. Jos perheessä on haasteita, siihen liittyy epätietoisuuden lisäksi yhä stigmaa, häpeää ja syyllisyyden tunteita, ihan turhaan. Kehittyvillä aivoilla ja nuorilla ylipäätään ei ole aikaa odotella: mielenterveysongelmat puhkeavat usein teini-iässä, mutta silloin ne ovat myös helpoimmin hoidettavissa. Avun pyytäminen on ennen kaikkea välittämistä ja vastuunkantoa."
Tuija Turunen, Terveystalon johtava psykologi
Perheen tukeminen kokonaisuutena kannattaa
"Nuorten mielenterveyshaasteista puhuttaessa katse kohdistuu luonnollisesti usein nuoriin. On kuitenkin tärkeää nostaa esille myös niiden vaikutukset vanhempiin. Terveystalon kyselyyn vastanneista 800 vanhemmasta 45 % on joutunut olemaan poissa töistä tai kokee työkykynsä huonontuneen.
Kun vanhempi kantaa jatkuvaa huolta lapsestaan, kuormitus näkyy helposti myös työssä ja jaksamisessa. Siksi perheen tukeminen kokonaisuutena on yksi vaikuttavimmista tavoista tukea nuoren toipumista. Se on investointi, josta hyötyvät kaikki: nuori itse, perhe ja ympäröivä yhteiskunta.
Ilse Rauhaniemi, Terveystalon työterveyden ylilääkäri
Henry Karlsson, nuorisopsykiatri
"Nuoren ihmisen itsetunto ja identiteetti ovat vasta kehittymässä, samoin aivot – etenkin tunteiden säätelyn osalta. Siksi nuoren mieli järkkyy helpommin kuin aikuisen ja joskus aikuisten näkökulmasta yllättävistäkin asioista."
Janne Kanervisto, unen vastuulääkäri
"Riittävän unen turvaamisella nuoren arjessa on valtava merkitys. Aivoissa muodostuu uusia hermoyhteyksiä ja opittu tieto jäsentyy unen aikana. Samalla hormonitoiminta, kasvu ja palautuminen tarvitsevat riittävästi lepoa."
Laura Karotie, yritysterveyden johtaja
"Eri elämänaloilla tapahtuvia kuormituksia ei voi erottaa toisistaan. Työnantajan ja työntekijän välillä yhdessä sovitut joustavat ratkaisut tukevat työkykyä haastavissakin elämänvaiheissa."
Lisää tietoa aiheesta
Unilääkäri Janne Kanervisto: Jos sinun pitää korjata yksi asia nuoren arjessa, korjaa uni
Valvooko nuori iltaisin, nukkuuko viikonloppuisin pitkälle päivään tai onko aamuisin vaikea päästä ylös sängystä? Murrosiässä unirytmin muuttuminen on luonnollista, mutta jatkuva univaje voi näkyä mielialassa, keskittymisessä, koulunkäynnissä ja jaksamisessa. Unilääkäri Janne Kanervisto kertoo, miten vanhempi tunnistaa nuoren univajeen merkit ja millaisia askeleita voi ottaa kohti parempia yöunia.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää