Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Paljon. Hoitamaton uniapnea lisää sydänsairauksiin sairastumisen riskiä jopa kolminkertaiseksi. Uniapneassa hengityksen katkeaminen tai ahtautuminen johtaa happisaturaation laskuun tai havahtumiseen. Näihin liittyy hetkellisiä verenpaineen nousuja, jotka aiheuttavat verisuonten seinämätoiminnan häiriintymistä, ja altistavat valtimonkovettumataudille. Lisäksi uniapneaan liittyvät havahtumiset heikentävät unenlaatua, mikä johtaa sympaattisen hermoston aktivaatioon, oksidatiivisen stressin lisääntymiseen ja tulehdusjärjestelmän aktivoitumiseen. Näiden ja kohonneen verenpaineen seurauksena sydämen kuormitus lisääntyy, ja sydämeen voi kehittyä rakenteellisiä muutoksia, jotka altistavat rytmihäiriöille ja tätä kautta aivoverenkiertohäiriöille.
Mikäli olet kokenut muun muassa poikkeavaa väsymystä tai toinen henkilö on toistuvasti todennut hengityskatkoksia tai katkonaista kuorsausta nukkuessasi, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Varaa aika tästä.
Voiko unettomuus tai liika nukkuminen vaikuttaa verenpaineeseen? Miten?
Voi vaikuttaa ja vaikuttaakin. Unen aikana elimistö rauhoittuu, verenpaine ja syke laskevat. Kun uni on huonolaatuista ja jää lyhyeksi, keho ei pääse lepäämään riittävästi. Tämä voi johtaa verenpaineen ja syketason kohoamiseen sekä yöllä että päivällä. Tämä on haitallista sydänterveydelle. Sen sijaan liiallinen nukkuminen ei näytä olevan suoraan yhteydessä verenpaineen muutoksiin. Pitkä yöuni assosioituu tästä huolimatta lisääntyneeseen sydän- ja verisuonikuolleisuuteen. On siis parempi nukkua sopivasti.
Aiheuttaako huono nukkuminen eteisvärinää?
Huono nukkuminen voi lisätä eteisvärinän esiintyvyyttä, mutta se ei yksin aiheuta sitä. Unenpuute ja huonolaatuinen uni vaikuttavat stressihormoneihin, nostavat syketasoa ja altistavat rytmihäiriöille. Lisäksi huono uni voi olla seurausta muista tekijöistä, jotka aiheuttavat eteisvärinää. Erityisesti uniapnea, jossa hengitys ahtautuu ja katkeilee toistuvasti unen aikana, on merkittävä eteisvärinän riskitekijä.
Voiko unen laadun parantamisella ehkäistä tai hoitaa sydän- ja verisuonitauteja?
Kyllä, hyvällä unen laadulla on positiivinen vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen. Parempi uni auttaa kehoa palautumaan, tasaa verenpainetta ja hillitsee tulehdusmuutoksia. Sopivan kestoinen ja parempilaatuinen uni voi ehkäistä sydänsairauksien kehittymistä tai vähentää näihin liittyviä komplikaatioita.
Liittyykö väsymys sydänoireisiin?
Harvoin. Väsymys voi olla merkki sydänsairaudesta, mutta useimmiten sen taustalla ovat muut syyt kuten stressi, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni ja muut sairaudet. Sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin voi liittyä fyysistä väsymystä, joka on seurausta sydämen heikommasta toiminnasta. Sydän ei pumppaa riittävästi verta, joka johtaa kudosten hapenpuutteeseen ja heikentyneeseen rasituksen sietoon. Sydänoireet eivät aina johdu sydänsairaudesta. Esimerkiksi ahdistukseen liittyy yleisesti sydänoireita ja väsymys on sen pääoireita.
Onko unettomuudella/univajeella yhteys veritulppiin? Miten?
Kyllä. Univaje ja unettomuus lisäävät valtimopuolen veritulppien riskiä. Unettomuus ja univaje aktivoivat tulehdusjärjestelmää ja lisäävät hyytymisalttiutta. Yhteyttä laskimopuolen tukosriskiin ei ole osoitettu, mutta tutkimustieto asiasta on vähäistä.
Neurologian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.