Hoitamaton uniapnea laskee elämänlaatua merkittävästi – miten uniapneakisko toimii ja kenelle se sopii?
Uniapnea on yleinen sairaus, joka on hoitamattomana merkittävä terveysriski. Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula vastaa kysymyksiin siitä, kenelle uniapneakisko sopii ja miten se toimii yhtenä sairauden hoitomuotona.

Uniapnea on unihäiriö, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Häiriötä hoidetaan tunnetusti CPAP-laitteella, mutta myös uniapneakisko on virallisen lääketieteen tunnustama hoitomuoto. Uniapneakisko vaatii lääkärin ja hammaslääkärin yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla on uniapnean diagnosointi ja hoidon tehon seuranta.
Miten uniapneakisko toimii?
”Uniapneakiskossa on ikään kuin kaksi purentakiskoa, jotka tukeutuvat molempien leukojen hammasrivistöihin. Kiskojen välissä oleva mekanismi siirtää alaleukaa eteenpäin ja aktivoi nielun lihaksistoa niin, etteivät kieli ja pehmeä suulaki tuki hengitysteitä nukkuessa. Lisääntynyt ilmatila nielussa mahdollistaa normaalin ilmavirtauksen, vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.”
Uniapneakiskon käyttöönoton jälkeen sen istuvuutta sekä vaikutusta purentaan, leukaniveliin ja muun muassa puremalihaksiin kontrolloidaan."
Kenelle uniapneakisko sopii?
”Uniapneakisko sopii erityisesti lievää uniapneaa sairastaville. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat taas hyötyvät eniten hoidosta CPAP-laitteella.
Hammaslääkäri arvioi, soveltuuko uniapneakiskohoito suun, hampaiden, leukanivelien ja purennan kannalta uniapnean hoitoon. Hampaiden määrä, hampaiden kiinnityskudosten terveys tai esimerkiksi purentavirheet voivat myös vaikuttaa uniapneakiskon sopivuuteen.”
Onko uniapneakiskoon vaikea tottua?
”Alkuun uniapneakisko voi tuntua hankalalta: sylkeä erittyy paljon ja koje voi tuntua kiristävältä tai leuan asento oudolta. Purentalihasten arkuus on melko tavallista erityisesti aamuisin uniapneakiskon käyttöön totuteltaessa. Syljen eritys kuitenkin tasoittuu ja leuan uuteen asemaankin tottuu muutamassa viikossa.
CPAP- laitteelle ominaista maskia ja laitteen hurinaa ei kuitenkaan ole ja herkkäunisen voi olla jopa helpompi tottua uniapneakiskoon kuin CPAP-laitteeseen.”
Parantaako uniapneakisko sairauden pysyvästi?
”Uniapneakisko auttaa silloin, kun sitä käyttää. Se ei, kuten ei myöskään CPAP-laite, ole parantava hoitomuoto.
Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, ensisijainen hoitomuoto on painonpudotus. Painonpudotuksella aikaansaatu vaikutus on usein parantava hoito.”
Voiko uniapneakiskon käytöstä olla pitkällä aikavälillä haittaa?
”Uniapneakisko kuten myös purentakisko altistavat hampaiden reikiintymiselle. Hampaat tulee siis olla hoidetut ja omahoito hallinnassa ennen kiskojen valmistamista ja tietysti käyttämisen aikana.
Hampaiden tulee myös istua tukevasti leukaluussa, eli pitkälle edennyttä tai hoitamatonta hampaiden kiinnityskudossairautta, parodontiittia ei saa olla. Kiinnityskudoksiltaan terveidenkin hampaiden kallistuskulma voi hieman muuttua ja purennan seuraaminen onkin tarpeen. Uniapneakisko voi myös pahentaa joitakin purentavirheitä, kuten avopurentaa.
Hampaiden, purennan sekä nivelien ja puremalihasten kuntoa kuuluukin seurata hoidon aikana ja suun terveydentilasta varmistua kaikilla potilailla säännöllisesti.”
Kuinka kauan uniapneakiskoa voi käyttää?
”Yleisesti voitaneen sanoa, että kiskojen käyttöikä on 3–5 vuotta riippuen niiden huollosta ja suuhygieniasta. Kun uniapneakisko on käytössä, tulee olla säännöllisen hammashoidon piirissä. Hammastarkastuksiin ja toimenpidekäynneille kannattaa aina ottaa kisko mukaan, jotta kiskon kunto voidaan arvioida ja esimerkiksi tehtävät paikat hampaisiin voidaan muotoilla kiskoon istuviksi. ”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.

Näin nukut paremmin myös kesähelteillä: unilääkärin viisi vinkkiä
Kesä ja erityisesti kesäloma ovat erinomaista aikaa niin kehon kuin mielen palautumiselle. Laadukas ja riittävä uni on tärkeä palautumisen perusta, mutta miksi nukumme kesällä usein huonommin?

Voiko muistisairaus tulla helpommin unettomalle?
Unilääkäri Janne Kanervisto vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.

Miten unilääkkeistä voi päästä eroon?
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Viisi vinkkiä aamuyön heräilyyn
Toistuva heräily aamuyöstä on yleinen uniongelma. Taustalla voi olla esimerkiksi stressiä, haitallisia uskomuksia nukkumisesta tai luonnollista unenlaadun muuttumista ikääntyessä.