Kuinka paljon viikonlopun myöhäinen nukkumaanmeno haittaa unirytmiä?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Kuinka paljon haittaa unirytmille on siitä, että menee viikonloppuisin myöhempään nukkumaan ja herää myöhempään kuin arkena? Kyse on parista tunnista molempiin suuntiin.
Säännöllinen vuorokausirytmi on parhaita tapoja tukea riittävää unensaantia. Viikonlopun rytmin kannattaa antaa poiketa normaalista arkirytmistä vain noin tunnin verran. Sunnuntaiaamuna pitkään nukkuminen häiritsee herkästi nukahtamista illalla. Vaikka viikonloppuna tulisi mentyä hieman myöhemmin nukkumaan, kannattaa silti nousta lähellä omaa normaalia arjen heräämisaikaa ja siten unipaine seuraavaan iltaan auttaa nukahtamaan.
Kannattaako nukkua lyhyet päiväunet, jos uni jää vajaaksi esimerkiksi yölennon takia vai mennä seuraava yönä aikaisemmin nukkumaan?
Lyhyet 15–20 minuutin päiväunet riittävän aikaisin (ennen kello 14–15) otettuina voivat virkistää ja todennäköisesti tämä ei vaikeuta illan nukahtamista. Yhtä hyvä vaihtoehto, jos väsymys on siedettävää, on kasvattaa unipainetta iltaan ja mennä vasta normaaliin vuoteeseen menoaikaan nukkumaan.
Teen iltapainotteista työtä ja menen nukkumaan kello 01.00, ja nukun hyvin noin kello 10 asti. Onko terveyden ja painonhallinnan kannalta vahingollista mennä nukkumaan näin myöhään? Onko paras unenaika kello 23–7.00? Työvuoroni myötä on haasteellista päästä nukkumaan aikaisemmin, mutta vapaa- ja lomajaksoina väsymys/uni tulee pari tuntia aikaisemmin.
Säännöllisyys näyttää toimivan hyvin tässä rytmissäsi ja se sopii työvuoroihisi. Saattaa olla, että sinulla on myös luonnostaan hieman viivästynyt unijakso. Jos voit hyvin tällä rytmillä, ei sitä tarvitse muuttaa. Painonhallinnan suhteen on kuitenkin vahvaa tutkimusnäyttöä, että iltasyöminen on paljon aamu/päiväpainotteista syömistä epäterveellisempää ja painon nousua aiheuttavaa ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
Kysymykseni liittyy 3-vuorotyöhön ja yövuorojen (2–4 yötä) jälkeiseen nukkumiseen. Kannattaako laittaa herätystä viimeisen yön jälkeen vai nukkua niin pitkään, kun vaan nukkuu ja koittaa mennä "normaaliin" aikaa illalla nukkumaan?
Yleensä normaaliin rytmiin palautumista yövuoroputken jälkeen auttaa se, että nukkuu hieman lyhyemmät unet viimeisen vuoron päättymisen jälkeen ja antaa unipaineen kasvaa siten iltaa kohti, jolloin nukahtaminen normaaliaikaan on helpompaa.
Miten vuorotyötä tekevä saa riittävän levon? Monesti soitan jollekin matkalla kotiin, jotta keskustelu pitäisi hereillä autoa ajaessa.
Yövuorojen välissä on hyvä nukkua heti vuoron jälkeen pidempi pätkä ja vielä lyhyet unet ennen vuoron alkua, jos mahdollista. Kotimatkalla autolla ajaessa kannattaa tosiaan puhua vaikka puhelua, kuunnella musiikkia tai esimerkiksi imeskellä pastillia helpottaakseen hereillä pysymistä.
Olen kohta 60-vuotias työssä käyvä nainen. Herään tunteja ennen kuin tarvitsisi. Olen todella väsynyt, työ alkaa aina kello 6. En osaa nukkua päiväunia. Käytän särkylääkkeitä kipuihin, mutta uneen ne eivät auta, olen kokeillut useita erilaisia lääkärin kanssa. Makuuhuone on viileä, pimeä ja hiljainen, mikään ei häiritse. Vaihdevuosioireet jo helpottaneet, niihin en käyttänyt mitään lääkkeitä. Onko vielä jotain mitä voisin tehdä?
Sinun kohdalla voisi auttaa vastaanottokäynti unihäiriöihin perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Olisi hyvä kartoittaa, mihin mahdollisesti heräät yöllä. Onko hengityskatkoja, raajaliikehäiriötä tai muuta oiretta, joka voisi viitata esimerkiksi uniapneaan? Tarvittaessa näitä asioita voidaan tutkia tarkemmin. Jos elimellistä syytä heräämisiin ei löydy, voisi pohtia, tarvitaanko jotakin lääkitystä tukemaan unta. Univalmennus voisi auttaa sinua myös.
Yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri
Lue lisää aiheesta
Lastenpsykiatri Kirsi Kakko ja psykologi Sanna Manderbacka hoitavat lasten mieltä työparina
Kirsi Kakko ja Sanna Manderbacka auttavat työparina lapsia ja perheitä Terveystalo Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä. Joustava työ antaa Kirsille aikaa myös tutkimustyöhön ja vanhan talon kunnostukseen. Sanna löytää vapaa-ajallaan Lapin luonnosta joka kerralla uutta.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.