Kuinka paljon viikonlopun myöhäinen nukkumaanmeno haittaa unirytmiä?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Kuinka paljon haittaa unirytmille on siitä, että menee viikonloppuisin myöhempään nukkumaan ja herää myöhempään kuin arkena? Kyse on parista tunnista molempiin suuntiin.
Säännöllinen vuorokausirytmi on parhaita tapoja tukea riittävää unensaantia. Viikonlopun rytmin kannattaa antaa poiketa normaalista arkirytmistä vain noin tunnin verran. Sunnuntaiaamuna pitkään nukkuminen häiritsee herkästi nukahtamista illalla. Vaikka viikonloppuna tulisi mentyä hieman myöhemmin nukkumaan, kannattaa silti nousta lähellä omaa normaalia arjen heräämisaikaa ja siten unipaine seuraavaan iltaan auttaa nukahtamaan.
Kannattaako nukkua lyhyet päiväunet, jos uni jää vajaaksi esimerkiksi yölennon takia vai mennä seuraava yönä aikaisemmin nukkumaan?
Lyhyet 15–20 minuutin päiväunet riittävän aikaisin (ennen kello 14–15) otettuina voivat virkistää ja todennäköisesti tämä ei vaikeuta illan nukahtamista. Yhtä hyvä vaihtoehto, jos väsymys on siedettävää, on kasvattaa unipainetta iltaan ja mennä vasta normaaliin vuoteeseen menoaikaan nukkumaan.
Teen iltapainotteista työtä ja menen nukkumaan kello 01.00, ja nukun hyvin noin kello 10 asti. Onko terveyden ja painonhallinnan kannalta vahingollista mennä nukkumaan näin myöhään? Onko paras unenaika kello 23–7.00? Työvuoroni myötä on haasteellista päästä nukkumaan aikaisemmin, mutta vapaa- ja lomajaksoina väsymys/uni tulee pari tuntia aikaisemmin.
Säännöllisyys näyttää toimivan hyvin tässä rytmissäsi ja se sopii työvuoroihisi. Saattaa olla, että sinulla on myös luonnostaan hieman viivästynyt unijakso. Jos voit hyvin tällä rytmillä, ei sitä tarvitse muuttaa. Painonhallinnan suhteen on kuitenkin vahvaa tutkimusnäyttöä, että iltasyöminen on paljon aamu/päiväpainotteista syömistä epäterveellisempää ja painon nousua aiheuttavaa ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
Kysymykseni liittyy 3-vuorotyöhön ja yövuorojen (2–4 yötä) jälkeiseen nukkumiseen. Kannattaako laittaa herätystä viimeisen yön jälkeen vai nukkua niin pitkään, kun vaan nukkuu ja koittaa mennä "normaaliin" aikaa illalla nukkumaan?
Yleensä normaaliin rytmiin palautumista yövuoroputken jälkeen auttaa se, että nukkuu hieman lyhyemmät unet viimeisen vuoron päättymisen jälkeen ja antaa unipaineen kasvaa siten iltaa kohti, jolloin nukahtaminen normaaliaikaan on helpompaa.
Miten vuorotyötä tekevä saa riittävän levon? Monesti soitan jollekin matkalla kotiin, jotta keskustelu pitäisi hereillä autoa ajaessa.
Yövuorojen välissä on hyvä nukkua heti vuoron jälkeen pidempi pätkä ja vielä lyhyet unet ennen vuoron alkua, jos mahdollista. Kotimatkalla autolla ajaessa kannattaa tosiaan puhua vaikka puhelua, kuunnella musiikkia tai esimerkiksi imeskellä pastillia helpottaakseen hereillä pysymistä.
Olen kohta 60-vuotias työssä käyvä nainen. Herään tunteja ennen kuin tarvitsisi. Olen todella väsynyt, työ alkaa aina kello 6. En osaa nukkua päiväunia. Käytän särkylääkkeitä kipuihin, mutta uneen ne eivät auta, olen kokeillut useita erilaisia lääkärin kanssa. Makuuhuone on viileä, pimeä ja hiljainen, mikään ei häiritse. Vaihdevuosioireet jo helpottaneet, niihin en käyttänyt mitään lääkkeitä. Onko vielä jotain mitä voisin tehdä?
Sinun kohdalla voisi auttaa vastaanottokäynti unihäiriöihin perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Olisi hyvä kartoittaa, mihin mahdollisesti heräät yöllä. Onko hengityskatkoja, raajaliikehäiriötä tai muuta oiretta, joka voisi viitata esimerkiksi uniapneaan? Tarvittaessa näitä asioita voidaan tutkia tarkemmin. Jos elimellistä syytä heräämisiin ei löydy, voisi pohtia, tarvitaanko jotakin lääkitystä tukemaan unta. Univalmennus voisi auttaa sinua myös.
Erikoislääkäri yleislääketiede
Lue lisää aiheesta
Vahva tunnistautuminen nopeuttaa asiointiasi puhelinpalvelussamme
Jatkossa voit tunnistautua helposti ja turvallisesti jo etukäteen, kun soitat asiakaspalveluumme. Lue, miten tunnistautuminen tapahtuu.
Laaja 200 000 näytteen aineisto: Nightingale-tutkimus paljastaa yhteyden sairastumisriskien ja sairauspoissaolojen välillä
Terveystalon työterveyspalveluissa hyödynnettävän suomalaisen Nightingale-tutkimuksen data paljastaa selkeän yhteyden elintapasairauksien riskien ja sairauspoissaolojen välillä. Poikkeuksellisen laaja yli 200 000 asiakkaan aineisto osoittaa, että matalan sairastumisriskin henkilöillä poissaoloja oli kertynyt merkittävästi vähemmän, kun taas korkean riskin ryhmissä poissaoloja oli runsaammin. Tulokset kertovat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä työkyvyn ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa.
”Mitä tutkimuksia valinnanvapauskokeiluun kuuluu ja mitä ne maksavat?”
Terveydenhuollon palveluiden johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen ja johtava yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä vastaavat asiakkaiden kysymyksiin koskien Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua.
Lääkärin 5 vinkkiä Joulupukille verenpaineen alentamiseen
Joulunalusajan tehtävälista saattaa nostattaa sykettä muuallakin kuin vain Joulupukin ja tonttujen työpajassa. Terveystalon johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä laati viisi arkista vinkkiä verenpaineesta huolehtimiseen – näitä kannattaa testata niin Korvatunturilla kuin kotona.
Näin nautit joulupöydän antimista hyvää oloasi vaalien: ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä
Tarkoittaako terveellinen joulupöytä vain kevyitä vaihtoehtoja ja tiukkoja rajoituksia? Terveystalon ravitsemusterapeutin Mari Aallon mielestä molemmat ovat turhia, kun kuuntelee omaa kehoaan ja pitää huolta ateriarytmistä.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.