Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Kaihi eli harmaakaihi on yksi yleisimmistä näköä heikentävistä sairauksista. Usein ensimmäiset muutokset ovat niin vähäisiä, ettei niitä osaa yhdistää itse kaihiin.
− Alkavasta kaihista voi kertoa se, ettei omilla tutuilla laseilla näekään enää niin hyvin kuin ennen. Näkö pysyy normaalisti hyvin samanlaisena 50–60 ikävuoden jälkeen ja jos lasien vahvuudet alkavatkin muuttua, voi kyseessä olla kaihi, niin Terveystalossa kuin Instrumentariumissa toimiva silmätautien erikoislääkäri Petri Haapanen kuvailee.
Kaihi voi oireilla myös hyvin yksilöllisesti.
− Kaihin tyypillisimpiä oireita ovat taittovirheen muuttuminen likinäön suuntaan, näön tarkkuuden heikentyminen, häikäisyherkkyys ja hämäränäön vaikeutuminen. Oireet kuitenkin vaihtelevat sen mukaan, missä kohdin silmän linssiä kaihia on. Joskus kaihi voikin saada esimerkiksi aikaan sen, että näkee kauas paremmin ilman laseja kuin lasien kanssa. Tai kirkkaalla säällä näkö muuttuu erityisen sumeaksi, Haapanen jatkaa.
Voiko kaihin kehittymistä tai etenemistä ennaltaehkäistä?
Kaihi on vahvasti vanhenemiseen liittyvä ilmiö.
− Voisi sanoa, että kaihia kehittyy lähes kaikille, kun ikää tulee tarpeeksi. Terveellisillä elämäntavoilla voi silti vaikuttaa silmien terveyteen ja riskien pienentämiseen. Erityisesti tupakoinnin välttäminen on tärkeää.
Kaihin kehittymiselle altistavat lisäksi diabetes, kortisonin käyttö suun kautta tai silmätippoina, sekä aiemmat silmäsairaudet tai silmävammat. Myös perimällä on vaikutusta.
− Suosittelen silmätarkastuksia 40 ikävuoden jälkeen aina kolmen vuoden välein ja 60 ikävuoden jälkeen kahden vuoden välein. Myös esimerkiksi ammattikuljettajien kannattaisi tarkkailla tiiviisti muutoksia omassa näkökyvyssä, Haapanen kommentoi.
Kaihin ainoa hoitomuoto on leikkaus, mutta milloin se on tarpeen?
Kaikissa silmiin liittyvissä yllättävissä muutoksissa kannattaa Haapasen mukaan hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin liittyvät oireet ja ohjaavat tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin.
− Kaihi todetaan silmälääkärin vastaanotolla tehtävän mikroskooppitutkimuksen avulla. Alkuvaiheen kaihia voidaan jäädä seuraamaan jopa vuoksiksi, sillä eteneminen voi olla hidasta ja oireet lieviä. Liian pitkälle harmaakaihia ei silti kannata päästää etenemään. Harmaakaihin ainoa hoitomuoto on leikkaus ja komplikaatioiden riski kasvaa, jos kaihi on edennyt liikaa.
− Leikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun kaihi haittaa elämää liikaa eikä näkökyky riitä enää arjen tarpeisiin – esimerkiksi työnteko vaikeutuu tai näkö alkaa haitata autolla ajoa. Samoin silloin, kun silmänpohja vaatii säännöllistä seurantaa esimerkiksi diabeteksen tai silmänpohjarappeuman vuoksi ja tutkiminen alkaa olla harmaakaihin vuoksi haastavaa.
Haapasen mukaan moni jännittää silmiin tehtävää leikkausta. Kyseessä on kuitenkin nopea, kivuton ja turvallinen toimenpide.
− Kaihileikkauksessa sumentunut silmän linssi korvataan keinolinssillä. Leikkaus kestää yleensä kaihin määrästä riippuen vain 10–20 minuuttia ja silmä puudutetaan silmätipoilla. Näkö kirkastuu huomattavasti noin viikon sisällä ja silmälaseista voi päästä eroon jopa kokonaan.
Jos kaihileikkaus jännittää, kannattaa toimenpiteestä keskustella silmälääkärin kanssa.
− Yhdessä lääkärin kanssa käydään läpi leikkauksen hyödyt ja riskit. Jos etenevää kaihia ei hoideta, se lopulta sokeuttaa. Toisilla tässä voi mennä vuosia ja toisille leikkaus tulee ajankohtaiseksi jo puolessa vuodessa kaihin toteamisen jälkeen, Haapanen päättää.

Silmätautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta

Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.

Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.

Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.

Kokeneen lääkärin 5 vinkkiä valinnanvapauskokeiluun: näin vastaanotto onnistuu
Syyskuun alusta alkaen yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla eli noin 28 eurolla. Terveystalon johtava lääkäri ja vuosia terveyskeskuslääkärinä työskennellyt Marja-Leena Hyypiä jakaa vinkkinsä, joiden avulla vastaanotto sujuu parhaiten.