Nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet näkyvät kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla

Suomessa jopa joka neljäs nuori kamppailee mielenterveyden haasteiden kanssa. Nuorten mielenterveys on heikentynyt myös kansainvälisesti – Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kyseessä on yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteista.

Kyse ei ole siitä, että uusi sukupolvi olisi aiempia heikompi.

– Yhteiskunnallinen tilanne näkyy nuorten pahoinvoinnissa. Myös vanhempien ongelmat, kuten työttömyys, heijastuvat suoraan heihin, sanoo Terveystalon nuorisopsykiatri ja Turun yliopiston nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlsson.

Muun muassa nuorisotutkijat ovat huomauttaneet, että kriisillä on yhteiskunnallinen tausta.

Nuoret kasvavat ennennäkemättömän kuormittavassa ajassa. Epävarmuuden aiheuttajat lomittuvat keskenään ja seuraavat toisiaan: ilmastokriisi, luontokato, talouskriisi, nuorisotyöttömyys, pandemiat ja sodat. Elämä on myös aiempaa paineistetumpaa muun muassa koulumaailman muutosten ja sosiaalisen median vuoksi.

– Nuoren ihmisen itsetunto ja identiteetti ovat vasta kehittymässä. Samoin aivojen kehitys on kesken etenkin tunteiden säätelyn osalta. Siksi nuoren mieli järkkyy helpommin kuin aikuisen ja joskus aikuisten näkökulmasta yllättävistäkin asioista, Karlsson kertoo.

Terveystalon nuorisopsykiatri ja Turun yliopiston nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlsson.

Huoli nuorista kuormittaa vanhempia

Terveystalon keväällä 2026 tekemän kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisvanhemmasta on huolissaan 13–24-vuotiaan lapsensa mielen hyvinvoinnista ja noin kolmanneksella on ollut haasteita oman jaksamisensa kanssa tämän vuoksi. Näistä liki puolella huoli on johtanut työpoissaoloihin tai työkyvyn heikentymiseen.

Tilanne näkyy myös vastaanotoilla, Karlsson sanoo.

– Monet vanhemmat ovat kuormittuneita ja miettivät, miten voisivat työelämän paineiden keskellä olla paremmin läsnä oireilevan nuoren elämässä.

Karlssonilla on pitkä kokemus nuorten syömishäiriöiden, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden sekä neuropsykiatristen häiriöiden hoidosta. Jos oman nuoren asiat huolestuttavat niin, että työssä suoriutuminen alentuu tai arki vaikeutuu sen seurauksena, on tärkeää hakea keskusteluapua esimerkiksi työterveydestä, sanoo Karlsson.

Oireilevan nuoren vanhemmat ovat usein myös työkavereita, alaisia ja esihenkilöitä, joten heidän tilanteensa kannattaisi huomioida nykyistä paremmin työpaikoilla.

– Ihminen on aina kokonaisuus, eikä eri elämänalueilla tapahtuvia kuormituksia voi erottaa toisistaan. Monesti esimerkiksi työuupumuksen taustalla ei ole vain työ, vaan myös haastava elämäntilanne, sanoo Terveystalon yritysterveyden johtaja Laura Karotie.

Kuormitus on asia, johon työnantajan ja työntekijän on hyvä miettiä yhdessä ratkaisuja. Työterveyspalvelut voivat auttaa näissä tilanteissa, Karotie muistuttaa. Hän kertoo onnistuneista toimenpiteistä, joita Terveystalon asiakasyrityksissä on tehty tämän eteen.

– Kun työn kuormittavuutta on voinut säädellä matalalla kynnyksellä, mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi.

Epätietoisuus ja häpeä estävät hakemasta apua

Terveystalon kyselytutkimuksen mukaan vanhemmissa huolta aiheuttavat erityisesti nuoren ruutuaika, unen määrä, sosiaalisen median käyttö ja suorituspaineet.

Joka kolmas huolestuneista vanhemmista on hakenut apua nuorelleen. Hoitoon hakeutumisen kynnystä nostaa epävarmuus siitä, mikä on tavallista nuoruuteen kuuluvaa oireilua ja milloin tarvitaan ammattilaisen tukea.

Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen tunnistaa ajattelutavan.

– Kodeissa ja koulussa helposti ajatellaan, että katsotaan vielä vähän. Katsotaan nyt vielä tämä lukukausi tai syyslomaan asti. Kuitenkaan kehittyvillä aivoilla ja nuorilla ylipäätään ei ole aikaa odotella.

  Nuorilla on huikea paranemispotentiaali, muistuttaa Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Epätietoisuuden lisäksi toinen este avun hakemiselle on Turusen kokemuksen mukaan edelleen häpeä.

– On paine näyttää, että on kaunis koti ja upeat, lahjakkaat lapset. Jos arki ei olekaan sellaista, moni vanhempi kantaa huolta yksin ja saattaa pohtia, kertooko avun hakeminen omasta epäonnistumisesta. Todellisuudessa haasteet kuuluvat lähes kaikkien perheiden elämään jossain vaiheessa. Avun pyytäminen on ennen kaikkea välittämistä ja vastuunkantoa.

Avun hakeminen todennäköisesti kannattaa, sanoo Turunen.

– Nuorilla on huikea paranemispotentiaali. Vaikka olisi vaikeitakin oireita, kevytkin puuttuminen tai tuki voi riittää. Mielenterveysongelmat puhkeavat usein teini-iässä, mutta silloin ne ovat myös helpoimmin hoidettavissa. Nuoruusikää sanotaankin usein toiseksi mahdollisuudeksi.

Missio: huolen ja kuormituksen vähentäminen

– Kyselytutkimuksen prosenttiluvut ovat isoja. On vanhemmalle kamala tilanne, jos näkee, että oma nuori jää syrjään ja on passiivinen, sanoo Ville Iho, Terveystalon toimitusjohtaja ja kolmen juuri aikuistuneen nuoren isä.

On selvää, ettei nuorten mielenterveyskriisi ratkea vain hoitamalla yksilöitä. Koko kasvuympäristö on muuttunut.

– Vanhemmat, mukaan lukien minä itse, eivät ole olleet valmiita kasvattamaan lapsia tällaiseen maailmaan. Tämä pätee erityisesti sosiaaliseen mediaan. On olemassa hyvät syyt sille, miksi olemme epäonnistuneet sen suhteen, Iho sanoo.

Vanhempien kuormituksen ja huolen poistaminen on tärkeä missio, jossa Terveystalokin voi auttaa, Iho sanoo.

Vanhempien kuormituksen ja huolen poistaminen on tärkeä missio, jossa Terveystalokin voi auttaa, sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho.  

Terveystalo on aloittanut pitkäjänteisen työn nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja tulee muun muassa tarjoamaan asiantuntijatietoa eri kanavissaan. Tehtävä työ näkyy syksyllä paitsi laaja-alaisesti viestinnässä ja markkinoinnissa, myös Terveystalon omassa kehitystyössä.

– Työstämme asiakaspalvelun eri kohtaamispisteissä parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja, jotta osaamme tunnistaa nuorten tarpeita entistä paremmin ja kohdata heidät heille sopivalla tavalla. Lisäksi olemme käynnistäneet Nuoria hoitavat lääkärit -koulutuskokonaisuuden. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten yleisimpiin terveyshaasteisiin liittyvää osaamista Terveystalossa ja varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen kaikissa kanavissa ja oikea-aikaisesti, Ville Iho kertoo.

– Vanhemmat ovat varmasti ikuisesti huolissaan lapsistaan. Se kuuluu vanhemmuuteen, mutta yksin tässä ei tarvitse kenenkään olla, me voimme tuottaa tietoa ja palveluita.

Nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen vaatii yhteisiä tekoja

Viime vuosituhannella Suomi onnistui taklaamaan toista suurta kansanterveyshaastetta. Pohjois-Karjalan korkea sydäntautikuolleisuus saatiin laskuun muutoksilla väestön ruokavalioon, tupakointiin ja liikkumiseen.

Nuorten mielen hyvinvoinnin tukeminen vaatii samanlaista yhteiskunnallista kunnianhimoa. Ratkaisut eivät synny yhdestä palvelusta tai yhdeltä toimijalta, vaan tarvitaan samanaikaisia toimia kodeissa, kouluissa, harrastuksissa ja terveydenhuollossa.

– Keskeistä on tunnistaa ne lapset, nuoret ja perheet, joiden arki on kuormittunut, ja tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla meidän on vähennettävä nuorten kokemia suorituspaineita ja varmistettava, että nuorilla on aikaa kasvaa, kokeilla ja olla keskeneräisiä, Tuija Turunen kertoo.

Mielen hyvinvointia vahvistavat myös arjen rakenteet. Riittävä uni, mielekäs vapaa-aika, turvalliset yhteisöt ja mahdollisuudet kohdata muita nuoria ovat tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Yhtä tärkeää on, että apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Lopulta nuorten hyvinvointi rakentuu myös toivosta. Keväällä julkaistun Nuorisobarometrin mukaan vain 17 prosenttia suomalaisnuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen.

– Toivon luominen on kaikkien aikuisten tehtävä. Me voimme viestiä siitä, että suhdanteet vaihtuvat, vaikka nuorilla ei ole siitä kokemusta. Asioissa mennään eteenpäin ja niihin voi usein itsekin vaikuttaa. Ihmisen mieli toimii niin, että pahimmastakin tilanteesta todennäköisemmin selviytyy kuin ei selviydy, Turunen sanoo.

Nuorten mielenterveyskriisi on haaste koko yhteiskunnalle. 

Kun joka neljäs nuori kamppailee mielen hyvinvoinnin kanssa, ongelma ei ratkea yksilöä hoitamalla vaan rakenteita muuttamalla.