Hyviä uutisia vanhemmille – aina ei tarvitse leikkiä
Lapsen leikkeihin ei ole pakko osallistua joka hetki herkeämättä, kertoo psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Todellisuudessa leikki on mukavaa yhdessäoloa ilman tavoitteita.
Ensiksi on hyvä selventää termejä leikki ja leikillisyys. Jälkimmäinen on Salon mukaan tärkeää aivan jokaiselle – niin pienelle lapselle, teinille kuin vanhemmille itselleen. Leikin voikin leikillisyys-termin avulla ymmärtää laajemmaksi käsitteeksi, esimerkiksi yhteiseksi hassutteluksi.
”Olemme sosiaalinen laji ja kontaktissa toisiimme leikin kautta. Kun olemme leikillisiä keskenämme, olemme hyvällä tuulella ja luomme positiivista yhteyttä toisiimme. Leikillisyys vapauttaa aivoissamme oksitosiinia eli mielihyvähormonia”, Salo kuvailee.
Toiminnalliset leikit kuuluvat lapselle
Leikin varhaisin merkitys lapselle on saada myönteinen, iloinen kontakti omiin vanhempiin. Lapsi kuitenkin tarvitsee kehittyäkseen myös toiminnallisia leikkejä. Niiden avulla hän harjoittelee erilaisia taitoja, kuten motoriikkaa ja mielikuvitusta.
Salon mukaan saatamme usein ajatella, että toiminnallisiin leikkeihin pitää osallistua täysillä. Näin ei kuitenkaan ole. Lapsi voi rakennella palikkatorneja tai järjestää teekutsut ohjaamattakin.
”Aikuisen ei tarvitse mennä syvälle sisään lapsen taitoleikkeihin. Me aikuiset emme enää tarvitse itse toiminnallisia leikkejä, eikä meidän tarvitse mennä samalle tasolle kuin lapsi. Lasta voi toki tukea ja ihailla, mutta jatkuvaa innostusta taitoleikit eivät vaadi.”
Toki lapsi tarvitsee päivittäin myös vuorovaikutusleikkejä, jossa vanhempi on aidosti lapselleen läsnä. Mutta niidenkään ei tarvitse kestää tuntikausia – sylittely tai leikillinen painiminen voi viedä 10 minuuttia.
”Leikki on yhdessäoloa ilman sen suurempia tavoitteita. Siinä ei tarvitse olla järkeä tai tarkoituksenmukaisuutta. Sen tehtävä on kehittää mielihyvän tunnetta, joka on kaiken oppimisen ja kehityksen perusta.”
Salo muistuttaa, että välillä on myös normaalia sanoa lapselle, ettei aikuinen ehdi nyt leikkiä.
”Lapselle on hyväksi oppia, ettei aikuinen hyppää heti käskystä hänen seurakseen. Hänelle on kuitenkin hyvä kertoa kieltäytymisen syy, esimerkiksi pyykkikoneen tyhjentäminen. Arkiaskareiden tekeminen kun on osa elämää.”
Leikillisyys teinien kanssa
Leikillisyys on tärkeää myös isompien lasten kanssa. Teinipoika voi nauttia vaikkapa leipomisesta ja tyttö esimerkiksi yhteisestä kynsien lakkailusta. Lautapelit ovat myös mukava tapa viettää yhteistä aikaa lapsen iästä riippumatta.
Läsnäoloa ja positiivista vuorovaikutusta isompien lasten ja vanhempien välille voi rakentaa myös esimerkiksi syömällä yhdessä hyvin ja kyselemällä samalla lasten kuulumisia.
”Aina nuoret eivät kerro siinä hetkessä päivästään, sillä heitä ei voi pakottaa puhumaan. Silloin voi suunnitella ja puhua vaikka yhteisistä, tulevista lomamatkoista. Tärkeintä on luoda tunnelma, jossa pysähdytään ja rauhoitutaan yhdessä.”
Ideat hukassa? Ota avuksi leikkilaatikko
Välillä arjen kiireiden keskellä vanhemmasta voi tuntua, ettei päähän pälkähdä yhtäkään leikkiä. Silloin kannattaa ottaa avuksi ideapankki eli leikkilaatikko, jonka voi tehdä itse.
Leikkilaatikkoon kirjoitetaan vaikkapa paperilapuille erilaisten lyhyiden leikkien nimiä, joita nostetaan laatikosta joko sokkona tai suunnitellen. Niitä voivat olla esimerkiksi:
- musiikin kuuntelu
- satuhieronta
- saippuakuplien puhaltaminen
- kynsien lakkaus
- herkkuhetki
- tyynysota
- merimiespaini
- piiloleikki
Lue lisää Lasten Terveystalon palveluista
Psykologi, psykoterapeutti
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.
Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.
Meinaako ruutu viedä koko käden? Psykologin terveiset kesälomalle
Lasten ruutuaika pohdituttaa monia vanhempia, ja etenkin kesällä asia voi nousta esiin tavallistakin voimakkaammin. Lue alta psykologimme Tania Virintien ruutuaikaterveiset kesälomalle.
Voiko lapsi parantua allergiasta?
Terveystalon lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonkan mukaan vastaus on monimutkainen.