Hoitamaton uniapnea laskee elämänlaatua merkittävästi – miten uniapneakisko toimii ja kenelle se sopii?
Uniapnea on yleinen sairaus, joka on hoitamattomana merkittävä terveysriski. Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula vastaa kysymyksiin siitä, kenelle uniapneakisko sopii ja miten se toimii yhtenä sairauden hoitomuotona.
Uniapnea on unihäiriö, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Häiriötä hoidetaan tunnetusti CPAP-laitteella, mutta myös uniapneakisko on virallisen lääketieteen tunnustama hoitomuoto. Uniapneakisko vaatii lääkärin ja hammaslääkärin yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla on uniapnean diagnosointi ja hoidon tehon seuranta.
Miten uniapneakisko toimii?
”Uniapneakiskossa on ikään kuin kaksi purentakiskoa, jotka tukeutuvat molempien leukojen hammasrivistöihin. Kiskojen välissä oleva mekanismi siirtää alaleukaa eteenpäin ja aktivoi nielun lihaksistoa niin, etteivät kieli ja pehmeä suulaki tuki hengitysteitä nukkuessa. Lisääntynyt ilmatila nielussa mahdollistaa normaalin ilmavirtauksen, vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.”
Uniapneakiskon käyttöönoton jälkeen sen istuvuutta sekä vaikutusta purentaan, leukaniveliin ja muun muassa puremalihaksiin kontrolloidaan."
Kenelle uniapneakisko sopii?
”Uniapneakisko sopii erityisesti lievää uniapneaa sairastaville. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat taas hyötyvät eniten hoidosta CPAP-laitteella.
Hammaslääkäri arvioi, soveltuuko uniapneakiskohoito suun, hampaiden, leukanivelien ja purennan kannalta uniapnean hoitoon. Hampaiden määrä, hampaiden kiinnityskudosten terveys tai esimerkiksi purentavirheet voivat myös vaikuttaa uniapneakiskon sopivuuteen.”
Onko uniapneakiskoon vaikea tottua?
”Alkuun uniapneakisko voi tuntua hankalalta: sylkeä erittyy paljon ja koje voi tuntua kiristävältä tai leuan asento oudolta. Purentalihasten arkuus on melko tavallista erityisesti aamuisin uniapneakiskon käyttöön totuteltaessa. Syljen eritys kuitenkin tasoittuu ja leuan uuteen asemaankin tottuu muutamassa viikossa.
CPAP- laitteelle ominaista maskia ja laitteen hurinaa ei kuitenkaan ole ja herkkäunisen voi olla jopa helpompi tottua uniapneakiskoon kuin CPAP-laitteeseen.”
Parantaako uniapneakisko sairauden pysyvästi?
”Uniapneakisko auttaa silloin, kun sitä käyttää. Se ei, kuten ei myöskään CPAP-laite, ole parantava hoitomuoto.
Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, ensisijainen hoitomuoto on painonpudotus. Painonpudotuksella aikaansaatu vaikutus on usein parantava hoito.”
Voiko uniapneakiskon käytöstä olla pitkällä aikavälillä haittaa?
”Uniapneakisko kuten myös purentakisko altistavat hampaiden reikiintymiselle. Hampaat tulee siis olla hoidetut ja omahoito hallinnassa ennen kiskojen valmistamista ja tietysti käyttämisen aikana.
Hampaiden tulee myös istua tukevasti leukaluussa, eli pitkälle edennyttä tai hoitamatonta hampaiden kiinnityskudossairautta, parodontiittia ei saa olla. Kiinnityskudoksiltaan terveidenkin hampaiden kallistuskulma voi hieman muuttua ja purennan seuraaminen onkin tarpeen. Uniapneakisko voi myös pahentaa joitakin purentavirheitä, kuten avopurentaa.
Hampaiden, purennan sekä nivelien ja puremalihasten kuntoa kuuluukin seurata hoidon aikana ja suun terveydentilasta varmistua kaikilla potilailla säännöllisesti.”
Kuinka kauan uniapneakiskoa voi käyttää?
”Yleisesti voitaneen sanoa, että kiskojen käyttöikä on 3–5 vuotta riippuen niiden huollosta ja suuhygieniasta. Kun uniapneakisko on käytössä, tulee olla säännöllisen hammashoidon piirissä. Hammastarkastuksiin ja toimenpidekäynneille kannattaa aina ottaa kisko mukaan, jotta kiskon kunto voidaan arvioida ja esimerkiksi tehtävät paikat hampaisiin voidaan muotoilla kiskoon istuviksi. ”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Viisi myyttiä uniapneasta: ”Uniapnea ei katso ikää tai elopainoa”
Uniapnea on kansantauti: diagnosoitua uniapnea-oireyhtymää sairastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jo 200 000 suomalaista eli lähes viisi prosenttia suomalaisista aikuisista.
Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.
5+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.
5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista
Unilääke on oiva apu kriiseissä, mutta niiden käyttöön liittyy myös riskejä. Lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta kertoo, mitä haittaa unilääkkeistä on ja milloin pitää huolestua.
4 asiaa, jotka kannattaa tietää siitä, mitä aivoissa tapahtuu unen aikana
Tiede ei ole osannut selittää täsmällistä syytä, miksi ihmiset ja eläimet nukkuvat, mutta tiedämme jo aika hyvin mitä unen aikana aivoissamme tapahtuu. Turun Fokus Unen vastaava lääkäri Miia Aro kertoo, mitä unen aikana tapahtuu.
5 + 1 keinoa syventää unta
Sen sijaan, että stressaa yksittäisistä huonosti nukutuista öistä, uneen kannattaa suhtautua jatkumona ja etsiä rauhassa itselle toimivia tapoja tukea unta, sanoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattila Tampereen Fokus Unesta. Kokeilut voit aloittaa vaikka näistä.