Huono suuhygienia voi altistaa diabetekselle ja pahentaa sitä – voit sairastaa parodontiittia tietämättäsi
Tutkimuksista tiedetään, että suunterveys vaikuttaa merkittävästi diabeteksen hoitotasapainoon. Huono suunterveys voi myös lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Siksi riskiryhmään kuuluvien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota suun ja hampaiden terveyteen.

Diabetes altistaa iensairaudelle nimeltä parodontiitti, joka vaikeuttaa diabeteksen saamista hyvään hoitotasapainoon ja lisää riskiä diabeteksen lisäsairauksiin.
– Kaiken alku on bakteeriplakki, jota hampaiden pinnalle kehittyy, kun harjauksesta on kulunut aikaa. Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella plakin määrä pysyy aisoissa. Mutta jos harjaus on puutteellista, plakkia jää ienrajaan, jossa se alkaa vähitellen tulehduttaa ientä, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Kaikki ientulehdukset eivät johda parodontiittiin, mutta jos taipumusta on, riski kasvaa. Vaikean parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38 vuoden iässä, mutta lievempää taudinkuvaan sairastutaan jo 20 vuoden iästä alkaen.
– Parodontiitti on kaikkien suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus, sairastipa diabetesta tai ei.
Parodontiittia sairastavalla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, jolloin ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri. Pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta. Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on sitkeä riesa, joka etenee, ellei sitä hoideta aktiivisesti.
Suun tulehdus on usein oireeton
Parodontiitissa tulehdus ei välttämättä oireile lainkaan, mutta se vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen. Suun alueen tulehdukset aiheuttavat matala-asteista tulehdusta ja lisäävät riskiä sairastua muihin sairauksiin.
– Hammasta ympäröivän tulehtuneen ienkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala suussa voi olla jopa 20 neliösenttimetriä. Näin laaja tulehdus altistaa kakkostyypin diabetekselle ja heikentää sekä ykkös- että kakkostyypin diabeteksen hoitotasapainoa.
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää myös muiden suun ja hampaiden sairauksien riskiä, kuten suun kuivuutta, hampaiden reikiintymistä ja suun sieni-infektioita.
Diabeteksen merkittävimmät haitat liittyvät sydän- ja verisuonisairauksiin, joiden lisääntymistä parodontiitti vauhdittaa. Parodontiittia sairastavalla riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on peräti 70 % suurempi kuin terveen suun omaavalla.
‒ Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus parodontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä, Ketola-Kinnula kertoo.
Kaikki lähtee tunnollisesta omahoidosta
Jos sairastaa diabetesta tai kuuluu sairauden riskiryhmään, suun huolellinen puhdistaminen joka päivä on erityisen tärkeää. Hammaslääkärillä voidaan korjata tiettyjä asioita, mutta sairaaseen suuhun tehdyt toimenpiteet eivät auta pidemmän päälle.
‒ Tärkeintä olisi huolehtia suun kunnosta pitkäjänteisesti riittävällä omahoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla.
Erityisen tärkeää se on, jos suusta löytyy parodontiitti tai sitä ennakoiva ientulehdus: parodontiitin hoito pienentää diabetesta sairastavan HbA1c-tasoa keskimäärin saman verran kuin diabeteksen hoitoon tarkoitettu lääkke. Mitä parempi suuhygienia, sitä matalampi on diabetesta sairastavan HbA1c-taso.
Suun hoito ei korvaa lääkettä, mutta hoitotasapainon saavuttamisessa sen rooli on oleellinen.
– Suun hyvä hoito on olennainen osa diabeteksen hoitoa, ja toisinpäin. Huolellisen hampaiden pesun ja puhdistuksen lisäksi olisi tärkeää käydä tarpeeksi usein suuhygienistillä. Hammaslääkäri määrittelee sopivan käyntitiheyden jokaiselle yksilöllisesti. Jos terveellä suulla sopiva puhdistusväli olisi 6–12 kuukautta, parodontiittia sairastavilla se voi olla vain 3–4 kuukautta. Lisäksi hammaslääkärin tarkastuksessa tulisi käydä vuosittain.
Julkisella sektorilla hammashoidon tilanne on etenkin koronan myötä pahoin ruuhkautunut. On arvioitu, että jopa miljoona suunterveyden käyntiä on jäänyt toteutumatta. Pitkien odotusaikojen vuoksi tulehdukset suussa ehtivät monesti edetä niin pahoiksi, että hoito vaikeutuu.
– Ongelmat olisi hyvä huomata ajoissa, sillä silloin niiden hoitaminenkin on moninkertaisesti helpompaa. Terveystalossa teemme aina potilaskohtaisen hoitosuunnitelman ja kirjaamme siihen keinot, joilla suu ja hampaat pidetään terveinä, Ketola-Kinnula kertoo.
Onko sinulla parodontiitti?
- Parodontiitti voi olla vähäoireinen. Joskus ainoa merkki voi olla ienverenvuoto hampaita harjattaessa. Diabetesta sairastavalla ienverenvuoto voi tyypillisesti puuttua.
- Parodontiittia ei voi todeta itse. Myöskään ammattilainen ei voi todeta sitä pelkästään katsomalla. Parodontiitti voidaan todeta vain tutkimalla ikenet ja mittaamalla mahdolliset ientaskut. Terveystalossa tämä tehdään jokaisessa hammastarkastuksessa. Joskus tarvitaan myös röntgentutkimuksia.
- Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa todetulla ja hoidetulla parodontiitilla on parhaat mahdollisuudet parantua.
- Paras keino ehkäistä parodontiittia on huolellinen omahoito: terveelliset ravintotottumukset sekä bakteeripeitteiden poistaminen puhdistamalla hampaat ja hammasvälit päivittäin.
Varaa aika hammastarkastukseen
Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa
Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.
Uusimmat artikkelit

Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.

Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.

7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.

Silmien terveys yli 60-vuotiaana – tunnistatko nämä iän myötä yleistyvät silmäsairaudet?
Näkö on yksi tärkeimmistä aisteistamme – hyvä näkö auttaa meitä liikkumaan turvallisesti ja nauttimaan aktiivisesta arjesta sekä elämän pienistä yksityiskohdista. Ikääntyminen tuo mukanaan monia luonnollisia muutoksia näköön, mutta toisinaan oireiden taustalla piilee hoidettavissa oleva silmäsairaus.

Kuivat silmät kiusaavat yhä useampaa – asiantuntija neuvoo niksit vaivan kotihoitoon
Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva, joka koskettaa erityisesti ikääntyvää väestöä, mutta nykyään siitä kärsivät yhä useammin myös nuoremmat lisääntyneen ruutuajan myötä. Oireiden kanssa ei kannata sinnitellä, sillä kuivasilmäisyyden hoidossa konstit ovat monet – pelkällä kotihoidolla voi vaivasta päästä kokonaan eroon.

Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.