Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Paljon. Hoitamaton uniapnea lisää sydänsairauksiin sairastumisen riskiä jopa kolminkertaiseksi. Uniapneassa hengityksen katkeaminen tai ahtautuminen johtaa happisaturaation laskuun tai havahtumiseen. Näihin liittyy hetkellisiä verenpaineen nousuja, jotka aiheuttavat verisuonten seinämätoiminnan häiriintymistä, ja altistavat valtimonkovettumataudille. Lisäksi uniapneaan liittyvät havahtumiset heikentävät unenlaatua, mikä johtaa sympaattisen hermoston aktivaatioon, oksidatiivisen stressin lisääntymiseen ja tulehdusjärjestelmän aktivoitumiseen. Näiden ja kohonneen verenpaineen seurauksena sydämen kuormitus lisääntyy, ja sydämeen voi kehittyä rakenteellisiä muutoksia, jotka altistavat rytmihäiriöille ja tätä kautta aivoverenkiertohäiriöille.
Mikäli olet kokenut muun muassa poikkeavaa väsymystä tai toinen henkilö on toistuvasti todennut hengityskatkoksia tai katkonaista kuorsausta nukkuessasi, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Varaa aika tästä.
Voiko unettomuus tai liika nukkuminen vaikuttaa verenpaineeseen? Miten?
Voi vaikuttaa ja vaikuttaakin. Unen aikana elimistö rauhoittuu, verenpaine ja syke laskevat. Kun uni on huonolaatuista ja jää lyhyeksi, keho ei pääse lepäämään riittävästi. Tämä voi johtaa verenpaineen ja syketason kohoamiseen sekä yöllä että päivällä. Tämä on haitallista sydänterveydelle. Sen sijaan liiallinen nukkuminen ei näytä olevan suoraan yhteydessä verenpaineen muutoksiin. Pitkä yöuni assosioituu tästä huolimatta lisääntyneeseen sydän- ja verisuonikuolleisuuteen. On siis parempi nukkua sopivasti.
Aiheuttaako huono nukkuminen eteisvärinää?
Huono nukkuminen voi lisätä eteisvärinän esiintyvyyttä, mutta se ei yksin aiheuta sitä. Unenpuute ja huonolaatuinen uni vaikuttavat stressihormoneihin, nostavat syketasoa ja altistavat rytmihäiriöille. Lisäksi huono uni voi olla seurausta muista tekijöistä, jotka aiheuttavat eteisvärinää. Erityisesti uniapnea, jossa hengitys ahtautuu ja katkeilee toistuvasti unen aikana, on merkittävä eteisvärinän riskitekijä.
Voiko unen laadun parantamisella ehkäistä tai hoitaa sydän- ja verisuonitauteja?
Kyllä, hyvällä unen laadulla on positiivinen vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen. Parempi uni auttaa kehoa palautumaan, tasaa verenpainetta ja hillitsee tulehdusmuutoksia. Sopivan kestoinen ja parempilaatuinen uni voi ehkäistä sydänsairauksien kehittymistä tai vähentää näihin liittyviä komplikaatioita.
Liittyykö väsymys sydänoireisiin?
Harvoin. Väsymys voi olla merkki sydänsairaudesta, mutta useimmiten sen taustalla ovat muut syyt kuten stressi, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni ja muut sairaudet. Sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin voi liittyä fyysistä väsymystä, joka on seurausta sydämen heikommasta toiminnasta. Sydän ei pumppaa riittävästi verta, joka johtaa kudosten hapenpuutteeseen ja heikentyneeseen rasituksen sietoon. Sydänoireet eivät aina johdu sydänsairaudesta. Esimerkiksi ahdistukseen liittyy yleisesti sydänoireita ja väsymys on sen pääoireita.
Onko unettomuudella/univajeella yhteys veritulppiin? Miten?
Kyllä. Univaje ja unettomuus lisäävät valtimopuolen veritulppien riskiä. Unettomuus ja univaje aktivoivat tulehdusjärjestelmää ja lisäävät hyytymisalttiutta. Yhteyttä laskimopuolen tukosriskiin ei ole osoitettu, mutta tutkimustieto asiasta on vähäistä.
Neurologian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.