Huono suuhygienia voi altistaa diabetekselle ja pahentaa sitä – voit sairastaa parodontiittia tietämättäsi
Tutkimuksista tiedetään, että suunterveys vaikuttaa merkittävästi diabeteksen hoitotasapainoon. Huono suunterveys voi myös lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Siksi riskiryhmään kuuluvien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota suun ja hampaiden terveyteen.
Diabetes altistaa iensairaudelle nimeltä parodontiitti, joka vaikeuttaa diabeteksen saamista hyvään hoitotasapainoon ja lisää riskiä diabeteksen lisäsairauksiin.
– Kaiken alku on bakteeriplakki, jota hampaiden pinnalle kehittyy, kun harjauksesta on kulunut aikaa. Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella plakin määrä pysyy aisoissa. Mutta jos harjaus on puutteellista, plakkia jää ienrajaan, jossa se alkaa vähitellen tulehduttaa ientä, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Kaikki ientulehdukset eivät johda parodontiittiin, mutta jos taipumusta on, riski kasvaa. Vaikean parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38 vuoden iässä, mutta lievempää taudinkuvaan sairastutaan jo 20 vuoden iästä alkaen.
– Parodontiitti on kaikkien suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus, sairastipa diabetesta tai ei.
Parodontiittia sairastavalla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, jolloin ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri. Pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta. Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on sitkeä riesa, joka etenee, ellei sitä hoideta aktiivisesti.
Suun tulehdus on usein oireeton
Parodontiitissa tulehdus ei välttämättä oireile lainkaan, mutta se vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen. Suun alueen tulehdukset aiheuttavat matala-asteista tulehdusta ja lisäävät riskiä sairastua muihin sairauksiin.
– Hammasta ympäröivän tulehtuneen ienkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala suussa voi olla jopa 20 neliösenttimetriä. Näin laaja tulehdus altistaa kakkostyypin diabetekselle ja heikentää sekä ykkös- että kakkostyypin diabeteksen hoitotasapainoa.
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää myös muiden suun ja hampaiden sairauksien riskiä, kuten suun kuivuutta, hampaiden reikiintymistä ja suun sieni-infektioita.
Diabeteksen merkittävimmät haitat liittyvät sydän- ja verisuonisairauksiin, joiden lisääntymistä parodontiitti vauhdittaa. Parodontiittia sairastavalla riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on peräti 70 % suurempi kuin terveen suun omaavalla.
‒ Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus parodontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä, Ketola-Kinnula kertoo.
Kaikki lähtee tunnollisesta omahoidosta
Jos sairastaa diabetesta tai kuuluu sairauden riskiryhmään, suun huolellinen puhdistaminen joka päivä on erityisen tärkeää. Hammaslääkärillä voidaan korjata tiettyjä asioita, mutta sairaaseen suuhun tehdyt toimenpiteet eivät auta pidemmän päälle.
‒ Tärkeintä olisi huolehtia suun kunnosta pitkäjänteisesti riittävällä omahoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla.
Erityisen tärkeää se on, jos suusta löytyy parodontiitti tai sitä ennakoiva ientulehdus: parodontiitin hoito pienentää diabetesta sairastavan HbA1c-tasoa keskimäärin saman verran kuin diabeteksen hoitoon tarkoitettu lääkke. Mitä parempi suuhygienia, sitä matalampi on diabetesta sairastavan HbA1c-taso.
Suun hoito ei korvaa lääkettä, mutta hoitotasapainon saavuttamisessa sen rooli on oleellinen.
– Suun hyvä hoito on olennainen osa diabeteksen hoitoa, ja toisinpäin. Huolellisen hampaiden pesun ja puhdistuksen lisäksi olisi tärkeää käydä tarpeeksi usein suuhygienistillä. Hammaslääkäri määrittelee sopivan käyntitiheyden jokaiselle yksilöllisesti. Jos terveellä suulla sopiva puhdistusväli olisi 6–12 kuukautta, parodontiittia sairastavilla se voi olla vain 3–4 kuukautta. Lisäksi hammaslääkärin tarkastuksessa tulisi käydä vuosittain.
Julkisella sektorilla hammashoidon tilanne on etenkin koronan myötä pahoin ruuhkautunut. On arvioitu, että jopa miljoona suunterveyden käyntiä on jäänyt toteutumatta. Pitkien odotusaikojen vuoksi tulehdukset suussa ehtivät monesti edetä niin pahoiksi, että hoito vaikeutuu.
– Ongelmat olisi hyvä huomata ajoissa, sillä silloin niiden hoitaminenkin on moninkertaisesti helpompaa. Terveystalossa teemme aina potilaskohtaisen hoitosuunnitelman ja kirjaamme siihen keinot, joilla suu ja hampaat pidetään terveinä, Ketola-Kinnula kertoo.
Onko sinulla parodontiitti?
- Parodontiitti voi olla vähäoireinen. Joskus ainoa merkki voi olla ienverenvuoto hampaita harjattaessa. Diabetesta sairastavalla ienverenvuoto voi tyypillisesti puuttua.
- Parodontiittia ei voi todeta itse. Myöskään ammattilainen ei voi todeta sitä pelkästään katsomalla. Parodontiitti voidaan todeta vain tutkimalla ikenet ja mittaamalla mahdolliset ientaskut. Terveystalossa tämä tehdään jokaisessa hammastarkastuksessa. Joskus tarvitaan myös röntgentutkimuksia.
- Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa todetulla ja hoidetulla parodontiitilla on parhaat mahdollisuudet parantua.
- Paras keino ehkäistä parodontiittia on huolellinen omahoito: terveelliset ravintotottumukset sekä bakteeripeitteiden poistaminen puhdistamalla hampaat ja hammasvälit päivittäin.
Varaa aika hammastarkastukseen
Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa
Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.
Uusimmat artikkelit
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Sujuvaa apua asiointiin – tekoälyavustajamme on nyt käytössäsi
Löydät nyt verkkosivuiltamme Terveystalon tekoälyavustajan, joka auttaa sinua löytämään tietoa sivustoltamme. Tekoälyä hyödyntävä bottimme vastaa kysymyksiisi ja ohjaa sinut nopeasti ja helposti etsimäsi tiedon pariin.
Totta vai tarua: Laskeuma ei aina vaadi leikkaushoitoa
Yleisyydestään huolimatta laskeumiin liittyy monia myyttejä ja myös virheellisiä uskomuksia, vaikka kyse on useimmiten hyvin hoidettavissa olevasta vaivasta. Tiesitkö esimerkiksi, että laskeumien syntyä on myös mahdollista ennaltaehkäistä itse arkisilla valinnoilla?
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
”Aina saa kysyä, jos hinta mietityttää” – 5 esimerkkiä valinnanvapauskokeilun lisätutkimusten hinnoista
Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on kerännyt asiakkailta kiitosta erityisesti nopeasta ja mutkattomasta hoitoon pääsystä sekä läpinäkyvästä hinnoittelusta. Johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä antaa viisi käytännön esimerkkiä mahdollisten lisätutkimusten hinnoista – ja kehottaa kysymään rohkeasti lisää.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
