Hyviä uutisia vanhemmille – aina ei tarvitse leikkiä
Lapsen leikkeihin ei ole pakko osallistua joka hetki herkeämättä, kertoo psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Todellisuudessa leikki on mukavaa yhdessäoloa ilman tavoitteita.
Ensiksi on hyvä selventää termejä leikki ja leikillisyys. Jälkimmäinen on Salon mukaan tärkeää aivan jokaiselle – niin pienelle lapselle, teinille kuin vanhemmille itselleen. Leikin voikin leikillisyys-termin avulla ymmärtää laajemmaksi käsitteeksi, esimerkiksi yhteiseksi hassutteluksi.
”Olemme sosiaalinen laji ja kontaktissa toisiimme leikin kautta. Kun olemme leikillisiä keskenämme, olemme hyvällä tuulella ja luomme positiivista yhteyttä toisiimme. Leikillisyys vapauttaa aivoissamme oksitosiinia eli mielihyvähormonia”, Salo kuvailee.
Toiminnalliset leikit kuuluvat lapselle
Leikin varhaisin merkitys lapselle on saada myönteinen, iloinen kontakti omiin vanhempiin. Lapsi kuitenkin tarvitsee kehittyäkseen myös toiminnallisia leikkejä. Niiden avulla hän harjoittelee erilaisia taitoja, kuten motoriikkaa ja mielikuvitusta.
Salon mukaan saatamme usein ajatella, että toiminnallisiin leikkeihin pitää osallistua täysillä. Näin ei kuitenkaan ole. Lapsi voi rakennella palikkatorneja tai järjestää teekutsut ohjaamattakin.
”Aikuisen ei tarvitse mennä syvälle sisään lapsen taitoleikkeihin. Me aikuiset emme enää tarvitse itse toiminnallisia leikkejä, eikä meidän tarvitse mennä samalle tasolle kuin lapsi. Lasta voi toki tukea ja ihailla, mutta jatkuvaa innostusta taitoleikit eivät vaadi.”
Toki lapsi tarvitsee päivittäin myös vuorovaikutusleikkejä, jossa vanhempi on aidosti lapselleen läsnä. Mutta niidenkään ei tarvitse kestää tuntikausia – sylittely tai leikillinen painiminen voi viedä 10 minuuttia.
”Leikki on yhdessäoloa ilman sen suurempia tavoitteita. Siinä ei tarvitse olla järkeä tai tarkoituksenmukaisuutta. Sen tehtävä on kehittää mielihyvän tunnetta, joka on kaiken oppimisen ja kehityksen perusta.”
Salo muistuttaa, että välillä on myös normaalia sanoa lapselle, ettei aikuinen ehdi nyt leikkiä.
”Lapselle on hyväksi oppia, ettei aikuinen hyppää heti käskystä hänen seurakseen. Hänelle on kuitenkin hyvä kertoa kieltäytymisen syy, esimerkiksi pyykkikoneen tyhjentäminen. Arkiaskareiden tekeminen kun on osa elämää.”
Leikillisyys teinien kanssa
Leikillisyys on tärkeää myös isompien lasten kanssa. Teinipoika voi nauttia vaikkapa leipomisesta ja tyttö esimerkiksi yhteisestä kynsien lakkailusta. Lautapelit ovat myös mukava tapa viettää yhteistä aikaa lapsen iästä riippumatta.
Läsnäoloa ja positiivista vuorovaikutusta isompien lasten ja vanhempien välille voi rakentaa myös esimerkiksi syömällä yhdessä hyvin ja kyselemällä samalla lasten kuulumisia.
”Aina nuoret eivät kerro siinä hetkessä päivästään, sillä heitä ei voi pakottaa puhumaan. Silloin voi suunnitella ja puhua vaikka yhteisistä, tulevista lomamatkoista. Tärkeintä on luoda tunnelma, jossa pysähdytään ja rauhoitutaan yhdessä.”
Ideat hukassa? Ota avuksi leikkilaatikko
Välillä arjen kiireiden keskellä vanhemmasta voi tuntua, ettei päähän pälkähdä yhtäkään leikkiä. Silloin kannattaa ottaa avuksi ideapankki eli leikkilaatikko, jonka voi tehdä itse.
Leikkilaatikkoon kirjoitetaan vaikkapa paperilapuille erilaisten lyhyiden leikkien nimiä, joita nostetaan laatikosta joko sokkona tai suunnitellen. Niitä voivat olla esimerkiksi:
- musiikin kuuntelu
- satuhieronta
- saippuakuplien puhaltaminen
- kynsien lakkaus
- herkkuhetki
- tyynysota
- merimiespaini
- piiloleikki
Lue lisää Lasten Terveystalon palveluista
Psykologi, psykoterapeutti
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Lue lisää aiheesta
Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen
Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.
Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?
Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Hoidetaanko lapsesi atooppista ihottumaa riittävän tehokkaasti? Lasten allergialääkäri kertoo
Suomessa joka viidennellä lapsella on lievää atooppista ihottumaa. Mutta kun kutina ja kirvely äityvät hankalaksi, oireet alkavat vaikuttaa lapsen elämänlaatuun ja koko perheen arkeen. Lasten allergialääkäri Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä uusimmista hoitosuosituksista on hyvä tietää.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.