Hyvää elämää masentuneena? Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva
Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta.
1. Masentunut joko on tai ei ole.
”Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva, ei on/off-tila. Monesti törmää siihen käsitykseen, että vasta sitten on parantunut masennuksesta, kun ei enää koskaan koe masennuksen tunteita tai alakuloa. Tällaiset tunteet kuitenkin kuuluvat normaaliin elämään. Toki lääkäri määrittää tiettyjen rajojen perusteella sairauden nimeltä masennustila, mutta ohimenevämpänä tunteena masennus on monelle tuttu vaikkapa menetyksien yhteydessä.”
2. Jos on sairaslomalla masennuksen vuoksi, pitää jäädä kotiin makaamaan.
”Erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan herkästi, että masentuneen pitäisi sairaslomalla jäädä kotiin sängynpohjalle makaamaan. Ikään kuin käyttäytyä stereotyyppisen kuvan mukaan siitä, millainen masentunut on. Taustalla vaikuttaa myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat, ja voi jopa olla, että ihminen on saanut kuulla siitä, että toipuessaan on käynyt vaikkapa elokuvissa tai kahvilla. Tällainen on hyvin haitallinen ja parantumista hidastava ajatustapa. Toisin kuin koronassa, masennuksessa ei tulisi eristäytyä. Juuri silloin pitäisi pyrkiä löytämään elämästä iloa esimerkiksi näkemällä läheisiä tai tekemällä niitä asioita, joista ennen on saanut nautintoa, omien voimavarojen mukaan.”
3. Jos on onnellinen, ei voi olla masentunut.
”Masentunut ihminen on muutakin kuin masentunut ihminen. Tunnemaailmaan mahtuu sairastamisenkin aikana muita asioita: voi siis olla masentunut ja iloinen yhtä lailla kuin masentunut ja surullinen. Toki masennus vaikuttaa usein myönteisten tunteiden vahvuuteen ja kestoon, ja masennus voi olla myös hyvin kokonaisvaltainen tila. Häpeä ja syyllisyys (joihin vastaanotolla valitettavasti usein törmää) ilon ja onnen tunteista on kuitenkin täysin turhaa. Näitä saa ja kuuluu tuntea, ja silti masennus voi olla taustalla vaikuttava tila.”
4. Jos elämässä saa paljon aikaan ja kaikki on periaatteessa hyvin, ei kyse voi olla masennuksesta.
”Vastaanotolla on erityisesti nykypäivänä näkynyt masennukseen liittyvä ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä korkean toimintakyvyn masennus. Se tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, jopa pärjätään todella hyvin, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista. Esimerkiksi väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat. He painavat kaasua, kun pitäisi hidastaa. Ja sitten jos uskaltaakin pysähtyä, voi huomata kärsivänsä masennuksen oireista.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.