Artikkeli Suun terveys

Huono suuhygienia voi altistaa diabetekselle ja heikentää todetun sairauden tilaa – voit sairastaa parodontiittia tietämättäsi

Suunterveydellä on tutkitusti merkittävä vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon. Huono suunterveys voi myös nostaa riskiä sairastua diabetekseen, joten myös riskiryhmässä olevien on syytä kiinnittää erityistä huomiota suun ja hampaiden terveyteen.

Diabetes altistaa iensairaudelle nimeltä parodontiitti. Se vaikeuttaa hyvän diabeteksen hoitotasapainon saavuttamista ja lisää riskiä diabeteksen lisäsairauksiin.

– Kaiken alku on bakteeriplakki, jota hampaiden pinnalle kehittyy, kun harjauksesta on kulunut aikaa. Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella plakin määrä pysyy aisoissa, mutta jos harjaus on puutteellista, plakkia jää ienrajaan, jossa se alkaa vähitellen tulehduttaa ientä, kertoo suunterveyden ylilääkärimme Tanja Ketola-Kinnula.

Ientulehdus on palautuva tila, johon voidaan vielä vaikuttaa. Kaikki ientulehdukset eivät johda parodontiittiin, mutta jos taipumusta on, riski kasvaa. Vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38 vuoden iässä, mutta lievempää taudinkuvaa ilmenee jo 20 vuoden iästä alkaen.

Parodontiittia sairastavalla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, jolloin ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri. Pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta. Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on sitkeä riesa joka etenee, ellei sitä hoideta aktiivisesti.

– Hammasta ympäröivän tulehtuneen ienkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala voi yhdessä suussa olla jopa 20 neliösenttimetriä. Näin laaja, märkivänäkin usein oireeton tulehdus heikentää terveyttä monin tavoin ja altistaa kakkostyypin diabetekselle. Suunterveyden vaikutukset sairauden hoitotasapainoon koskevat sekä 1 että 2 tyypin diabetesta.

Parodontiitti on kaikkien suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus, sairastipa diabetesta tai ei. Kyseessä on merkittävä koko elimistön terveyttä uhkaava infektiokuorma, joka aiheuttaa matala-asteista tulehdusta ja lisää riskiä sairastua muihin sairauksiin. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää myös muiden suun ja hampaiden sairauksien riskiä, kuten suun kuivuutta, hampaiden reikiintymistä ja suun sieni-infektioita.

Diabeteksen merkittävimmät haitat liittyvät sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymiseen, joita parodontiitti vauhdittaa. Parodontiittia sairastavalla riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on peräti 70 % suurempi kuin terveen suun omaavalla. Huonolla suunterveydellä on tutkittu yhteys valtimonkovettumatautiin ja suomalaisten yleisimpään kuolinsyyhyn, sepelvaltimotautiin.

Tunnollinen omahoito on kaiken A ja O

Diabetesta sairastavan tai korkean sairastumisriskin omaavilla henkilöillä korostuu suun omahoidon merkitys. Hammaslääkärillä voidaan korjata tiettyjä asioita, mutta sairaaseen suuhun tehdyt toimenpiteet eivät auta pidemmän päälle. Tärkeintä olisi huolehtia suun kunnosta pitkäjänteisesti riittävällä omahoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla.

Erityisen tärkeää se on, jos suusta löytyy parodontiitti tai sitä ennakoivaa ientulehdusta: parodontiitin hoito pienentää diabetesta sairastavan HbA1c-tasoa keskimäärin saman verran kuin diabeteksen hoitoon tarkoitetulta lääkkeeltä vaaditaan. Mitä parempi suuhygienia, sitä matalampi on diabetesta sairastavan HbA1c-taso. Suun hoito ei korvaa lääkettä, mutta hoitotasapainon saavuttamisessa sen rooli on oleellinen.

– Hyvä suunhoito on olennainen osa diabeteksen hoitoa ja toisinpäin. Riittävän omahoidon lisäksi olisi tärkeää käydä tarpeeksi usein ennaltaehkäisevissä suuhygienistin puhdistuksissa. Käyntitiheys on yksilöllinen ja sisältyy hammaslääkärin tekemään hoitosuunnitelmaan. Jos terveellä suulla sopiva puhdistusväli olisi 6–12 kuukautta, parodontiittia sairastavilla se voisi olla vain 3–4 kuukautta. Lisäksi hammaslääkärin tarkastuksessa tulisi käydä vuosittain.

Julkisella sektorilla hammashoidon tilanne on etenkin koronaviruksen myötä ruuhkautunut pahoin, ja on arvioitu, että jopa miljoona suunterveyden käyntiä on jäänyt sen vuoksi toteutumatta. Pitkien odotusaikojen vuoksi tulehdukset suussa ehtivät monesti edetä niin pahoiksi, että hoito vaikeutuu.

– Yksityisen puoleen kannattaa kääntyä, jos hoitoon pääsy viivästyy kohtuuttomasti tai tihennettyä ylläpitohoitoa ei pystytä toteuttamaan. Terveystalossa panostetaan pelkkien vaurioiden korjaamisen sijaan terveysvaikutteiseen suunhoitoon, jossa kiinnityskudokset tutkitaan huolellisesti ja bakteeriplakin ja ienverenvuodon määrä arvioidaan. Kun ongelmat huomataan ajoissa, on niiden hoitaminenkin usein moninkertaisesti helpompaa. Potilaskohtaiseen hoitosuunnitelmaan kirjataan keinot, joilla suu ja hampaat pidetään terveinä, Ketola-Kinnula sanoo.

Onko sinulla parodontiitti?

  • Parodontiitti voi olla vähäoireinen. Joskus ainoa merkki voi olla ienverenvuoto hampaita harjattaessa, mutta diabetesta sairastavalla ienverenvuoto voi tyypillisesti puuttua.
  • Parodontiittia ei voi todeta itse, eikä ammattilainenkaan pelkästään katsomalla. Se voidaan todeta vain tutkimalla ikenet ja mittaamalla mahdolliset ientaskut. Terveystalossa tämä tehdään jokaisessa hammastarkastuksessa. Joskus tarvitaan myös röntgentutkimuksia.
  • Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa todetulla ja hoidetulla parodontiitilla on parhaat mahdollisuudet parantua.
  • Paras keino ehkäistä parodontiittia on huolellinen omahoito: terveelliset ravintotottumukset sekä bakteeripeitteiden poistaminen puhdistamalla hampaat ja hammasvälit päivittäin.

Viimeisimmät artikkelit

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä ymmärtää seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden erityispiirteet, jotta kaikille potilaille voitaisiin tarjota mahdollisimman turvallisia kohtaamisia. Artikkeli

Psykopodiaa: Miten tarjota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille turvallisia kohtaamisia terveydenhuollossa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Tämä lisää vähemmistöstressiä ja voi estää pahimmillaan hoitoon hakeutumisen. Miten onnistunut kohtaaminen voidaan saavuttaa?

Ennalta viisas valmistautuu mökkeilyyn, veneilyyn tai matkaan hyvissä ajoin. Artikkeli

Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista

Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.

Artikkeli

Neljä tapaa hoitaa kuorsausta

Kuorsaaminen on yöllistä suuhengitystä, joka voi olla niin äänekästä, että se pitää hereillä kanssanukkujat ja toisinaan jopa nukkujan itsensä. Kuorsaus johtuu siitä, että kuorsaajan nielun pehmeät rakenteet, kuten suulaki värähtelevät hengityksen ilmavirtauksen mukana. Työterveyslääkäri Joona Jokela kertoo, miten hoidat kuorsausta kotona ja ammattilaisen kanssa.

Yleisin Long covid -oireyhtymän oire on väsymys ja uupumus Artikkeli

Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen

Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.

Artikkeli

Luulitko ettei kukaan työpaikallasi koe vähemmistöstressiä – vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin

Yhdenvertaisuutta juhlistavan Pride-tapahtuman teema tänä vuonna on Kohtaamisia. Teema korostaa Pride-tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näillä kohtaamisilla. Työpaikalla kohtaamisia syntyy runsaasti ja on esihenkilöiden vastuulla rakentaa kulttuuria, jossa nämä kohtaamiset ovat yhdenvertaisia eivätkä syrji ketään. Terveystalon työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola on koonnut vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin.

Emil Heinäaho istuu työpöydän ääressä, katsoo kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Miksi nuoren lääkärin kannattaisi suorittaa Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso? – Ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo

Terveyskeskustyö on erittäin vaativaa lääkärintyötä, ja moni lääkäri pohtiikin, onko heti valmistumisen jälkeen valmis terveyskeskuslääkärinä työskentelyyn. Vastauksena tähän pohdintaan on syntynyt lääkäriltä lääkärille suunniteltu Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso. Jakson ideoinut ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo koulutuksen vastaavan aitoon tarpeeseen ja nuorten lääkärien toiveisiin. Nyt hän avaa, millaisia mahdollisuuksia nuori lääkäri koulutusjakson kautta saa, ja kertoo, mitä hän olisi itse nuorena lääkärinä työnsä tueksi kaivannut.