Kuinka kauan unilääkkeitä voi käyttää?
Neurologian ja unilääketieteen erikoislääkäri Markku Partinen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin unilääkkeistä.

Kuinka haitallista Ketipinorin tai Imovanen pitkäaikaiskäyttö on?
Ajoittain unettomuuteen tarvitaan tukilääkitys, joka suositellaan yhdistämään unettomuuden lääkkeettömään hoitoon eli univalmennukseen.
Ketpinor, jonka vaikuttavana aineena on ketiapiini, on lyhytkestoisessa käytössä tietyille potilaille sopiva unilääke, sillä se aiheuttaa uneliaisuutta ja samalla vähentää ahdistusta. Ketiapiinia käytetään tietyissä tapauksissa jopa vuosia, mutta puhtaasti unettomuuden hoidossa ketiapiinin käyttöä suositellaan arvioimaan säännöllisin väliajoin, sillä pitkäaikaiskäytössä sen haitat lisääntyvät. Ketiapiinin pitkäaikaiskäytössä on havaittu niin sanottuja metabolisia haittoja eli kolesteroli- ja rasva-arvojen huononemista, sekä myös verenpaineen nousua. Osalla ketiapiini voi hieman vaikuttaa ruokahalun lisääntymiseen ja sitä kautta painonnousuun. Ketiapiini voi pidentää myös QT-aikaa eli EKG:stä mitattavaa sydämen supistumisen jälkeistä sähköistä palautumista eli rentoutumisvaihetta. Se myös voi pahentaa uniapneaa.
Imovane eli tsopikloni on niin sanottu Z-lääke. Tsopikloni näyttäisi hieman vähentävän syvää eli N3-unta, minkä aikana tapahtuu aivojen puhdistautumista ja palautumista. Tämän vuoksi tsopikloni valmisteita ei nykytiedon valossa suositella pitkäaikaiskäyttöön. Kuten jokaisen lääkkeen käytössä, vaakakuppiin tulee arvioitavaksi pitkäaikaiskäytössä mahdolliset hyödyt ja haitat.
Kuinka kauan unilääkkeitä voi käyttää ja mitkä unilääkkeet ei aiheuta riippuvuutta?
Unettomuuden pitkäaikaistutkimuksissa on havaittu, että kaikkein paras hoito unettomuuteen on kognitiivisbehavioraalinen terapia (KBT-i / CBT-i) eli niin sanottu univalmennus.
Ajoittain unettomuuteen tarvitaan tukilääkkeitä, joita suositellaan tällöinkin yhdistämään unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. Tämän avulla tukilääkitys pystyttäisiin pitämään mahdollisimman lyhyenä. Usein bentsodiatsepiinistä, z-lääkkeistä sekä muutamista muista pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista (PKV) lääkkeistä voi tulla yli viikon kestävän käytön jälkeen lopetusvaiheessa ns. rebound oireita eli unettomuus hetkeksi pahenee. Tämä on yleinen ja luonnollinen ilmiö. Unilääkkeiden käyttöä tulisikin arvioida säännöllisesti hoidon lomassa.
Tiettyjen lääkkeiden ei ole havaittu aiheuttavan riippuvuutta. Näitä ovat esimerkiksi melatoniini ja väsyttävät masennuslääkkeet, kuten doksepiini ja mirtatsapiini. Jälkimmäisissä vaikuttavat pienillä annoksilla toimivat histamiini 1 reseptorisalpaajina ja niiden annoskoko unettomuuden hoidossa on selkeästi pienempi, kuin mitä masennuksen hoidossa. Näitä jälkimmäisiä unta parantavia lääkkeitä voi käyttää tarvittaessa myös pidempikestoisesti.
Lihottavatko unilääkkeet, toisin sanoen vaikuttaako aineenvaihduntaan?
Väsyttävät ja unettomuushäiriöön käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa ruokahalua lisäävästi. Näistä selkeimmin ketiapiini ja mirtatsapiini. Onneksi ruokahalua lisäävä vaikutus on osittain annosriippuvainen. Mitä pienempi annos, sitä vähemmän lääke lisää ruokahalua.
Vaikuttaako pitkäaikainen unilääkkeiden käyttö keskushermostoon haitallisesti? Entä muistiin?
Bentsodiatsepiinien on havaittu vähentävän syvää unta. Syvän unen aikana tapahtuu aivojen kuona-aineen puhdistumista. Mikäli puhdistuminen eli ns. glymfaattinen järjestelmä ei toimi kunnolla, voi aivoihin kertyä haitallisia kuona-aineita, kuten beeta amyloidia. Tällä aineella voi olla vaikutusta keskushermoston toimintaan ja muistiin. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.
Minulla on krooninen ongelma unen katkonaisuuden kanssa. Nukahdan hyvin, mutta herään usein keskellä yötä ilman selkeää syytä. Jumppaan päivittäin, en tupakoi, en käytä juuri alkoholia, syön pääasiassa kasvisruokaa, ei ylipainoa. Yöpolygrafiassa havaittiin lievä uniapnea. Onko saatavilla jotain unilääkettä, jolla tätä vaivaa voisi hoitaa?
Kaikkien unettomuustyyppien ensisijainen hoito on unettomuuden lääkkeettömät hoitokeinot eli Terveystalossa univalmennus. Mikäli sillä ei saada riittävää apua, tulisi kyseeseen turvallisimpina vaihtoehtoina pitkävaikutteinen melatoniini ja doksepiinia tai mirtatsapiini, joilla voidaan saada apua aamuyön heräämiseen. Lieväasteinen uniapnea voi aiheuttaa yöaikaisia havahtumia ja ylivireyttä. Mikäli uniapnea on asentoriippuvaista, kannattaa nukkuma-asentoon kiinnittää huomiota. Tilanteestasi ja jatkohoidostasi kannattaa vielä keskustella lääkärin vastaanotolla.
Otan joka ilta 1/4 stillnoctia, jolla saan hyvin unen. Voiko siitä olla haittaa ja millaista haittaa? Olen tehnyt näin vuosikausia.
Aina tulee arvioida lääkkeen hyötyjä ja haittoja. Mitä pienempi annos on käytössä, sitä parempi. Todennäköisesti siitä ei ole haittaa, mutta kannattaa keskustella lääkärin kanssa myös muista vaihtoehdoista.
Mitä suosittelette hormonaalisiin univaikeuksiin, kun hormonikorvaushoito ei ole mahdollista?
Oletan että kyseessä on vaihdevuosioireet. Gabapentiinillä, venlafaksiinilla ja muutamilla muillakin lääkkeillä on havaittu olevan positiivinen vaikutus vaihdevuosien kuumiin aaltoihin ja sitä kautta ne voivat myös parantaa unta. Näyttäisi siltä, että vaihdevuosioireiden kuumat aallot ja yöhikoilua ovat yksiä merkittävimpiä unta haittaavia tekijöitä.
Käytän Triptyliä iltaisin migreeniin. Kuorsaan kovaa ja heräilen kahden tunnin välein vessaan. Välillä herään siihen, että tukehdun. Olen laihduttanut kymmenen kiloa vuodessa ja siitä ei ole ollut mitään apua. Voiko Triptyl aiheuttaa uniapneaa?
Triptylin ei pitäisi aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Sinun oireitasi olisi erittäin tärkeä arvioida lääkärin vastaanotolla ja lisäksi uniapnea olisi hyvä poissulkea yöpolygrafialla.
Olen kärsinyt vuosia vähäisistä yöunista. Nukahdan hyvin, mutta herään n. 3 tunnin päästä ja valvon n. 3 tuntia. Voinko ottaa esimerkiksi puolikkaan unilääkkeen vasta tuon 3 tunnin unen jälkeen?
Osa unilääkkeistä saattaa vaikuttaa jopa 8–10 tuntia, minkä takia näitä ei suositella ottamaan yöheräämisten yhteydessä.
Tilanteessasi olisi hyvä käydä läpi vielä unettomuuden lääkkeettömiä hoitokeinoja, joilla voitaisiin saada yöaikaista ylivireyttä laskettua ja sitä kautta nopeutettua uudelleen nukahtamista. Lisäksi tulee pohtia, mitkä tekijät voivat aiheuttaa yöllisiä heräämisiäsi.
Onko Doxepinin käyttö pidemmän päälle terveellistä? Onko vaarallista käyttää kahtaa tai kolmea nukahtamislääkettä (esim. Imovanea & Doxepinia) samanaikaisesti?
On suositeltavaa käyttää vain yhtä unilääkettä. Doksepiini 1-6mg näyttäisi nykytiedon valossa olevan yksi turvallisimmista lääkkeistä, tarvittaessa myös pitkäaikaiskäytössä. Pitkäaikaisessa unettomuudessa tulee kuitenkin selvittää myös mahdolliset muut syyt oireiden taustalla. Taustalla voi olla esimerkiksi uniapnea, levottomat jalat oireyhtymä, yöllisiä periodisia raajaliikkeitä, univalverytmin häiriöitä tai parasomnioita, mitkä voivat vaikuttaa unenlaatuun tai unettomuuteen.

Neurologian erikoislääkäri, uni- ja liikennelääketieteen erityispätevyys, LKT
Lue lisää aiheesta

Mitä tehdä, jos lapselle ei meinaa maistua mikään?
Makaroni kelpaa, mutta kukkakaali ei – nirsoilun sijaan nykyään puhutaan valikoivasta syömisestä. Ravitsemusterapeuttimme Päivi Lassila kertoo, miten valikoivaan syömiseen voi suhtautua ja miten sitä voi helpottaa.

Hammaslääkäri Jonni löysi unelmatyönsä Terveystalosta – johtamisen laatu löi ällikällä: ”Saan toteuttaa itseäni”
Jonni Nykänen löysi Terveystalosta työpaikan, jossa hän saa vapaasti toteuttaa itseään hammaslääkärin työssä. Nyt hän kertoo, miten hyvä johtaminen ja selkeät prosessit helpottavat työarkea ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Mistä voi johtua, että lapseni kuorsaa?
Lastenneurologian erikoislääkäri Pekka Nokelainen vastaa Unen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten uniongelmista.

Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.

Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen
Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.