Hyvää elämää masentuneena? Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva
Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta.
1. Masentunut joko on tai ei ole.
”Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva, ei on/off-tila. Monesti törmää siihen käsitykseen, että vasta sitten on parantunut masennuksesta, kun ei enää koskaan koe masennuksen tunteita tai alakuloa. Tällaiset tunteet kuitenkin kuuluvat normaaliin elämään. Toki lääkäri määrittää tiettyjen rajojen perusteella sairauden nimeltä masennustila, mutta ohimenevämpänä tunteena masennus on monelle tuttu vaikkapa menetyksien yhteydessä.”
2. Jos on sairaslomalla masennuksen vuoksi, pitää jäädä kotiin makaamaan.
”Erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan herkästi, että masentuneen pitäisi sairaslomalla jäädä kotiin sängynpohjalle makaamaan. Ikään kuin käyttäytyä stereotyyppisen kuvan mukaan siitä, millainen masentunut on. Taustalla vaikuttaa myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat, ja voi jopa olla, että ihminen on saanut kuulla siitä, että toipuessaan on käynyt vaikkapa elokuvissa tai kahvilla. Tällainen on hyvin haitallinen ja parantumista hidastava ajatustapa. Toisin kuin koronassa, masennuksessa ei tulisi eristäytyä. Juuri silloin pitäisi pyrkiä löytämään elämästä iloa esimerkiksi näkemällä läheisiä tai tekemällä niitä asioita, joista ennen on saanut nautintoa, omien voimavarojen mukaan.”
3. Jos on onnellinen, ei voi olla masentunut.
”Masentunut ihminen on muutakin kuin masentunut ihminen. Tunnemaailmaan mahtuu sairastamisenkin aikana muita asioita: voi siis olla masentunut ja iloinen yhtä lailla kuin masentunut ja surullinen. Toki masennus vaikuttaa usein myönteisten tunteiden vahvuuteen ja kestoon, ja masennus voi olla myös hyvin kokonaisvaltainen tila. Häpeä ja syyllisyys (joihin vastaanotolla valitettavasti usein törmää) ilon ja onnen tunteista on kuitenkin täysin turhaa. Näitä saa ja kuuluu tuntea, ja silti masennus voi olla taustalla vaikuttava tila.”
4. Jos elämässä saa paljon aikaan ja kaikki on periaatteessa hyvin, ei kyse voi olla masennuksesta.
”Vastaanotolla on erityisesti nykypäivänä näkynyt masennukseen liittyvä ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä korkean toimintakyvyn masennus. Se tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, jopa pärjätään todella hyvin, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista. Esimerkiksi väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat. He painavat kaasua, kun pitäisi hidastaa. Ja sitten jos uskaltaakin pysähtyä, voi huomata kärsivänsä masennuksen oireista.”
Psykologi ja psykoterapeutti
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.