Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Kaihi eli harmaakaihi on yksi yleisimmistä näköä heikentävistä sairauksista. Usein ensimmäiset muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niitä osaa yhdistää itse kaihiin.
− Alkavasta kaihista voi kertoa se, ettei omilla tutuilla laseilla näekään enää niin hyvin kuin ennen. Näkö pysyy normaalisti hyvin samanlaisena 50–60 ikävuoden jälkeen ja jos lasien vahvuudet alkavatkin muuttua, voi kyseessä olla kaihi, niin Terveystalossa kuin Instrumentariumissa toimiva silmätautien erikoislääkäri Petri Haapanen kuvailee.
Kaihi voi oireilla myös hyvin yksilöllisesti.
− Kaihin tyypillisimpiä oireita ovat taittovirheen muuttuminen likinäön suuntaan, näön tarkkuuden heikentyminen, häikäisyherkkyys ja hämäränäön vaikeutuminen. Oireet kuitenkin vaihtelevat sen mukaan, missä kohdin silmän linssiä kaihia on. Joskus kaihi voikin saada esimerkiksi aikaan sen, että näkee kauas paremmin ilman laseja kuin lasien kanssa. Tai kirkkaalla säällä näkö muuttuu erityisen sumeaksi, Haapanen jatkaa.
Voiko kaihin kehittymistä tai etenemistä ennaltaehkäistä?
Kaihi on vahvasti vanhenemiseen liittyvä ilmiö.
− Voisi sanoa, että kaihia kehittyy lähes kaikille, kun ikää tulee tarpeeksi. Terveellisillä elämäntavoilla voi silti vaikuttaa silmien terveyteen ja riskien pienentämiseen. Erityisesti tupakoinnin välttäminen on tärkeää.
Kaihin kehittymiselle altistavat lisäksi diabetes, kortisonin käyttö suun kautta tai silmätippoina, sekä aiemmat silmäsairaudet tai silmävammat. Myös perimällä on vaikutusta.
− Suosittelen silmätarkastuksia 40 ikävuoden jälkeen aina kolmen vuoden välein ja 60 ikävuoden jälkeen kahden vuoden välein. Myös esimerkiksi ammattikuljettajien kannattaisi tarkkailla tiiviisti muutoksia omassa näkökyvyssä, Haapanen kommentoi.
Kaihin ainoa hoitomuoto on leikkaus, mutta milloin se on tarpeen?
Kaikissa silmiin liittyvissä yllättävissä muutoksissa kannattaa Haapasen mukaan hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin liittyvät oireet ja ohjaavat tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin.
− Kaihi todetaan silmälääkärin vastaanotolla tehtävän mikroskooppitutkimuksen avulla. Alkuvaiheen kaihia voidaan jäädä seuraamaan jopa vuoksiksi, sillä eteneminen voi olla hidasta ja oireet lieviä. Liian pitkälle harmaakaihia ei silti kannata päästää etenemään. Harmaakaihin ainoa hoitomuoto on leikkaus ja komplikaatioiden riski kasvaa, jos kaihi on edennyt liikaa.
− Leikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun kaihi haittaa elämää liikaa eikä näkökyky riitä enää arjen tarpeisiin – esimerkiksi työnteko vaikeutuu tai näkö alkaa haitata autolla ajoa. Samoin silloin, kun silmänpohja vaatii säännöllistä seurantaa esimerkiksi diabeteksen tai silmänpohjarappeuman vuoksi ja tutkiminen alkaa olla harmaakaihin vuoksi haastavaa.
Haapasen mukaan moni jännittää silmiin tehtävää leikkausta. Kyseessä on kuitenkin nopea, kivuton ja turvallinen toimenpide.
− Kaihileikkauksessa sumentunut silmän linssi korvataan keinolinssillä. Leikkaus kestää yleensä kaihin määrästä riippuen vain 10–20 minuuttia ja silmä puudutetaan silmätipoilla. Näkö kirkastuu huomattavasti noin viikon sisällä ja silmälaseista voi päästä eroon jopa kokonaan.
Jos kaihileikkaus jännittää, kannattaa toimenpiteestä keskustella silmälääkärin kanssa.
− Yhdessä lääkärin kanssa käydään läpi leikkauksen hyödyt ja riskit. Jos etenevää kaihia ei hoideta, se lopulta sokeuttaa. Toisilla tässä voi mennä vuosia ja toisille leikkaus tulee ajankohtaiseksi jo puolessa vuodessa kaihin toteamisen jälkeen, Haapanen päättää.
Silmätautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80
Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.
”Mikä helpotus!” – turkulainen Ritva Salmenoksa sai yleislääkäriltä nopean avun
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Terveystalossa lääkärillä käynyt Ritva Salmenoksa sai terveyshuoleensa apua ja vinkkaa nyt kokeilusta myös ystävilleen. – Vastaanotoilla hoidetaan sairauksia, jotka olisi jo pitänytkin hoitaa, sanoo useita kymmeniä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja pitänyt lääkäri Tapani Strander.
Milloin viimeksi jumppasit silmiäsi? Ota talteen silmälääkärin vinkit
Silmäjumppa ei tee ihmeitä – se ei paranna näköä eikä poista silmälasien tarvetta. Mutta silmien säännöllinen lepuuttaminen ja verryttely voivat kuitenkin tuoda konkreettista helpotusta esimerkiksi kuiviin silmiin. Kokeile silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedtin silmäjumppavinkkejä.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.
Nälkäkiukku ei katso ikää – näin pidät kiinni ruokarytmistä myös eläkeiässä
Eläkkeellä arjen rakenne usein muuttuu ja tiukat aikataulut väistyvät rennomman rytmin tieltä. Lounastaukoa ei kannata kuitenkaan unohtaa – ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miksi säännöllisestä ruokarytmistä kannattaa pitää huolta myös eläkeiässä.
Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Ikääntyessä keho kokee monia luonnollisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa paitsi sairastumisriskiin myös arjen sujuvuuteen. Elintavoilla on kuitenkin mahdollista jarruttaa muutosta minkä ikäisenä tahansa ja tehdä omista eläkevuosistaan terveempiä.