Huono suuhygienia voi altistaa diabetekselle ja pahentaa sitä – voit sairastaa parodontiittia tietämättäsi
Tutkimuksista tiedetään, että suunterveys vaikuttaa merkittävästi diabeteksen hoitotasapainoon. Huono suunterveys voi myös lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Siksi riskiryhmään kuuluvien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota suun ja hampaiden terveyteen.
Diabetes altistaa iensairaudelle nimeltä parodontiitti, joka vaikeuttaa diabeteksen saamista hyvään hoitotasapainoon ja lisää riskiä diabeteksen lisäsairauksiin.
– Kaiken alku on bakteeriplakki, jota hampaiden pinnalle kehittyy, kun harjauksesta on kulunut aikaa. Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella plakin määrä pysyy aisoissa. Mutta jos harjaus on puutteellista, plakkia jää ienrajaan, jossa se alkaa vähitellen tulehduttaa ientä, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Kaikki ientulehdukset eivät johda parodontiittiin, mutta jos taipumusta on, riski kasvaa. Vaikean parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38 vuoden iässä, mutta lievempää taudinkuvaan sairastutaan jo 20 vuoden iästä alkaen.
– Parodontiitti on kaikkien suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus, sairastipa diabetesta tai ei.
Parodontiittia sairastavalla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, jolloin ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri. Pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta. Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on sitkeä riesa, joka etenee, ellei sitä hoideta aktiivisesti.
Suun tulehdus on usein oireeton
Parodontiitissa tulehdus ei välttämättä oireile lainkaan, mutta se vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen. Suun alueen tulehdukset aiheuttavat matala-asteista tulehdusta ja lisäävät riskiä sairastua muihin sairauksiin.
– Hammasta ympäröivän tulehtuneen ienkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala suussa voi olla jopa 20 neliösenttimetriä. Näin laaja tulehdus altistaa kakkostyypin diabetekselle ja heikentää sekä ykkös- että kakkostyypin diabeteksen hoitotasapainoa.
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää myös muiden suun ja hampaiden sairauksien riskiä, kuten suun kuivuutta, hampaiden reikiintymistä ja suun sieni-infektioita.
Diabeteksen merkittävimmät haitat liittyvät sydän- ja verisuonisairauksiin, joiden lisääntymistä parodontiitti vauhdittaa. Parodontiittia sairastavalla riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on peräti 70 % suurempi kuin terveen suun omaavalla.
‒ Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus parodontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä, Ketola-Kinnula kertoo.
Kaikki lähtee tunnollisesta omahoidosta
Jos sairastaa diabetesta tai kuuluu sairauden riskiryhmään, suun huolellinen puhdistaminen joka päivä on erityisen tärkeää. Hammaslääkärillä voidaan korjata tiettyjä asioita, mutta sairaaseen suuhun tehdyt toimenpiteet eivät auta pidemmän päälle.
‒ Tärkeintä olisi huolehtia suun kunnosta pitkäjänteisesti riittävällä omahoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla.
Erityisen tärkeää se on, jos suusta löytyy parodontiitti tai sitä ennakoiva ientulehdus: parodontiitin hoito pienentää diabetesta sairastavan HbA1c-tasoa keskimäärin saman verran kuin diabeteksen hoitoon tarkoitettu lääkke. Mitä parempi suuhygienia, sitä matalampi on diabetesta sairastavan HbA1c-taso.
Suun hoito ei korvaa lääkettä, mutta hoitotasapainon saavuttamisessa sen rooli on oleellinen.
– Suun hyvä hoito on olennainen osa diabeteksen hoitoa, ja toisinpäin. Huolellisen hampaiden pesun ja puhdistuksen lisäksi olisi tärkeää käydä tarpeeksi usein suuhygienistillä. Hammaslääkäri määrittelee sopivan käyntitiheyden jokaiselle yksilöllisesti. Jos terveellä suulla sopiva puhdistusväli olisi 6–12 kuukautta, parodontiittia sairastavilla se voi olla vain 3–4 kuukautta. Lisäksi hammaslääkärin tarkastuksessa tulisi käydä vuosittain.
Julkisella sektorilla hammashoidon tilanne on etenkin koronan myötä pahoin ruuhkautunut. On arvioitu, että jopa miljoona suunterveyden käyntiä on jäänyt toteutumatta. Pitkien odotusaikojen vuoksi tulehdukset suussa ehtivät monesti edetä niin pahoiksi, että hoito vaikeutuu.
– Ongelmat olisi hyvä huomata ajoissa, sillä silloin niiden hoitaminenkin on moninkertaisesti helpompaa. Terveystalossa teemme aina potilaskohtaisen hoitosuunnitelman ja kirjaamme siihen keinot, joilla suu ja hampaat pidetään terveinä, Ketola-Kinnula kertoo.
Onko sinulla parodontiitti?
- Parodontiitti voi olla vähäoireinen. Joskus ainoa merkki voi olla ienverenvuoto hampaita harjattaessa. Diabetesta sairastavalla ienverenvuoto voi tyypillisesti puuttua.
- Parodontiittia ei voi todeta itse. Myöskään ammattilainen ei voi todeta sitä pelkästään katsomalla. Parodontiitti voidaan todeta vain tutkimalla ikenet ja mittaamalla mahdolliset ientaskut. Terveystalossa tämä tehdään jokaisessa hammastarkastuksessa. Joskus tarvitaan myös röntgentutkimuksia.
- Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa todetulla ja hoidetulla parodontiitilla on parhaat mahdollisuudet parantua.
- Paras keino ehkäistä parodontiittia on huolellinen omahoito: terveelliset ravintotottumukset sekä bakteeripeitteiden poistaminen puhdistamalla hampaat ja hammasvälit päivittäin.
Varaa aika hammastarkastukseen
Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa
Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.
Uusimmat artikkelit
Näin nautit joulupöydän antimista hyvää oloasi vaalien: ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä
Tarkoittaako terveellinen joulupöytä vain kevyitä vaihtoehtoja ja tiukkoja rajoituksia? Terveystalon ravitsemusterapeutin Mari Aallon mielestä molemmat ovat turhia, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pitää huolta ateriarytmistä.
Totta vai tarua: liikunta on paras lääke kaamosväsymykseen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.
Kun kipu vei Camillalta toimintakyvyn, selkäleikkaus oli ainoa vaihtoehto – ”Nyt voin taas nostaa lapseni syliin”
Välilevytyrä tuotti 31-vuotiaalle Camilla Järventielle sietämätöntä kipua puolentoista vuoden ajan. Ortopedi Heidi Lehtokankaan tekemä leikkaus palautti naisen arkeen toimintakyvyn lisäksi ilon.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Kiertotaloudella ja tekoälyllä lisää suorituskykyä ja parempaa hoitoa
Kestävän terveydenhuollon ytimessä teknologia toimii työkaluna, jonka avulla parannetaan sekä hoidon laatua että vastuullisuutta. Terveystalossa suositaan ratkaisuja, joissa kestävyys, kustannustehokkuus ja lääketieteellinen osaaminen kulkevat käsi kädessä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos ei muista enää vanhoja tuttuja?"
Geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Minna Raivio vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin koskien muistia ja muistihuolia.
