Huoli Ukrainan sodasta vaikuttaa myös lapsiin - avoin keskustelu, ruutuajan rajoittaminen ja normaalit arjen askareet avuksi

25. helmikuuta 2022

Miten puhua lapselle sodasta? Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan tärkeintä on keskustella avoimesti ja ikätasoon sopivasti sekä pitää omista voimavaroista huolta.

Ukrainan sodan synnyttämä uutisointi sekä aikuisten huolestuneisuus näkyvät myös lapsille ja voivat herättää paitsi kysymyksiä myös huolta ja pelkoja omasta turvallisuudesta.

- Hyvin pienetkin lapset näkevät uutiskuvia ja voivat osata jo lukea. Otsikoita ja aiheita onkin tarpeen käsitellä yhdessä ja suojella lasta jatkuvalta uutisoinnilta. Tiedämme, että esimerkiksi WTC-iskujen ja kouluampumisten aikainen uutisointi horjutti lasten turvallisuuden tunnetta ja näkyi traumaperäisen oireilun lisääntymisenä, kertoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Aikuisen tärkein tehtävä on varmistaa, ettei lapsi jää huoltensa kanssa yksin

- On tärkeää kuulla lapsen epäsuoratkin kysymykset ja toisaalta kysyä rohkeasti itse, mitä lapsi on mahdollisesti kuullut, nähnyt tai miettii. On valmistauduttava vastaamaan vakaviinkin kysymyksiin: mitä sota tarkoittaa? Olemmeko me turvassa?

Sota on lapselle usein hyvin abstrakti ja sanana pelottava asia. Aiheesta keskustellessa on tärkeä muokata viestiä ikätasoon sopivaksi. Ei vähätellä, mutta ei myöskään liioitella.

- Pienelle lapselle niukat ja konkreettiset vastaukset riittävät, vähän vanhemmat lapset haluavat usein tietää enemmän. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, kuinka Suomi ja eri maiden johtavat tekevät nyt kovasti töitä, jotta rauha palaisi nopeasti. Sotaa voi yrittää selittää itselle luontevilla tavoilla, vaikkei sen ymmärtäminen ole välttämättä helppoa aikuisellekaan. Omaakin huolta saa sanoittaa lapselle tai miettiä yhdessä, mikä nyt auttaisi. Mikä auttoi silloin, kun korona huoletti? Kokeillaanko niitä keinoja vai keksitäänkö uusia?

Lapset reagoivat poikkeustilanteissa hyvin eri tavoin

Lapsen ahdistus voi ilmetä esimerkiksi nukkumisvaikeuksina ja painajaisina, ärtyisyytenä tai vetäytymisenä.

- Muutoksia oman lapsen käytöksessä kannattaa tarkkailla ja asiaan on syytä puuttua matalalla kynnyksellä. Lapset reagoivat hyvin eri tavoin ja jotkut eivät reagoi laisinkaan. Tällöin on tärkeä olla lietsomatta itse tilannetta, Tuija Turunen muistuttaa.

Jos lapsen olo on tuskainen ja tukala, asioita voi käsitellä myös muuten kuin puhumalla.

- Lapselle voi avoimen keskustelun lisäksi tarjota muita keinoja, joilla ahdistusta ja huolen tunnetta saa purettua. Lapsen kanssa voi työstää asioita esimerkiksi piirtämällä tai maalaamalla.

Normaalit arjen askareet luovat turvallisuuden tunnetta

– Nyt on tärkeä antaa sekä lapselle että itselle huolivapaata aikaa. Tehdään niitä tavallisia asioita, jotka luovat turvaa ja jatkuvuutta. Leivotaan pullaa, pelataan pelejä ja liikutaan. Yhteinen aika ja vanhemman aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti lapselle siitä, että tästäkin selvitään kyllä.

Lasten parasta tukemista onkin se, että vanhemmat ovat tietoisia omasta voinnistaan ja siitä, millaisia viestejä oma keho, syli ja katse lähettävät. Niitä peilaten lapsi tulkitsee, onko turvallista.

- Vanhemman ahdistus voi vaikuttaa lapseen, vaikkei tällä vielä sanoja olisikaan. Siksi on niin tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan sekä löytävät keinoja oman olonsa helpottamiseen. Esimerkiksi median jatkuva seuraaminen ylläpitää kehon valmiustilaa, jolloin myös omaa ruutuaikaa olisi hyvä rajoittaa. Kun omia tunteita pystyy mahdollisimman hyvin käsittelemään, jää tilaa ja voimavaroja ottaa vaikea asia myös lapsen kanssa puheeksi.

 

Keskusteluapua ja keinoja kuormittavan tilanteen hallintaan saat muun muassa Terveystalon Mielen tuki -kriisipalvelusta sekä Lapsiperheen mielen tuki -palvelusta. Voit tutustua palveluihin alta.

Viimeisimmät artikkelit

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä ymmärtää seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden erityispiirteet, jotta kaikille potilaille voitaisiin tarjota mahdollisimman turvallisia kohtaamisia. Artikkeli

Psykopodiaa: Miten tarjota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille turvallisia kohtaamisia terveydenhuollossa?

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Tämä lisää vähemmistöstressiä ja voi estää pahimmillaan hoitoon hakeutumisen. Miten onnistunut kohtaaminen voidaan saavuttaa?

Ennalta viisas valmistautuu mökkeilyyn, veneilyyn tai matkaan hyvissä ajoin. Artikkeli

Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista

Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.

Artikkeli

Neljä tapaa hoitaa kuorsausta

Kuorsaaminen on yöllistä suuhengitystä, joka voi olla niin äänekästä, että se pitää hereillä kanssanukkujat ja toisinaan jopa nukkujan itsensä. Kuorsaus johtuu siitä, että kuorsaajan nielun pehmeät rakenteet, kuten suulaki värähtelevät hengityksen ilmavirtauksen mukana. Työterveyslääkäri Joona Jokela kertoo, miten hoidat kuorsausta kotona ja ammattilaisen kanssa.

Yleisin Long covid -oireyhtymän oire on väsymys ja uupumus Artikkeli

Long covid voi näkyä väsymyksenä, uupumuksena ja vaikeutena keskittyä – tavoitteellinen hoito tukee paluuta arkeen

Pitkäkestoinen COVID 19 -oireyhtymä on harvinainen sairaus, mutta osalle taudinkuva voi olla sitäkin vaikeampi. Terveystalo on avannut Long covidin hoitoon palvelun, joka tukee työikäisten työkykyä tarttumalla oireyhtymään ennen sen kroonistumista. Sairauden paranemisennuste on erinomainen.

Artikkeli

Luulitko ettei kukaan työpaikallasi koe vähemmistöstressiä – vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin

Yhdenvertaisuutta juhlistavan Pride-tapahtuman teema tänä vuonna on Kohtaamisia. Teema korostaa Pride-tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näillä kohtaamisilla. Työpaikalla kohtaamisia syntyy runsaasti ja on esihenkilöiden vastuulla rakentaa kulttuuria, jossa nämä kohtaamiset ovat yhdenvertaisia eivätkä syrji ketään. Terveystalon työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola on koonnut vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin.

Emil Heinäaho istuu työpöydän ääressä, katsoo kameraan ja hymyilee. Artikkeli

Miksi nuoren lääkärin kannattaisi suorittaa Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso? – Ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo

Terveyskeskustyö on erittäin vaativaa lääkärintyötä, ja moni lääkäri pohtiikin, onko heti valmistumisen jälkeen valmis terveyskeskuslääkärinä työskentelyyn. Vastauksena tähän pohdintaan on syntynyt lääkäriltä lääkärille suunniteltu Terveyskeskustyön perusteet -koulutusjakso. Jakson ideoinut ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo koulutuksen vastaavan aitoon tarpeeseen ja nuorten lääkärien toiveisiin. Nyt hän avaa, millaisia mahdollisuuksia nuori lääkäri koulutusjakson kautta saa, ja kertoo, mitä hän olisi itse nuorena lääkärinä työnsä tueksi kaivannut.