Huoli Ukrainan sodasta vaikuttaa myös lapsiin - avoin keskustelu, ruutuajan rajoittaminen ja normaalit arjen askareet avuksi
Miten puhua lapselle sodasta? Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan tärkeintä on keskustella avoimesti ja ikätasoon sopivasti sekä pitää omista voimavaroista huolta.

Ukrainan sodan synnyttämä uutisointi sekä aikuisten huolestuneisuus näkyvät myös lapsille ja voivat herättää paitsi kysymyksiä myös huolta ja pelkoja omasta turvallisuudesta.
- Hyvin pienetkin lapset näkevät uutiskuvia ja voivat osata jo lukea. Otsikoita ja aiheita onkin tarpeen käsitellä yhdessä ja suojella lasta jatkuvalta uutisoinnilta. Tiedämme, että esimerkiksi WTC-iskujen ja kouluampumisten aikainen uutisointi horjutti lasten turvallisuuden tunnetta ja näkyi traumaperäisen oireilun lisääntymisenä, kertoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.
Aikuisen tärkein tehtävä on varmistaa, ettei lapsi jää huoltensa kanssa yksin
- On tärkeää kuulla lapsen epäsuoratkin kysymykset ja toisaalta kysyä rohkeasti itse, mitä lapsi on mahdollisesti kuullut, nähnyt tai miettii. On valmistauduttava vastaamaan vakaviinkin kysymyksiin: mitä sota tarkoittaa? Olemmeko me turvassa?
Sota on lapselle usein hyvin abstrakti ja sanana pelottava asia. Aiheesta keskustellessa on tärkeä muokata viestiä ikätasoon sopivaksi. Ei vähätellä, mutta ei myöskään liioitella.
- Pienelle lapselle niukat ja konkreettiset vastaukset riittävät, vähän vanhemmat lapset haluavat usein tietää enemmän. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, kuinka Suomi ja eri maiden johtavat tekevät nyt kovasti töitä, jotta rauha palaisi nopeasti. Sotaa voi yrittää selittää itselle luontevilla tavoilla, vaikkei sen ymmärtäminen ole välttämättä helppoa aikuisellekaan. Omaakin huolta saa sanoittaa lapselle tai miettiä yhdessä, mikä nyt auttaisi. Mikä auttoi silloin, kun korona huoletti? Kokeillaanko niitä keinoja vai keksitäänkö uusia?
Lapset reagoivat poikkeustilanteissa hyvin eri tavoin
Lapsen ahdistus voi ilmetä esimerkiksi nukkumisvaikeuksina ja painajaisina, ärtyisyytenä tai vetäytymisenä.
- Muutoksia oman lapsen käytöksessä kannattaa tarkkailla ja asiaan on syytä puuttua matalalla kynnyksellä. Lapset reagoivat hyvin eri tavoin ja jotkut eivät reagoi laisinkaan. Tällöin on tärkeä olla lietsomatta itse tilannetta, Tuija Turunen muistuttaa.
Jos lapsen olo on tuskainen ja tukala, asioita voi käsitellä myös muuten kuin puhumalla.
- Lapselle voi avoimen keskustelun lisäksi tarjota muita keinoja, joilla ahdistusta ja huolen tunnetta saa purettua. Lapsen kanssa voi työstää asioita esimerkiksi piirtämällä tai maalaamalla.
Normaalit arjen askareet luovat turvallisuuden tunnetta
– Nyt on tärkeä antaa sekä lapselle että itselle huolivapaata aikaa. Tehdään niitä tavallisia asioita, jotka luovat turvaa ja jatkuvuutta. Leivotaan pullaa, pelataan pelejä ja liikutaan. Yhteinen aika ja vanhemman aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti lapselle siitä, että tästäkin selvitään kyllä.
Lasten parasta tukemista onkin se, että vanhemmat ovat tietoisia omasta voinnistaan ja siitä, millaisia viestejä oma keho, syli ja katse lähettävät. Niitä peilaten lapsi tulkitsee, onko turvallista.
- Vanhemman ahdistus voi vaikuttaa lapseen, vaikkei tällä vielä sanoja olisikaan. Siksi on niin tärkeää, että vanhemmat pitävät huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan sekä löytävät keinoja oman olonsa helpottamiseen. Esimerkiksi median jatkuva seuraaminen ylläpitää kehon valmiustilaa, jolloin myös omaa ruutuaikaa olisi hyvä rajoittaa. Kun omia tunteita pystyy mahdollisimman hyvin käsittelemään, jää tilaa ja voimavaroja ottaa vaikea asia myös lapsen kanssa puheeksi.
Keskusteluapua ja keinoja kuormittavan tilanteen hallintaan saat muun muassa Terveystalon Mielen tuki -kriisipalvelusta sekä Lapsiperheen mielen tuki -palvelusta. Voit tutustua palveluihin alta.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit

Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.

Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.

Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.

Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.

Mitä rokotteita ikääntyvälle suositellaan? Lääkäri vastaa
Moni mieltää rokotteet lapsuuden tai työelämän etappien yhteyteen: neuvolasta jäi aina muistoksi vähintään yksi laastari ja työterveydessä muistutettiin tehosteista. Rokotesuoja ovat kuitenkin myös terveen ikääntymisen tärkeä tukipilari – onko omasi ajan tasalla?

"Voinko syödä D-vitamiinilisää myös kesällä?"
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastasi Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin vitamiineista ja lisäravinteista.