Kehomme kertoo ylikuormasta – näin tunnistat omat hälytysmerkkisi
Stressaako töihin paluu ja alkava arjen hälinä? Kehomme antaa meille usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä.
Kaikkien mieli on joskus lujilla. Elämän eri siirtymävaiheet, arjen paineet, yllättävä kriisikokemus tai esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttama ahdistus voivat kuormittaa mieltä. Mielenterveyttä voi aina tukea ja hoitaa, muistuttaa vastaava neuropsykologimme Laura Sokka Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
– Jokaiselle meistä voi tapahtua mitä tahansa milloin tahansa, mikä kuormittaa ja vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Kehomme antaa kuitenkin usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä. Opettele tuntemaan omat stressin hälytysmerkkisi ja ota ne vakavasti.
Tavanomaisia hälytysmerkkejä pitkittyneestä stressitilasta
- Ärsyynnyt normaalia pienemmistä asioista ja huomiosi kiinnittyy herkemmin negatiivisiin asioihin.
- Joustamattomuutesi on lisääntynyt ja sinun on vaikea tarkastella asioita eri näkökulmista.
- Muistisi saattaa pätkiä ja unohtelet asioita.
- Keskittyminen, asioiden aloittaminen ja niihin paneutuminen on vaikeaa.
- Sinulla voi olla epämääräisiä kehontuntemuksia: päätäsi särkee usein, kärsit vatsavaivoista, rintaasi puristaa tai painaa.
- Nukahtaminen on vaikeaa tai heräilet öisin.
- Et jaksa tavata ystäviä tai vetäydyt sosiaalisista tilanteista.
- Voimasi hupenevat jo rutiinien hoitamiseen eikä ajattelutyölle jää energiaa.
- Läheisesi huomauttavat sinulle muuttuneesta käytöksestäsi.
Tukea ja apua kannattaa hakea ajoissa
Mieli kaipaa hoivaa ja huolenpitoa erityisesti silloin, kun elämä koettelee.
– Jos itselle tai läheiselle syntyy huoli omasta jaksamisesta, on hyvä hakea heti ammattilaisen apua. Esimerkiksi työuupumusta epäillessä on syytä hakea apua viimeistään silloin, kun kehontuntemukset vievät voimat, uni häiriytyy tai tuntuu, että pienempienkin asioiden eteen tulee ponnistella paljon enemmän kuin aiemmin, Laura kertoo.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Nuoret tunnistavat mielenterveyden ongelmia aiempia sukupolvia paremmin
Nuoret tunnistavat itsessään ja ystävissään mielen pahoinvoinnin oireita tänä päivänä paremmin. Mielenterveydestä uskalletaan myös puhua aiempaa enemmän.
Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta
Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.