Kehomme kertoo ylikuormasta – näin tunnistat omat hälytysmerkkisi
Stressaako töihin paluu ja alkava arjen hälinä? Kehomme antaa meille usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä.
Kaikkien mieli on joskus lujilla. Elämän eri siirtymävaiheet, arjen paineet, yllättävä kriisikokemus tai esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttama ahdistus voivat kuormittaa mieltä. Mielenterveyttä voi aina tukea ja hoitaa, muistuttaa vastaava neuropsykologimme Laura Sokka Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
– Jokaiselle meistä voi tapahtua mitä tahansa milloin tahansa, mikä kuormittaa ja vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Kehomme antaa kuitenkin usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä. Opettele tuntemaan omat stressin hälytysmerkkisi ja ota ne vakavasti.
Tavanomaisia hälytysmerkkejä pitkittyneestä stressitilasta
- Ärsyynnyt normaalia pienemmistä asioista ja huomiosi kiinnittyy herkemmin negatiivisiin asioihin.
- Joustamattomuutesi on lisääntynyt ja sinun on vaikea tarkastella asioita eri näkökulmista.
- Muistisi saattaa pätkiä ja unohtelet asioita.
- Keskittyminen, asioiden aloittaminen ja niihin paneutuminen on vaikeaa.
- Sinulla voi olla epämääräisiä kehontuntemuksia: päätäsi särkee usein, kärsit vatsavaivoista, rintaasi puristaa tai painaa.
- Nukahtaminen on vaikeaa tai heräilet öisin.
- Et jaksa tavata ystäviä tai vetäydyt sosiaalisista tilanteista.
- Voimasi hupenevat jo rutiinien hoitamiseen eikä ajattelutyölle jää energiaa.
- Läheisesi huomauttavat sinulle muuttuneesta käytöksestäsi.
Tukea ja apua kannattaa hakea ajoissa
Mieli kaipaa hoivaa ja huolenpitoa erityisesti silloin, kun elämä koettelee.
– Jos itselle tai läheiselle syntyy huoli omasta jaksamisesta, on hyvä hakea heti ammattilaisen apua. Esimerkiksi työuupumusta epäillessä on syytä hakea apua viimeistään silloin, kun kehontuntemukset vievät voimat, uni häiriytyy tai tuntuu, että pienempienkin asioiden eteen tulee ponnistella paljon enemmän kuin aiemmin, Laura kertoo.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.