Hyvää elämää masentuneena? Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva

5.12.2022

Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta.

Mies ja koira nukkuvat lähekkäin.

1. Masentunut joko on tai ei ole.

”Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva, ei on/off-tila. Monesti törmää siihen käsitykseen, että vasta sitten on parantunut masennuksesta, kun ei enää koskaan koe masennuksen tunteita tai alakuloa. Tällaiset tunteet kuitenkin kuuluvat normaaliin elämään. Toki lääkäri määrittää tiettyjen rajojen perusteella sairauden nimeltä masennustila, mutta ohimenevämpänä tunteena masennus on monelle tuttu vaikkapa menetyksien yhteydessä.”

2. Jos on sairaslomalla masennuksen vuoksi, pitää jäädä kotiin makaamaan.

”Erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan herkästi, että masentuneen pitäisi sairaslomalla jäädä kotiin sängynpohjalle makaamaan. Ikään kuin käyttäytyä stereotyyppisen kuvan mukaan siitä, millainen masentunut on. Taustalla vaikuttaa myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat, ja voi jopa olla, että ihminen on saanut kuulla siitä, että toipuessaan on käynyt vaikkapa elokuvissa tai kahvilla. Tällainen on hyvin haitallinen ja parantumista hidastava ajatustapa. Toisin kuin koronassa, masennuksessa ei tulisi eristäytyä. Juuri silloin pitäisi pyrkiä löytämään elämästä iloa esimerkiksi näkemällä läheisiä tai tekemällä niitä asioita, joista ennen on saanut nautintoa, omien voimavarojen mukaan.”

3. Jos on onnellinen, ei voi olla masentunut.

”Masentunut ihminen on muutakin kuin masentunut ihminen. Tunnemaailmaan mahtuu sairastamisenkin aikana muita asioita: voi siis olla masentunut ja iloinen yhtä lailla kuin masentunut ja surullinen. Toki masennus vaikuttaa usein myönteisten tunteiden vahvuuteen ja kestoon, ja masennus voi olla myös hyvin kokonaisvaltainen tila. Häpeä ja syyllisyys (joihin vastaanotolla valitettavasti usein törmää) ilon ja onnen tunteista on kuitenkin täysin turhaa. Näitä saa ja kuuluu tuntea, ja silti masennus voi olla taustalla vaikuttava tila.”

4. Jos elämässä saa paljon aikaan ja kaikki on periaatteessa hyvin, ei kyse voi olla masennuksesta.

”Vastaanotolla on erityisesti nykypäivänä näkynyt masennukseen liittyvä ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä korkean toimintakyvyn masennus. Se tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, jopa pärjätään todella hyvin, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista. Esimerkiksi väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat. He painavat kaasua, kun pitäisi hidastaa. Ja sitten jos uskaltaakin pysähtyä, voi huomata kärsivänsä masennuksen oireista.”

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Mies ja koira nukkuvat lähekkäin. Artikkeli

Hyvää elämää masentuneena? Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva

Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta.

Mies istuu psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.

Potilas psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Miten vahvistaa mielen hyvinvointia, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta?

Pitkittynyt epävarma maailmantilanne näkyy ahdistuksen yleistymisenä, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen. Nyt jokaisen kannattaa pitää erityisen hyvää huolta myös mielenterveydestään. Tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä taukoja, kehittämällä tunne- ja stressinsäätelytaitoja ja kuuntelemalla tarinoita.

Lyhytpsykoterapiaistunto Artikkeli

Porin kaupungin työntekijöille hyvinvointia lyhytpsykoterapiapalvelusta

Muutama vuosi sitten Porin kaupunki havahtui henkilöstönsä sairauspoissaolojen määrään, joka oli ollut korkealla pitkään. Etenkin mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot olivat jo ennen koronaa kasvusuunnassa, joten kaupunki lähti etsimään keinoja muuttaa tilannetta. Lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyötä kehittämällä saatiin vaikuttavia tuloksia.

Nuori pariskunta kävelee auringonlaskussa käsikädessä. Artikkeli

Mistä toksisen parisuhteen tunnistaa ja onko ero ainoa vaihtoehto?

Kun suhde vie enemmän voimavaroja kuin antaa, voi olla aika pysähtyä pohtimaan jatkoa. Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa kysymyksiin toksisista parisuhteista.

Ennakoi työkykyriskit terveystarkastuksella. Artikkeli

Ennakoi työkykyriskit uudistetuilla terveystarkastuksilla

Tuottava ja kustannustehokas työkyvystä huolehtiminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Terveystalon uudet vuoden 2023 alusta käynnistyvät terveystarkastukset huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla tuemme ja edistämme terveyttä ja työkykyä oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.