Nuorisopsykiatri ja unilääkäri kertovat: Milloin nuoresta pitää olla huolissaan?

17 prosenttia Terveystalon kyselyyn vastanneista 13–24-vuotiaiden nuorten vanhemmista ei ole varmoja siitä, ovatko lapsen hyvinvoinnissa mietityttävät asiat ihan normaaleja vai pitäisikö niihin puuttua.

Asia ei ole ammattilaisellekaan aina aivan selvä, sanoo Terveystalon nuorisopsykiatri ja Turun yliopiston nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlsson.

– Murrosiässä tapahtuu kehityksellinen taantuma, jossa pintaan nousee hyvin lapsenomaisia piirteitä. Tulee mielialan vaihtelua ja rajojen etsintää. Se on lähtökohtaisesti normaalia. Samoin hetkittäinen ahdistus ja masennus sekä ajoittaiset huonot päivät.

Kun arki kapenee, on syytä pysähtyä

Karlssonin mukaan nuorten vanhemmat ovat joskus turhankin huolissaan lievemmistä mielialan heittelyistä, raivokohtauksista, vetäytymisestä ja omissa oloissa olemisesta.

– Näihin on tietenkin vaikea vetää selkeää rajaa, että montako tuntia omassa huoneessa on liikaa. Elämässä kaikki on tietyissä rajoissa normaalia. Jos jokin on pitkäaikaista tai siitä kärsii koulunkäynti, harrastukset, sosiaaliset suhteet tai perhe, se ei enää ole normaalia.

Terveystalon nuorisopsykiatri ja Turun yliopiston nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlsson.

Olennaista on muutos aiempaan: nuori ei entiseen tapaan jaksa nähdä kavereita, suoriutua koulussa, käydä harrastuksissa tai huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan. Jos tällaiset masennus- ja ahdistusoireet eivät mene ohi päivissä tai korkeintaan muutamassa viikossa, vaan jäävät päälle, niihin kannattaa puuttua, sanoo Karlsson.

– Äärilaitaa on tietysti itsensä vahingoittaminen, voimakkaat kuolemaan liittyvät ajatukset ja harhaisuus. Niihin pitää hakea apua aina välittömästi.

Henry Karlsson kohtaa vastaanottotyössään muun muassa syömishäiriöisiä nuoria ja heidän perheitään. Myös syömisessä normaalin ja huolestuttavan välisen rajan vetäminen on toisinaan vaikeaa, hän sanoo.

– Joskus näkyy ajattelua, että niukka syöminen on ok, jos nuori ei vain tykkää tietyistä ruoka-aineista tai haluaa syödä mahdollisimman terveellisesti. Jos tällaiseen syömiseen liittyy ahdistuneisuutta, painonlaskua tai pakonomaista liikuntaa, asiaan on kiinnitettävä huomiota.

Suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu yksi asia, jota vanhemmat pitävät helposti normaalina, vaikka se ei sitä ole, sanoo Karlsson: nuoren päihteiden käyttö. Moni nykyteinien vanhemmista on ollut nuori 1990-luvulla, jolloin nuorten alkoholinkäyttö oli yleistä, ja asiaan saatettiin suhtautua hyvinkin kevyesti.

– Nuoruuteen voi liittyä päihdekokeiluja, mutta toistuvaan ja selkeästi nuoren toimintakykyyn vaikuttavaan päihteiden käyttöön aikuisen pitää puuttua.

Sisäinen kello siirtyy

Myös nuoren uniongelmien kohdalla se ratkaisee, miten ne vaikuttavat muuhun elämään, sanoo Terveystalon unen vastaava lääkäri Janne Kanervisto.

– Jos saa lapsen kouluun, hän harrastaa ja on sosiaalinen, mutta nukkuu joskus viikonloppuisin iltapäivään asti, ei ole syytä huoleen. Jos taas nuoren herättäminen on joka-aamuinen, koko perheen hyvinvointiin vaikuttava taistelu, nuori ei pysy hereillä koulussa, hänellä on keskittymisvaikeuksia tai poissaoloja, asiaan kannattaa hakea apua.

Ei ole pelkästään halusta kiinni, ettei nuorella tule uni iltaisin, sanoo Terveystalon unen vastaava lääkäri Janne Kanervisto. 

Murrosiässä biologinen sisäinen kello siirtyy myöhäisemmäksi. Illalla ei väsytä entiseen tapaan ja uni kevenee. Nuoren on vaikeampi päästä uneen samaan aikaan kuin aiemmin, joten aamuheräämiset hankaloituvat. Kun koulupäiviltä kertyy univajetta, nuori paikkaa ne nukkumalla viikonloppuisin iltapäivään.

Nuoren liian vähäinen uni nousi Terveystalon kyselyssä vanhempien suurimpien huolenaiheiden joukkoon. Siitä oli huolissaan kolmannes vastanneista.

– Kotona ajatellaan helposti, että nuori on laiska. Toki myös myöhään illalla pelaaminen tai lyhytvideoiden katsominen aktivoi aivoja, mutta ei ole pelkästään halusta kiinni, ettei uni tule iltaisin. Tämä on asia, jonka luonto on järjestänyt, mutta jota aikaiset kouluaamut eivät tue.

Forssassa tehtiin kokeilu, nuorten kouluaamut alkavat aikaisintaan aamuyhdeksältä. Seurauksena nuorten aamun myöhästymiset vähentyivät lähes puoleen ja aamupoissaoloja on nyt vähemmän. Myöhemmistä kouluaamuista on saatu hyviä tuloksia myös Yhdysvalloissa, kertoo Kanervisto.  

– Nuorten mieliala ja oppimistulokset ovat parantuneet. Lisäksi liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet niissä Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa nuoret ajavat itse kouluun.

Apua kannattaa hakea ajoissa

Kun huoli nuoresta herää, voi olla vaikea tietää, kenen puoleen kääntyä. Terveystalon kyselyyn vastanneista vanhemmista 11 prosenttia oli jättänyt hakematta apua lapsensa mielen haasteisiin liittyen, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Yksi yleisimmistä syistä olla hakematta apua oli se, ettei vanhempi tiennyt, mistä olisi sitä hakenut.

Epätietoisuuteen ei kannata jäädä vellomaan, Henry Karlsson korostaa.

– Mitä nopeammin psyykkisiin ongelmiin puututaan, sen parempi.

Pitkittyneiden oireiden kohdalla on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Jos taas nuorella ilmenee itsetuhoista käytöstä tai harhaisuutta, on syytä ottaa kiireellisesti yhteys oman alueen psykiatriseen päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.

Jos taas nuoren oireilu on lievää, ensimmäisen ammattilaisen, jonka puoleen käännytään ei tarvitse olla lääkäri. Kouluterveydenhuolto on hyvä lähtökohta avun hakemiselle, Karlsson sanoo.

– Olennaista on, että löytyy ihminen, jolle nuori voi puhua luottamuksella.

Nuorten mielenterveyskriisi on haaste koko yhteiskunnalle. 

Kun joka neljäs nuori kamppailee mielen hyvinvoinnin kanssa, ongelma ei ratkea yksilöä hoitamalla vaan rakenteita muuttamalla.